Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Vinkkejä uintiin

Arvostele ketju:


fikser
 Share

Recommended Posts

Uimahallissa molemmilta puolilta hengittäminen ei liene hirveän tarpeellista. Avovedessä taito voi olla tarpeen.

Molemmissa hyötyjä voisi olla ainakin (tietävämmät lisätkööt):

1. Kroppa rasittuu tasaisemmin.

2. Voi vaihdella hengitysrytmiä. Joka kolmas, joka neljäs, joka viides veto... tilanteen mukaan.

 

Tarkoituksella en laittanut tuohon joka toisella vedolla hengittämistä. Itse koen sen aivan liian hätäiseksi hengitysrytmiksi. Siinä ei ehdi kunnolla puhaltaa ulos ja tulee turhan paljon häiriintyneitä vetoja. Saattaa olla tekniikkapuute mutta mielestäni hengitysveto on aina hiukan huonompi kuin muut.

Link to comment
Share on other sites

Avovedessä on hyvä osata hengittää molemmilta puolilta senkin takia, että on helpompi hengittää eri puolelta kuin mistä aalto tulee. Myös suunnistuksen suhteen on yleensä helpompi seurata reittiä sen rannan puolelta, joka on lähempänä. Lisäksi pitää myös opetella katselemaan välillä eteenpäin. Suurten massojen startissa saattaa joskus olla vaikea hengittää siltä puolelta, johon on tottunut ja kääntöpoijuillekin on hyvä lähestyä poijun puolelta hengittäen.  

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Ensi kesänä on luvassa ekat triathlonkisat ja eilen kävin kokeilemassa hallissa uintia 15 vuoden tauon jälkeen. Talvella 00-01 kävin noin 5x uimassa 1,5km ja ne ovatkin kutakuinkin elämäni ainoat uintireenit. Lähtökohta triathlonin uintiin on siis aika huono. Eilen otin aikaa kauan mulla on uintiaika kilsalle, pysähdyin päätyyn röyhtäilemään noin 100m välein ja pysäytin silloin ajanoton (käytännössä siis 10x100m, mutta ei takerruta siihen). Aikaa meni 21:02 jossa saattaa olla hieman seisoskelua päädyssä, mutta tuntuu aika vaikealta ajatella, että pääsisin Joroisilla ja Turussa uinnin jonnekin 35 minuuttiin, mikä lienee m40-44 sarjassa sellainen keskitason suoritus. Omalla kohdalla hengittäminen uidessa on vaikeaa, kun saan vettä suuhuni liki jokaisella hengityksellä. Katsoin youtubesta muutaman vapaauintipätkän ja niissä opetettiin hengittämään joka kolmannella vedolla. Ilmeisesti tähän kannattaa pyrkiä? Nyt ei kyllä ollut mitään mahdollisuuksia vetää kuin oikealta puolelta happea ja sekin oli aika vaikeaa. 

 

Olenko ihan hakoteillä jos arvioin että yhtenäisesti uitu 15-16min kilsa altaassa riittää hyvin todennäköisesti 35 min alitukseen puolikkaan uinnissa? Parin viikon päästä alkaa onneksi uimakoulu, mutta aika vaikealta tuntuu uskoa kehitys olisi riittävän hyvää vapaauinnissa, varsinkin kun siellä opetellaan myös selkä- ja rintauinti.

 

Onneksi tässä on aikaa panostaa uintiin kolmisen kuukautta ennen lumien tuloa, sen jälkeen varmaan tulee siirryttyä kerta viikkoon tahtiin hiihtokauden ajaksi. Kannattaako uintia tehdä välittämästi punttireenin perään? Lohjalla punttisali kuuluu uinnin hintaan, joten saisi samalla iskulla kaksi kärpästä, jos vaikka kerran viikkoon tekisi puntin uintia ennen. 1-2 uintia viikossa tämän lisäksi ilman punttireeniä.

Link to comment
Share on other sites

Minä olen aina uinut hengittäen joka vetoparilla. Jossain vaiheessa yritin tuota joka kolmatta vetoa ja nykyisinkin uin välillä siten, jotta pystyy paremmin katselemaan käsien linjauksia veden alla. Eli joka vetoparilla hengittäminen on ihan OK, mutta järviuinnin ja triathlonruuhkien takia kannattaa opetella hengittämään molemmilta puolilta.

 

Jos altaassa menee ilman pukua 15-16 min, niin kyllä 1,9 km puvulla järvessä pitäisi mennä 35 min tai vähän allekin. 21 minuutista 15 minuuttiin ei kylläkään ole ihan lyhyt matka ja ainakin vaatii isoa panostusta uintiin ja uinnin tekniikkaan. Jos on jotain vanhoja uintipohjia, niin on mahdollista vuodessa, mutta jos ei ole, niin en usko, että onnistuu, ei ainakaan 1 kerta/viikko talvitreenillä.

 

Punttitreeni syö uinnin tehoja ja voi hankaloittaa tekniikan harjoittelu, mutta itsekin käyn välillä puntin, hiihdon tai juoksu (tai noiden kaikkien) jälkeen uimassa ja on vaan hyväksyttävä se, että uinti ei välttämättä kulje. Joskus tosin on niinkin, että edellisen päivän puntti voi painaa uintia enemmän kuin juuri ennen uintia tehty puntti. Kyllä niin voi tehdä, että viikon toinen uinti on puntin jälkeen ja viikon kovempi uinti on sitten ilman punttia. Meillä DDR:ssä mieluummin päivän toinen uinti on puntin jälkeen ja päivän ensimmäinen uinti on ennen punttitreeniä.    

Link to comment
Share on other sites

Kun ilmoittauduin tuonne Jorosille, ajattelin että 40-45 minsaa voisi mennä uintiin aikaa, mutta kun mielestäni en osaa uida yhtään, ja nyt uintivauhti oli tuo 21minsaa vaikkakin niiden noin 9*15 sekunnin röyhtäily taukojen kanssa, niin laitoin tuon 15-16 minsaa tavoitteeksi. 15 min voi kyllä olla kategoriassa haave, mutta kyllä vauhdin on parannuttava selkeästi jos käyn 10 kertaa uimavalmentajan vetämässä tekniikka uimakoulussa, vaikkakin siellä on tietysti muitakin osallistujia. Tarkoitus on uida hiihtokautta lukuunottamatta aika paljon, vaikka nopeaa uimaria musta ei varmaan tule koskaan, eikä se välttämättä ole oikea kohta panostaa määräänsä enempää, jos haluan että puolikkaalla tulee itselleni hyvä aika, joka voisi olla jotain vähän alle 5h30min.

 

Tämä juoksufoorumi on siitä hieno paikka, että täällä aika kovataoiset kaverit vastaa kuntoilijoiden kysymyksiin ja antaa ehkä vähän reality checkkiäkin välillä. 

 

Maanantaina pitäisi tulla märkäpuku, käyn varmaan testaamassa sitä lyhyesti oli vesi kylmää tai ei, jos se nyt menee edes päälle kun tilasin sen ensikesän oletetun kisapainon mukaan, eli nykyinen -7kg. Mielestäni on hyvä saada lähtötaso ainakin selväksi, ennen kun alkaa harjoittelemaan uintia.

 

Kannattaako uimahallissa käyttää uidessa neopreeniuimahousuja jolloin se vastasi paremmin märkäpuvun kanssa uintia, vai onko parempi vain opetella pitämään ne jalat pinnassa, vaikka se onkin ilmeisesti vaativampaa. Järki kyllä sanoisi, että kannattaisi menä normiuikkareilla, niin voisi oppia perus uintitekniikan paremmin. Märkäpuku tuskin uintia ainakaan vaikeuttaa, kun sen sitten kesän tullen vetää päälle.

Link to comment
Share on other sites

tunti sitten, ErAh kirjoitti:

Mielestäni on hyvä saada lähtötaso ainakin selväksi, ennen kun alkaa harjoittelemaan uintia.

 

Kannattaako uimahallissa käyttää uidessa neopreeniuimahousuja jolloin se vastasi paremmin märkäpuvun kanssa uintia, vai onko parempi vain opetella pitämään ne jalat pinnassa, vaikka se onkin ilmeisesti vaativampaa. Järki kyllä sanoisi, että kannattaisi menä normiuikkareilla, niin voisi oppia perus uintitekniikan paremmin. Märkäpuku tuskin uintia ainakaan vaikeuttaa, kun sen sitten kesän tullen vetää päälle.

Lähtötaso on toki motivoiva ottaa selville, tietää mistä lähteä kehittämään ja missä jossain kohtaa mennä. Toki alkutason voi ottaa miten tahansa, mutta toki mieluusti siten, että se on toistettavissa. Siten hallissa normi uikkarilla tehty testi ja/tai ulkona puvun kanssa lienee järkevimmät.

15min on kyllä kova, mutta jos tuo oli ensimmäinen uinti 15v jälkeen, niin pirun hyvin sekin on. Moni olisi jäänyt ensinnäkin jo 50m välein vähintään päätyyn, ja ei olisi lopulta edes saanut koko 1000m kasaan. Eli potentiaalia on kyllä. Turha tässä vaiheessa on lyödä vielä tavoitteita pöytään lopullisesti, katsotaan mihin pääsen syksyn ja talven ja kevään ja lopulta kesän aikana. Aikaa on.

 

Uimahallissa kannattaa varmasti uida 99% vähintään uimahousuilla, ja jättää puku/neopreenihousut pois. Aktivoit siten jalkoja ja etenkin keskikroppaa huomattavasti paremmin, tekniikka on parempaa ja voisin veikata, että kyllästyisit pian siihen kuumuuteen, mitä neopreeni tuo altaassa. Paremman tekniikan vuoksi suosittelen kuitenkin normaaleja housuja.

Link to comment
Share on other sites

Olenko minä ihan kummajainen? Hengitän pääosin neljän vedon (kaksi vetoparia) välein tai halutessani harjoitella molemmin puolin hengittämistä mieluummin viiden kuin kolmen vedon välein. Aika hyvältä tuntuu myös tahti 4-5, jossa tulee aina kaksi hengitystä yhdeltä ja kaksi toiselta.

Vetotahtini ei ole mielestäni mikään hätäinen. Joka toisella hengittäminen on minulle todella raskasta, koska siinä ei ehdi hengittää ulos eikä sisään. Uinnista tulee hätiköivää ja raskasta. Tavallisesti pidätän hengitystä kolmen vedon ajan. Neljännellä puhallan ulos ja sen jälkeen haukkaan ilmaa. Välillä menee kuudellakin käsivedolla paremmalta puolelta hengittäen eikä sekään tunnu pahalta.

Link to comment
Share on other sites

Mulla tuli kahden vedon välein hengittäen aika kiire, mutta kun ei jotain ole tehnyt, eikä siitä tiedä muutakuin miltä se tekniikka videossa näyttää, niin en ollut hirveän yllättynyt, että pää kääntyi välilä taakse ja välillä imaisin vähän vettäkin. Vielä olisi kahdesti omatoimista räpiköintiä ja sitten joku lähtee opettamaan alusta pitäen mitä vedessä pitäisi tehdä ja mitä ei. 

 

Edellisestä uinnista on siis aikaa toi 15 vuotta ja koulussa mulla oli "klooriallergia" ja kävin uintien tilalla hiihtämässä tai muulla lenkillä. Elämäni aikana olen uinut varmaan alle 15 kilsaa yhteensä. Yllättävän paljon ainakin itseni taisi auttaa, kun katsoin youtubesta videon, jossa näytettiin 5 yleistä virhettä vapaauinnissa. Ainakaan em muista että olisin koskaan saanut minkään näköistä liukua vedessä. Nyt oli edes jotain liun tapaista kuvitelmaa.

Link to comment
Share on other sites

15 min tonni altaassa vastaa jo noin 30 min puolimatkan uintia märkkäri päällä.

 

Ei tuo 21 min aikakaan niin paha ole, jos siitä saat tauot pois ja muutenkin menoa rauhallisemmaksi niin uinti vastaa jo 5,5 h tasoa. Esimerkiksi omassa sarjassani 5,5 h ajalla pääsi viime vuonna Joroisissa kokonaistuloksissa sijalle n. 60, ja uinnissa 60. nopeimman aika oli vähän yli 37 min eli 1.57/100m. Matka on vähän pidempi kuin tonnin testissä, mutta märkkärin apu vastaa suurin piirtein pidemmän matkan tuomaa hidastumista. Triathlonkisassa ei tietysti kannata heti uidessa vetää itseään ihan piippuun joten maksimi tonnin vauhti altaassa saisi olla vähän parempi kuin kuviteltu kisavauhti järvessä.

 

Eli jos uit tonnin altaassa alle 19 min, on se jo linjassa kokonaistavoiteeseesi kanssa. Saahan sitä tietysti kovempaakin uida...

 

 

Tästä näkee, miten maailmanennätystä tehdessä voi hengittää joka vedolla (siis molemmilta puolilta):

 

https://www.youtube.com/watch?v=T5FlDy3YmDQ

 

Esim. n. 16 min kohdalla videota näkyy lähikuvassa tiheä hengittely ennen käännöstä.

Link to comment
Share on other sites

On 9/16/2016 at 18.36, villea kirjoitti:

15 min tonni altaassa vastaa jo noin 30 min puolimatkan uintia märkkäri päällä.

 

En ole koskaan kokeillut tonnia täysillä, mutta 500m meni 50m altaassa 7.02 swimskin päällä kisassa, eli ehkä tonni menisi jonnekin hieman alle 15min. Puolimatkan kisoissa uin 27-28min märkkärillä ja olen yleensä ikäryhmäni (pojat 40-44) aivan kärjessä (top5).  Oma veikkaukseni on että aika harvalla triathleetilla menee 1000m tuohon 15 minuuttiin, 1.30 sataset on kuitenkin aika kovia jo ihan sinällään.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 years later...

Laitanpa tänne vähän kyssäriä uimisesta, kun en hakutoiminnolla oikein löytänyt haluamaani vastausta. Olen tässä olosuhteiden pakosta aloittellut uintiharrastusta, kun jalka on vähän kipuillut. Olen nyt pari kertaa käynyt uimassa ja hieman yllätyksekseni jaksoin jo ensimmäisellä kerralla kauhoa 2000m ja aikaa kului noin 50 minuuttia. Toisella kertaa samanlainen treeni. Uintien jälkeen en ole ollut mitenkään erityisemmin "kuollut" vaan treenit ovat tuntuneet varsin kohtuullisilta. Vauhtiahan minulla ei ole, mutta ehkä sekin joskus tulee jos on tullakseen.  Sykkeitä en ole vielä saanut mitattua, mutta ensi kerralla on käytössä garminin swim sykevyö. 

 

Mitä mieltä arvon raati on kuinka paljon olisi riittävästi uintireeniä tälläiselle kokemattomalle harrastajalle, eli montako kertaa viikossa olisi hyvä uida?

 

Entäpä onko tapana uida joku tietty aika tai matka mikä olisi sopiva? Menenkö tasavauhtia matkaa vai olisiko järkevää tehdä muunlaisia harjoituksia?

 

Mites nuo sykerajat uimisessa? Ovatko kynnykset samat, kuin juoksussa?

Link to comment
Share on other sites

Kahdella kerralla aloittelija pääsee alkuun. Kolmella vähän uinutkin saa asteittaista kehitystä aikaan ja neljällä kerralla sitten kehittyy jo ihan kivasti. Yleensä itse nykyisellään uin jonkun ajan, harvemmin katselen matkoja ollenkaan. Tai intervalleissa tietty, mutta kokonaismatkaa en tuijottele. Tasavauhtisella uinnilla ei yleensä saa kovin kaksista vastetta aikaan. Uinnissa intervallit on paljon hyödyllisempiä, toki pitkät aerobiset setit voi olla hyviäkin, jos nimenomaan ajatuksena on juoksun cross-training. Karkeasti ottaen uinnissa myös mennään ihan eri tavalla vk-alueella, jopa melkein viikon jokaisessa harjoituksessa. Jotkut on sitä mieltä, että lähes maksimivauhtia pitäisi uida jokaikisessä harjoituksessa. 

 

Uinnissa sykerajat menee varmaankin pyöräilyn ja juoksun väliin eli varmaan joku 10 pykälää voi keskimäärin tiputella juoksurajoista. 

 

 

Link to comment
Share on other sites

@Janttu

 

Varmasti 3 kertaa vkossa on hyvä ja neljä parempi.  Minulle triathlonia varten riittää nykyään kaksi.

 

Itse olen ehdottomasti sitämieltä että parempi uida 20x100 tai vaikka 40x50 kuin läpsiä 2000m putkeen. Yrittää saada mahdollisimman paljon hyviä vetoja ja pienetkin palautukset auttavat tähän. Ei tietenkään kannata sinne päätyyn jäädä asustelemaan (jota aika monet tuntuvat harrastavan).

 

Itse en niistä sykkeistä niin kauheasti välittäisi.

Link to comment
Share on other sites

Tuossa ei ihan käynyt selville, onko tavoitteena kehittää uintivauhtia vai käyttää uintia vain korvaavana aerobisena harjoituksena. Jos haluaa kehittää vauhtia, kannattaa mennä tekniikkakurssille ja tehdä siellä neuvottavia tekniikkaharjoituksia tavallisen uinnin lisäksi. Intervallit ovat paremmat kuin tasavauhtinen junnaus. Taukojen pituudet riippuvat vauhdista, mitä kovempi vauhti vedoissa, sitä pidempi tauko niin että kovempaa uidessa aikaa kuluu kokonaisuutena enemmän. Aerobisella tasolla tauot voivat olla n. 10 s, eli pitkään ei tarvitse odotella.

 

Jos taas on tavoite vain kunnon ylläpito vamman aikana eikä uintivauhdin kasvu, niin tilanne on aika erilainen. Puuskutuksen asteesta voi jo päätellä että millä kynnysalueella mennään. Sykkeet kai yleensä ovat vähän alemmat uinnissa kuin juoksussa, mutta en ole itse mitannut niitä oikeastaan koskaan uidessa.

 

Jos jalka vaivaa, valittu uintilaji voi olla oleellinen, esim. rintauinti voi rasittaa polvia ja nivustaipeita. Fysioterapeutit luultavasti suosittelisivat vesijuoksua. Niin minullekin muutama vuosi sitten kun oli takareisivamma, mutta en pystynyt siihen.

Link to comment
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy