Maantiepyörästä tri-pyörä...

[Guest j.cotton]

HOLA!..

Netti pullollaan, mutta avataan silti ketju...

Aerobar tyyppinen ohjaamo on rakenteilla, mutta tuota satulatolppa hommaa olen ihmetelly, kun monessa projektissa ovat kääntäneet tai vaihtaneet

satulatolpan ikäänkuin reverse asentoon ja satulaa eteenpäin. Mikäs olis tuon satulan oikea asetus niinkun pituussuunnassa suhteessa esim. keskiöön?

Ja kestääkö tuo satulatolppa sen käännön? Ja nyt kokemuksia, ei näkemyksiä?

Entäs tuo stemmin pituus ja sen vaikutus ajettavuuteen? Oma kokemus on sellanen, että mitä lyhyempi stemmin sitä "kiikkerämpi" ja sitten siihen päälle tuo aerobar,

niin voi olla melko vikuri peli??

Muitakin hyviä vinkkejä saa tähän jatkoksi laittaa.

[pölhö]

Mulla ei muihin annettavaa, mutta aika hyvä lähtökohta satulan kohdalle vaakasuunnassa on kärki suoraan keskiön yläpuolella (jos siis perinteinen istuin, eikä mikään Adamo). Siitä sitten justeeraamaan. Tietty, jos ohjaamo on liian takana/lähellä, voi tuo olla onkelma. Mutta ainakin tri-pyörällä tuosta voi lähteä liikkeelle.

[Morningstar]

Tuo satulatolpan kääntäminen / satulan oikea kohta riippuu pitkälti sun pyöräsi geometriasta.

Mulla takana projekti, jossa tein Cervelon S1:stä tri-pyörän ostamalla uuden satulatolpan (ei pysty kääntämään) ja aerobarit. Ohjaamo koostuu siis normi kippurasarvista ja aerobareista. Mä muistan lukeneeni että tri-pyörässä tuo satulan kärki pitäisi olla 5cm cockpittiin päin keskiöstä. Sanoisin että tuokin yleisohjeena on ok, mutta ei tietenkään sovi kaikille ruumiinrakenteellisten erojen takia. Mulla esim. se on suunnilleen keskiön kohdalla ja hyvin pelittää.

Se on kuitenkin selvää, että aerona kun ajelee, niin yleensä satulaa on hyvä tuoda reippaasti eteenpäin joten lähde liikkeelle siitä tolpan kääntämisestä. Ota kuusiokolot lenkille mukaan ja testaile satulan säätöjä missä kohtaa ajo tuntuu luonnikkaalta. Stemmipolitiikkaan en sano yhtään mitään, se selviää (yllätys, yllätys!) myös kokeilemalla.

Netissä löytyy googlaamalla aiheeseen pirusti tietoa, tässä pari esimerkkiä:

Yleistä höpinää:

http://www.slowtwitch.com/mainheadings/techctr/bikefit.html

Hyviä kuvia; laita pyörä trainerin päälle ja siitä ihmettelemään mitä pitäisi tehdä:

http://www.bikesportmichigan.com/bikes/karma.shtml

[Mattia]

Vaihdoin Bianchin 926 runkokokoon 56, maantieasetusten 110mm stemmin tilalle 65 mm stemmin clip-onien kanssa ja hyvä on. Kiikkerys mikä lyhyellä stemmillä "normi"kippuralla ajettaessa ilmenee ei vaivaa aero asennossa. Liekö kyynärpääohjauksen liikkeet luonnollisesti sopivasti rauhallisemmat ? Samoin varsinaisessa tt vehkeessä 3T Ventus siipi, jossa kiinteästi stemmi, silmämääräisesti vieläkin lyhyempi.

Valitettavasti maantiepyörästä tt pyörää rakentaville pitää sanoa, että omalla kohdallani ero esim. 10 km tempossa tt rungon ja maantie rungon välillä on n. 1 min luokkaa. Uskoisin molemmissa olevan suht. saman veroiset aerosäädöt= niinhyvät kuin minä aikaiseksi saan ko. runkoon.

[Rookie]

Valitettavasti maantiepyörästä tt pyörää rakentaville pitää sanoa, että omalla kohdallani ero esim. 10 km tempossa tt rungon ja maantie rungon välillä on n. 1 min luokkaa. Uskoisin molemmissa olevan suht. saman veroiset aerosäädöt= niinhyvät kuin minä aikaiseksi saan ko. runkoon.

Ohhoh, kuulostaa tosi isolta erolta. Onko kiekot ollut samat noissa mankeleissa?

Ite en ole eroa kellotellut mutta lonkalta heittäisin että 90km vakilenkillä voisi olla jotain 5 minuutin huitteilla täysverinen TT aerokiekoilla vs. normi maantiepyörä ilman hifikiekkoja yms. Tämä siis kovahkolla treenilenkillä, ei siis minään pitkänä tempona maksimilla.

Täytyy joskus kellotella tommonen 10km tempoilu ihan mielenkiinnosta molemmilla pyörillä peräjälkeen samana päivänä.

Rookie

[Mattia]

^Samat on olleet kiekotkin. Tasaisella reitillä, kuten täkäläisillä harjoitustemporadoilla, ero tosiaan on häkellyttävän iso. Ero supistuu heti kun mäet alkavat olla lähempänä putkelta ajettavia. Aerodynamiikalla siis lienee suurestikin tekemistä asian kanssa. Ajoasentoni tt:llä on agressiivisempi. Maantierungossa en, ilmeisesti geometriasta johtuen, löydä samaa kombinaatiota ajoasennon aerodynaamisuuden ja voimantuoton välillä, vaan säädöt ovatkin enemmän tai vähemmän kompromissi niiden välillä. Myönnettäköön, myös ohjaamot ovat erilaiset. TT:n siiven kyynärtuet ovat huomattavasti lähempänä toisiaan, eli edestäpäin paketti on varmasti tiiviimpi kuin maantiepyörä+lisätankovirityksellä. Voihan olla, että unohtamalla maantiepyöräilyn ja vaihtamalla riittävästi palikoita pelkän maantierungon ympärille saisin nopeamman paketin aika-ajoon tuosta maantievehkeestäkin ja aikaeron pienemmäksi. Mutta koko eroa en usko syntyvän kilkkeistä, vaan iso osa siitä muodostuu varmasti itse rungosta ja sen geometriasta.

Muuttujia on toki paljon ja totuuden löytäminen vaatisi suurta intoa (ja rahapussia). Ennen tt:n hankkimista kuvittelin ajavani hyvinkin aika-ajooptimoidulla maantiepyörällä, mutta jo muutaman ensimmäisen kovempivauhtisen lenkin jälkeen uudella tt:llä vakuutti minulla sen olevan selkeästi nopeampi, kuin vanha sotaratsuni.

[Guest j.cotton]

no niin... nyt on tullu ajettua tuolla aerobar ohjaamolla jokunen kerta ja säätöjä kokeiltu eri suuntiin.

Tuo satulatolpan kääntö ei nyt vaan onnistunu, kun säätövarat ei riitä kallistamaan satulan kärkeä riittävästi alaspäin.

Nyt tuo satulan kärki jää n. 5 cm keskiön taakse ja kun siirryn nykyisessä satulassa eteenpäin tuntuu pyörittäminen jotenkin luonnolliselta ja samalla

pääsee paremmin noiden kyynärtukien päälle.

Ei kellään sattuis olemaan jouten tuollaista Profile design fast forward tolppaa 31,6 koossa jouten carbonia sais olla kun sitä on tuo edellinenkin.

Kyllä muuttu tuo ajaminen toisenlaiseksi. Ilmaa halkoo mukavemmin mutta samalla tuntuu, että ei olis ennen pyörällä ajanutkaan. Lantion, selän lihakset ihan toisella tavalla käytössä. Stemmin kanssa ei näköjään kannata stressata, kun nuo aerobarit rauhoittaa ohjausta yllävästi ja mukavempaan suuntaan.