Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Tätien treeniketju


kurppa

Recommended Posts

Itse onnistuin saamaan kanssa pikkupöpön Wihan jälkeen. Juoksin siellä aika vähissä vaatteissa ja sunnuntaina kävin vielä 12 kilsan palauttavalla lenkillä, jossa palelin koko matkan, vaikka oli talvivarusteet päällä. Itse asiassa olen palellut siitä asti, kun lumi tuli maahan viime perjantaina: Yksikerroksissa rivitaloissa kun on sisällä KYLMÄ.

Maanantaista keskiviikkoon jäi kaikki harrastukset välistä. Ei ollut muuta oireita kun hirveästi räkää päässä ja pieni kuume. Tänään jäin kotiin etätöihin suosiolla, kuten myös huomenna. Ja kappas, kun ei tarvitse mennä ulos, niin olo on tuhat kertaa parempi. Itse asiassa nyt alkaa olemaan jo suhtkoht normaali olo. Ja näillä näkymin pääsen osallistumaan Lenkkivihon Marraskuntoiluputkeen. Marrasputkeen en osallistu, kun en pysty juoksemaan jokaikinen päivä, mutta kuntoilua (juoksua, tanssia, kuntopiiriä) pystyn harrastamaan joka päivä.

Link to comment
Share on other sites

Tuiskulle: Kyllä se pöpöily helpottaa kun lähtevät kouluun. Mutta yksi ilmiö näkyy olevan vakio. Heti kun koulut alkavat, syksyllä tulee ensimäinen flunssa-aalto. Olen alkanut epäillä, että se flunssaviirus asuu siellä koulun aulassa ja heti koulujen alettua nappaa uhrejaan. Tuurista sitten kiinni, miten mikäkin talvi menee. Tämä syksy on ollut aika tautinen, angiinaa ja muuta normiflunssien lisäksi.

LI.llä samat suunnitelmat kuin minulla, että marrasputkeen pitäisi ryhtyä. En ole merkannut liikuntojani enää vuosikausiin nettiin, kun alkoi jossain vaiheessa tuntua, että minun liikunnat oli vain säälittävää selkäjumppaa ja selkäsäryn valitusta. Putkessa olen kokeillut kaksi kertaa ja läpi en ole päässyt. Saas nähä, kuinka pitkään nyt pääsee.

Selkärintamalla sen verran, että kuvia on nyt tollotettu ja tutkittu syvällisemmin ja todettu, että rangassa on synnynnäisiä vikoja, mitkä selittää sen, miksi selkä on ollut penikasta asti kipeä. Nikamien välit synnynnäisesti ahtaat ja hermokanavat ahtaalla. Lisäksi nikamakiertymä. Lisäksi tutkitaan tässä vuosien varrella mahdollisuutta perinnölliseen tautiin, mikä ilman leikkausta johtaa neliraajahalvaukseen. Asiaa on tyhjä tässä vaiheessa sen kummemmin spekuloida. Siihen asti saan kuulemma liikkua niin paljon kuin vain pystyn. Hyvä lihaskunto tulee olemaan minulle voimavara tulevien vuosien varrella. Joten jatkan aloittamallani tiellä ja satsaan mahdollisimman paljon kuntosalilla käyntiin, jotta kävelykyky säilyisi vanhanakin.

Sen olen päättänyt kuitenkin, että yhden vuorokaudenjuoksun vielä käyn lävitse ja sitten panen pillit pussiin tällä rintamalla.

Ja kohta suksien voiteluun. Lunta on tullut jo tosi kivasti.

Link to comment
Share on other sites

Miten voikin ihmistä väsyttää!?! Viime yönä vietin sängyssä 10 tuntia, melkein koko ajan nukkuen, tänään taisin nukahtaa sohvalle työreissusta kotiuduttuani, ja taas alkaa olla veto pois.

Jalat ovat Wihan jälkeen vielä turvoksissa, vasen pikkuvarvas oleilee edelleen Compeed-käärössään, toinen kantapää kipuilee aika ajoin PF:n kourissa, jalat ovat kokonaisuudessaan hieman tönköt eikä tulisi mieleenkään lähteä lenkille... Siltikin olen vielä ihan fiiliksissä lauantain jäljiltä <tähän sellainen pilven päällä leijunta -hymiö>

Taidan jatkaa hyvin alkanutta ylimenokautta painumalla tänäänkin hyperaikaisin pehkuihin. Hyvää yötä kaikille tädeille!

Link to comment
Share on other sites

Eka vapaa viikonloppu kahteen kuukauteen! Mitäköhän sitä oikein keksisi? Olisi voinut muuten mennä täydentämään talvivaatevarastoja, paitsi että kaupat ovat huomenna kiinni. No, pitää tyytyä vain juoksuun ja tanssimiseen.

Olen taitanut vähän kisa-addiktoitua, kun olisi ollut kiva päästä vetämään joku kisa huomenna, etenkin kun tuo lumikin on sulanut. Mietin kyllä jonkun aikaa tuota Hakunilan maastojuoksua; mutta onneksi ei ole sopivia kenkiä siihen, niin ei tarvitse mennä. :tongue:

Link to comment
Share on other sites

Mä aion jatkaa hyvin alkanutta ylimenokautta vielä ainakin viikon ellen kaksikin. Salilla on tullut käytyä muutaman kerran, samoin sauvakävelemässä. Shindossa olen käynyt kerran viikossa. Avojalkajuoksuakin kokeilin, mutta muuten juoksut ovat olleet Vantaan jälkeen vähissä. Ylimääräistä aikaa ei ole kuitenkaan jäänyt yhtään, sillä olen hoitanut paljon kaikenlaista syksyllä väliin jäänyttä puuhaa, mm. käynyt silmälääkärissä, fyssarilla, 3 x hieronnassa ja kirjallisuuspiirissä, tehnyt suursiivouksen ja leiponut. Lisäksi ostin jo lankoja villapuseroa varten, mutta siinä en ole edistynyt silmukoiden luontia pidemmälle. Juoksulenkille ei ole vielä kovaa paloa, mutta eiköhän se sieltä vielä ilmesty. Jonkinlaista harjoittelurunkoa olen jo suunnitellut talven ja kevään ajaksi.

Mukavaa, rauhallista Pyhäinpäivää kaikille tädeille ja tädinmielisille!

Link to comment
Share on other sites

Pikkuhiljaa olen lenkkeilyä taas aloitellut. Nyt olen juossut tasaista noin 6 km reittiä merenrannalla. Siellä on myös paljon muita liikkujia samaan aikaan... No, tänään se sitten tapahtui: yksi S***ANAN piski PURI miuta!! Eräs Rouva ei sitten viitsinyt pitää koiraansa kiinni ja se sitten päätti käydä räksyttämään miun jalkoihin. Minä pysähdyin, kun näytti, ettei se akka sa sitä piskiänsä haltuun, jonka jälkeen tämä koira sitten upotti hampaansa miun pohkeeseen!! Jäädyin täysin. Seisoin siinä hiljaa niin kauan kuin se akka sai se piskinsä kiinni. Sen jälkeen kinkkasin noin 100 metriä itkemän haavojani ja katsoin mitä jalalle kävi. Siinä hetken itseäni kooten (tällä kertaa ei ollut puhelin mukana, oisin varmaan soittanut ukolle, tuo olisi voinut keskustella sen koiranomistajan kanssa) jatkoin matkaani kävellen, jonka jälkeen totesin syvempien haavojen olevan henkisiä ja hölköttelin kotiin (n. 2km). Kotona sitten löysin pohkeesta pienen nirhauman ja pari mustelmaa.... Mutta voi luoja, että sisällä kiehui. Miksi, oi miksi en huutanut sille akalle, että jumalauta se koira helvettiin! Ja miksi en potkassut sitä kirottua piskiä, kauas!

Ehkä ämä taas tästä... Saattaa se tonni tehdä tänä vuonna tiukkaa, vaikka elokuussa vielä näytti, että tavoite 1200 km tulee helposti. Mutta toistaiseksi terveenä, ehkä kohta uskaltautuu jo yli kympin lenkille.... Puoli vuotta sitten maraton ja senkin jälken ihan kohtalainen kesä, mutta syksy... Se on nollannut kuntoni täsyin.

Link to comment
Share on other sites

Alkuun: sori en ole täti, jotenki vain hairahdin tänne.

Kyllähän kiehahti, ku luin tuosta pilatusta rakista! Minä oon päättänyt tappaa jokaisen koiran, joka limasilla hampaillaan tarttuu minuun. Tallon ihan sohjoksi ja heitän jäljelle jääneen nahan puuhun tms. roikkumaan hihnoineen.

Ainakin potkaisen koiraa kerran täydellä voimalla, jos suinkin mahdollista. Niin että se taluttava ääliö joutuu tarkastuttaan rakkinsa jossakin. Itseään on puolustettava! Poliisit soittaisin paikalle myös heti, enkä päästäis ääliötä näköpiiristä. Olkoon vaikka isoki rakki, mutta ennemmin kuolen siihen paikkaan, kuin peräännyn ilman taistelua.

Lisäkysymys: Miksi koiria pitää taluttaa lähes aina kävelytien väärää reunaa? Minä en ole minkäänlainen eläimien vihaaja, vaan vihaan tuommosta laiskojen ihmisten paskaruiskun ostoa ja sen pilaamista.

Link to comment
Share on other sites

Periaatteessa olen samaa mieltä kuin Mauritsio, mutta sen verran itsesuojeluvaistoa minulla on, että en ihan mitä tahansa koiraa yrittäisi potkaista. Joillakin roduilla on nimittäin leuoissaan niin paljon puristusvoimaa, että siinä on raavaammankin hölkkärin raajat aika kevyttä kamaa, jos väliin joutuvat.

Poliisille noista kyllä kannattaisi ilmoittaa. Eihän se enää tapahtunutta vahinkoa korjaa, mutta saattaa estää vastaavien tapausten toistumista.

Olen ihmetellyt samaa, suomalaiseen liikennelainsäädäntöön ja -kulttuuriin huonosti sopivaa tapaa kuljettaa koiraa "väärällä" puolella. Ilmeisesti koirakouluissa opetetaan juuri noin. Villi arvaus: tapa tulee perinteisestä koiramaasta Englannista, jossa on vasemmanpuoleinen liikenne?

Link to comment
Share on other sites

Isoja koiria voi vaikka heittää kivellä tai kepillä, jos ei halua koittaa potkua. Päälle voi myös sylkeä. Kunnon härdelli vaan pystyyn samantien! Huutoa ja sättimistä! :wife:

Jos iho menee rikki niin taksilla tarkastuttaan ja puhdistamaan osumat terveyskeskukseen. Jos housut, kengät tai etes sukat saa reikiä, niin korvaus rakin omistajalta. Ja rokotukset kuntoon samaan piikkiin.

Yleensä ne on jotain nyhvöjen lamppuharjoja jotka puree. Sitten vaan kuuluu "höpö höpö suski, elähän nyt.." Missään tapauksessa ei saa päästää omistajaa tilanteesta helpolla. Eihän sille tietenkään voi mitään jos vaikka kauhistuu ja jäätyy.

Link to comment
Share on other sites

Jos iho menee rikki niin taksilla tarkastuttaan ja puhdistamaan osumat terveyskeskukseen. Jos housut, kengät tai etes sukat saa reikiä, niin korvaus rakin omistajalta. Ja rokotukset kuntoon samaan piikkiin.

Yleensä ne on jotain nyhvöjen lamppuharjoja jotka puree. Sitten vaan kuuluu "höpö höpö suski, elähän nyt.." Missään tapauksessa ei saa päästää omistajaa tilanteesta helpolla. Eihän sille tietenkään voi mitään jos vaikka kauhistuu ja jäätyy.

Mie en tiedä menikö tuo iho rikki, tänään siinä on pieni punainen jälki/nirhauma noiden mustelmien seurana, mutta luulen/uskon/toivon, ettei tuo ole oikeasti rikki, että tarvittaisi jäykkäkouristuksia tässä miettiä. Nimenomaan tuollalinen kuvailemasi pikkurakki oli kyseessä nyt ja voit uksoa, että sapettaa ihan älyttömästi oma toiminta ja se, että miksi juuri nyt miulla ei ollut puhelinta (se jäi takin taskuun, kun luulin, että ennen lenkkiä piti hakea muksut, mutta pääsinkin suoraan lenkille ja ukko hoito muksujen haun). Olisin voinut ottaa vaikka valokuvan tuosta akasta ja piskistä. Kaiken kukkuraksi en ole varma tajusiko tuo ämmä, että sen rakki puri miuta. Miten ihminen voi olla niin jäässä ja hölmö!!

Link to comment
Share on other sites

Mie en tiedä menikö tuo iho rikki, tänään siinä on pieni punainen jälki/nirhauma noiden mustelmien seurana, mutta luulen/uskon/toivon, ettei tuo ole oikeasti rikki, että tarvittaisi jäykkäkouristuksia tässä miettiä. Nimenomaan tuollalinen kuvailemasi pikkurakki oli kyseessä nyt ja voit uksoa, että sapettaa ihan älyttömästi oma toiminta ja se, että miksi juuri nyt miulla ei ollut puhelinta (se jäi takin taskuun, kun luulin, että ennen lenkkiä piti hakea muksut, mutta pääsinkin suoraan lenkille ja ukko hoito muksujen haun). Olisin voinut ottaa vaikka valokuvan tuosta akasta ja piskistä. Kaiken kukkuraksi en ole varma tajusiko tuo ämmä, että sen rakki puri miuta. Miten ihminen voi olla niin jäässä ja hölmö!!

Niinhän siinä monesti käy kun tapahtuu jotain ikävää tai yllättävää. Hyvähän mullaki on matsoilla tässä niskat kyyryssä, mutta kun hampaat tuntuis sääressä, niin saattais mennä uikkarit vaihtoon.

Puhelinta ei missään nimessä sais jättää matkasta, mutta joskus unohtuu. Tässä syksyllä makoili vanhempi rouva otsa ja nenä veressä kasvoillaan asfaltilla. En sattunut siihen ekana paikalle, mutta kyllä puhelimelle voi olla tarvista. Kerran (n. vuosi sitten) oon myös soittanut vaimon lasten kanssa hakemaan autolla 6 km päästä lenkin kääntöpaikalta, kun yllättäen ylämäessä pohje "repesi". Kotiin kävely olisi kestänyt tunteja, niin huono oli kävellä sillä. Lapset vieläki varoittelee, että elä isi juokse liian kauas..

Link to comment
Share on other sites

Koira opetetaan aina kulkemaan vasenta reunaa siksi kun maantien reunassa on näin kuljettava. Kevyenliikenteenväylillä ja maantiellä ei ole koiran ymmärryksellä mitään eroa. Tämän kun vastaantulija (lenkkeilijä) yrittää älytä niin osaa ohittaa vasemmalta. Tosin ääliöitä koirien omistajissa on kuten lenkkeilijöissäkin.

Link to comment
Share on other sites

Koira opetetaan aina kulkemaan vasenta reunaa siksi kun maantien reunassa on näin kuljettava. Kevyenliikenteenväylillä ja maantiellä ei ole koiran ymmärryksellä mitään eroa. Tämän kun vastaantulija (lenkkeilijä) yrittää älytä niin osaa ohittaa vasemmalta. Tosin ääliöitä koirien omistajissa on kuten lenkkeilijöissäkin.

Eipäs vihjailla!

Niinpä tietenki, siksihän ne siinä tepsuttelee. Eikö koiraa voi käskeä menemään oikeaa reunaa? Pitää hihnaa oikeassa kädessä ja ohjaa piskin sinne. Näyttää varmaan, että tämä olis minua suuresti rienaava asia, mutta ei oo. Suojateillä taas kiukuttelen monesti.. Muutoin en kuitenkaan juoksentele ajatellen, että mikään ei saa uljasta askellustani häiritä.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
  • Ketjua lukevat   0 members

    • Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy