Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Täysmatka/IM alle 12h: järkevä treenaaminen

Arvostele ketju:


Recommended Posts

Moi,

Tri-semi-newbie kyselee treenivinkkejä, miten tuo kuninkuusmatka taivalletaan alle 12h? Hieman alustusta itsestäni: Ikää 33v, suoritusaikoja löytyy viestin alta. Uintitekniikkaa on tullut harjoiteltua ja uskoisin pääseväni uinnissa tuon 3,8 km n.1:30...1:40 aikaan. Harjoittelusta huolimatta uintitekniikkani on perussusi. Kärsin uppoavista jaloista, kellumaan en ole koskaan oppinut, joten märkäpuvulla pääsen huomattavasti kovempaa. Juoksu on mulle paras laji, maralta ennätys on vuoden 2010 4:17, mutta nykykunnossa tiedän meneväni alle 4 tunnin. Mikäli tuohon maraan laskisi n. puoli tuntia tykö, niin fillari pitäisi suorittaa alle 6 tunnin aikatavoitteeseen pääsemiseksi. Siinä onkin sitten työstämistä. Viimeksi puolimatkalla fillarin selässä meni n. 3h 10min, joten tiedän jo tässä vaiheessa mitä kesällä treenaan.

Harkkaohjelmani olen perustanut Joe Frielin oppeihin, tässä apuna on lähinnä ollut "The cyclist's training bible", joka jakaa treenaamisen jaksoihin.

Base-jaksot (peruskunto) 1-3: 4 viikkoa/jakso, vko 4 aina lepoviikko.

Näissä paljon aerobista perukestävyyttä ja jonkin verran punttia on Frielin ohje. Karkeasti ottaen base menee multa seuraavasti:

Viikottainen treenimäärä yht. 10...12,5h. (Mitä mieltä/onko treenin määrä järkevä?)

Viikossa yhtä monta pitkää >2h pk lenkkiä kuin basen numero on. Esim Base 2:ssa kaksi pitkää.

Lepovko (Basen 4.) tosi löysä, treenit n. 5...7h/vko, lähinnä löysää pk:ta ja kerta punttia.

Baset jakautuu lajien/kynnysten suhteen mulla jotenkuten karkeasti:

-Aerobinen (pk) n. 4...6 h/vko (fillaria ja hiihtoa vapaalla)

-Puntti n. 2,5h/vko

-Uinti n. 2h/vko

-Anaerobinen n. 0,5...1h (tämän otin ohjelmaan oppien vastaisesti, koska mulla löytyy tuolta kynnykseltä eniten kehitettävää)

-Tekniikka (esim. kadenssinopeus jne.) 0,5h/vko

Build-jaksot 2 kpl: 4 viikkoa/jakso, vko 4 tässäkin lepovko.

Näissä Frielin mukaan enemmän lajinomaista harjoittelua (mulle siis enimmäkseen fillaria), jokunen lajinomainen voimaharjoitus ja anaerobinen kynnys tulevat mukaan treeniin. Puntti jää pois.

Tähän olen budjetoinut viikottaiseksi treenimääräksi n. 11...13h

-Aerobinen (pk) n. 4...6 h/vko

-Uinti n. 2h/vko

-Voima n. 1...2h/vko (nämä ajattelin toteuttaa lajinomaisesti esim. fillarin päällä, juosten rappuja tms.)

-Anaerobinen n. 1...1,5h/vko

Näiden lisäksi Frielin ohjelmassa on Peak-jakso, eli tässä vaiheessa aletaan olla huippukunnossa ja herkistellään. Peakia seuraa Race-jaksot, jolloin siis kilpaillaan ja ollaan huippukunnossa. Näistä en jauha sen enempää, lähinnä ihmettelyni jaksottuu noille Base -ja Build -jaksoille joilla pohjat rakennetaan. Kysymykset:

- Onko treenimäärä riittävä?

- Miten fillarointia kannattaa lähestyä mikäli haluaa kehittää keskinopeuttaan pitkillä lenkeillä n. 2km/h. Ostin aerokiekot, mutta se ei vielä taida riittää? :05.18-flustered:

- Onko eri osa-alueiden painopisteet/treenimäärät mielestänne järkeviä? Mitä tekisitte toisin?

Link to post
Share on other sites

Ei välttämättä tarvitse tehdä treenaamisesta liian monimutkaista, etenkin jos tavoite on 12 h täydellä matkalla. Ei tuosta base-busineksestä mitään haittaa ole, mutta jos ja kun hommat menevät jossain vaiheessa todennäköisesti toisin kuin on suunnitellut, niin ei tarvitse hätääntyä. 10-13 tuntia on ihan ok määrä, mutta olisi hyvä heittää kehiin myös jokunen suurempimääräinen viikko (16-20 h). Etenkin mukana pitää olla joitain "ylipitkiä" treenejä esim. 120 km pyörällä, saa olla osittain kovempikin vauhti ja siihen päälle 6-10 km melko kevytvauhtista juoksua. Uintimäärä 2 h/vko on keskiarvona ihan OK. Siinäkin voisi olla jokunen 5-6 km treeni ennen kisaa.

Anaerobista ei tarvitse olla noin paljon, tai miten se sitten määritelläänkään, mutta kunnon hapotusta ei tarvita 1-1,5 h viikossa. Vauhtikestävyystyyppistä lievempää hapotusta saa kyllä olla joku tunti viikossa On ihan hyvä joskus tehdä kovempivauhtistakin jopa täysilä, mutta määräpuoli se kuitenkin on, jota siellä täydellä matkalla tulee ikävä. Punttailusta voi olla hyötyä uinti ja pyöräilyvauhdin kehittämiseen, mutta 30 km/h pyörällä ei vielä vaadi ihmeellisiä voimatasoja, joten punttiharjoittelun ei kannata antaa häiritä muuta harjoittelua ainakaan enää siinä vaiheessa kun asfaltit kutsuvat. Nuo suunnittelemasi lainomaiset voimat kannattaa kyllä pitää mukana treeneissä.

Itse yritin triathlonin alkuvuosina kehittää pyöräilyä liikaan uimarin valmennusfilosofialla, eli erilaisilla sarjakikkailuilla. Kymmenen vuotta myöhemmin totesin, että melko hyvä treeni pyöräilyn kannalta on vaan tyhmästi painaa pari tuntia niin kovaa kuin pääsee, etenkin jos pyöräilyn peruskunto ja jalkojen voimataso ovat kondiksessa.

Juoksussa ehkä parasta olisi ajoittain juosta melko väsyneenä, eli ei pidä aina odotella tuttipullo suussa sitä, milloin kroppa on palautunut, vaan pitää opetella juoksemaan myös väsyneillä jaloilla.

Muokattu
Link to post
Share on other sites

Kuullostaa lähes prolta noi ohjelmat suhteessa mun ajatuksiin, jossa johtava ajatus on nauttiminen ja fiiliksen mukaan tekeminen. No meillä kaikilla on tietysti omat taustat. Mua ei jenkkit ruleta vaan perus härmäläinen treenaaminen nauttimalla jokaisesta treenistä.

Minusta sun tunnit kuullostaa vähintään riittäviltä, kun itsekkin vetäsin ekan im:n alle 10 h vaikka ei edes tollaisia tunteja tullu tehtyä, eikä zipp vermeitä ollut alla.

Muokattu
sähläys
Link to post
Share on other sites

"Ei välttämättä tarvitse tehdä treenaamisesta liian monimutkaista, etenkin jos tavoite on 12 h täydellä matkalla. Ei tuosta base-busineksestä mitään haittaa ole.."

Olen yrittänyt lukea muutamaa Frielin kirjaa. Ne on kyllä hienosti ja myyvästi kirjoitettu, mutta jos niiden perusteella olisi aikanaan alkanut harjoittelemaan, niin punainen lanka ei välttämättä olisi ikinä löytynyt.

Eräs suomalainen triathlon legendan motto sopii monille harraste triathleetillekin" keep it simple"

Link to post
Share on other sites

^Toiset on lahjakkaampia tai sitten on vaan kovempi kunto. :)

Minä vedin ekan ironmanin viime kesänä aikaan 11.43.xx. Pohjille oli edellisen kesän puolikas aikaan 5.18.xx ja keväällä maratoni 3.20.xx.

Itse menin seuraavalla jaksotuksella base1 - 3 viikkoa, base 2 - 3 viikkoa, base 3 - 3 viikkoa, base 3 - 4 viikkoa, peak 2 viikkoa ja kisaviikko. Sitä ennen talvella jonkin verran hiihtoa ja treenausta maaliskuun maratonille. Tosin jonkin verran noita piti sovitella ja varsinkin 4 viimestä viikkoa meni vähän sinne päin kesälomareissuissa. Pakko olla jonkinlainen suunnitelma, että siinä vaiheessa kun on aikaa lähteä treenaamaan, niin ei tarvitse enää alkaa miettimään, että mitähän sitä tänään tekis ja myös tulee raivattua sitä aikaa treenille. Treeniä tuli 10-14h/viikko mukaan lukien työmatkapyöräilyt jolloin tein usein tekniikkaa ja voimaa. Punttia en tehnyt ollenkaan vaan kaikki voima lajinomaisesti.

Triathlon-treenijaksolla tein yhden 6h pyörälenkin n. kisavauhdilla ja muuten pitkä pyörälenkki oli 2.5-3h sisältäen (30-50min z3:sta). Pisin juoksu 2.5h ja uinti 4km. Uintia max. 2 kertaa viikossa. Anaerobista en tehnyt kuin muutaman treenin juoksua ja pyöräilyä. Uinnissa sitä tuli myös jonkin verran. Lisäksi anaerobista tuli 30min pyörä ja juoksutesteissä sekä 1km uintitesteissä. Lisäksi pari 6-7h seikkailukisaa. Pyörä-juoksu yhdistelmiä tein vasta viimeisen kolmen viikon aikana ja se tuntu riittävän, koska kisassa juoksu lähti kulkemaan alusta alkaen hyvin.

Ensi kesän koitokseen tarkoitus olisi mennä juurikin samanlaisella jaksotuksella kuin morningstar. Tavoitteena saada venytettyä noita pyörälenkkejä vähän pidemmiksi, jos vaan aika antaa millään periksi. Punttitreenin olen ottanut nyt talvella mukaan, kun juokseminen on ollut pannassa. Pääasiassa tavoitteena on juoksuajan parantaminen kehittämällä pyöräilykuntoa, kun viime kesänä juoksuun meni 4.23, vaikka mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ei juoksussa ollut, vauhti vaan hyytyi.

Link to post
Share on other sites

Moi,

Tri-semi-newbie kyselee treenivinkkejä, miten tuo kuninkuusmatka taivalletaan alle 12h?

Tässä on toinen tapaus. Viime kesänä eka puolikas 5:29 ja syksyllä eka maraton 3:32. Tulevana kesänä tavoitteena eka IM alle 12:00. Noudatin viime kautena Frielin filosofiaan perustuvaa ohjelmaa, kuten Morningstar on nyt tekemässä. Base-kaudella viikon treenitunnit alkoivat noin 7-8 tunnin tasosta nousten kohti kesää siten, että maksimi taisi olla noin 13 tuntia. Harjoitusten intensiteetti oli kevyt. Build-kaudella harjoitusta oli noin 9-11 tuntia viikossa. Olin tulokseen oikein tyytyväinen.

Tulevan kauden harjoitteluni olen rakentanut erilaisen filosofian pohjalle. Aluksi rakennetaan vauhti. Talvella harjoitusten kesto ja viikkotunnit pidetään maltillisella tasolla. Intensiteetti on sitä vastoin kova. Kauden edetessä kohti päätavoitetta harjoitusten intensiteettiä lasketaan asteittain samalla pidentäen niiden kestoa ja tietysti matkaa. Kilpailuun valmistavalla jaksolla vauhti lopulta "tiputetaan" kisavauhdin tasolle. Myös Friel mainitsee tämän metodin kirjassaa muutamaan kertaan todeten, että se sopii erityisesti IM matkalle.

Perehdyin tähän metodiin Endurance Nation (EN) nimisen verkkofirman sivustolla. Varmaankin useille tuttu. Kohteena on "normaalit" työssä käyvät kuntosarjalaiset. Perusaineisto [The Endurance Nation Long Course Triathlon Training Manual] on ilmaiseksi saatavissa. Sitä olen hyödyntänyt ja rakentanut oman ohjelmani. EN haastaa varsin rohkeasti perinteisen kestävyysharjoittelun. En ala tässä sen enempää avaamaan. Jokainen voi halutessaan perehtyä. Minusta perustelut tuntuivat loogisilta. Voi tietysti olla, että perinteisellä tavalla pääsee samaan lopputulokseen. Tämän ihmiskokeen kokemuksista voin kertoa vasta syksyllä. Toistaiseksi harjoittelu on sujunut hyvin ja se on ollut mielekästä. Kyllä tässä jo malttamattomana odottaa kevättä, jotta pääsee testaamaan keskivauhtia pitkillä fillarilenkeillä. Kehitystä on ollut pakko tapahtua.

Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka moni noudattaa määrään perustuvaa perinteistä metodia ja kuinka moni korkeampaan intensiteettiin perustuvaa metodia?

Link to post
Share on other sites

Tuo kysymys tuntuu minusta hieman oudolta. Vähän sama kuin kysyisi kuinka moni juoksee niin, että kenkä on vasemmassa jalassa ja kuinka moni pitää kenkää oikeassa jalassa.

Jos määrään perustuvaa metodia pidetään perinteisenä menetelmänä, niin veikkaisin, että täysi matka on monelle mahdollista päästä noin 10 tuntiin, niin että harjoittelu on lähes pelkästään kilometrien keruuta. Tämä tosin voi vaatia aika paljon määrää, eli ei mitään 500 tuntia vuodessa, vaan mieluummin puolta enemmän. Eipä taida tässä amatöörien luvatussa maassa olla paljon triathlonisteja, jotka pystyisivät harjoittelemaan 1000 tuntia vuodessa, etenkin jos tunnit lasketaan hieman tiukemman seulan mukaan, eli ei mitään hallille menoja, venyttelyjä ja rupatteluja. Jos puolestaan määrä rajoitetaan vaikka niin, että ei saa harjoitella kuin maksimissaan 400 tuntia vuodessa, niin voihan se täysi matka alle 10 tunnin mennä, mutta ehkä sinne pääsyyn pitää harjoitella aika monta 400 tunnin vuotta ja etenkin pyöräily voi jäädä aika heikoksi lenkiksi. Ajatus siitä, että alkaisi parantamaan lopputulosta lisämällä tehoa, ja vähentämällä määrää voi jossain hienosäätövaiheessa olla ihan ok, etenkin jos aikaisempien vuosien treenaaminen on ollut tehollisesti liian vähäistä ja määrällisesti riittävää. Sen sijaan se, että huonolla pohjakunnolla tähtäisi mahdollisimman hyvään IM matkan tulokseen tehoharjoittelun kautta ei ole kyllä kovin suositeltavaa minun mielestäni.

Minulla treenitunnit pyörivät suunnilleen 500-600 h välillä vuosina 1987-1995. Kyllä siinä pikkuhiljaa kehittyi ja vuonna 1995 tuli mm. SM pronssia sprinttimatkalta 490 h treenimäärällä. Harjoitteluni oli paljolti tehopainotteista, johtuen varmaankin eniten siitä, että tulin triathloniin uintitaustalta ja pk-vauhtinen jyystäminen ei ollut minun, eikä alkuvuosien valmentajani arvossa. Puolimatkalla etenkin pyöräily oli varsin heikkoa ja ensimmäisen 5 vuoden aikana varttimatka oli selvästi puolimatkaa parempi, johtuen juuri määräharjoittelun puutteesta. Kroppani todennäköisesti sopii paremmin pitemmille matkoille, mutta 500 h määrillä rajat tulivat vastaan.

Kolmen vuoden "treenitauon" jälkeen vuosina 1999-2001 pystyin uuden työpaikkani myötä nostamaan harjoittelumäärät kohtuulliselle tasolla 600-730 h. Toki kaikki aikaisempi harjoittelu ja taukovuosien kuntoilu olivat taustatukena PK-pohjan olemassaololle. Vuosina 1999-2001 vartti ja sprinttimatkan vauhdit eivät juurikaan parantuneet, mutta pitemmillä matkoilla kehitys oli merkittävää. Oli se täysi matka jo vuonna 1995 mennyt 9 h pintaan, mutta vuosina 2000 ja 2001 meni hitaammalla reitillä kahdeksaan ja puoleen tuntiin. Jos olisin vuosina 1999-2001 harjoitellut 700 tuntia pelkkää peruskuntoa, niin IM tulos olisi ollut selvästi yli 9 tuntia, mutta vastaavasti 500 tunnilla se myöskään olisi mennyt alle 9 tunnin vaikka olisin harjoitellut "aina täysillä".

On siis jossain määrin huono asia, jos pyrkii lisäämään tehoa määrän kustannuksella tai toisin päin, etenkin jos tavoite on päästä mahdollisimman hyväksi. Jos puolestaan tavoite on pelkästään nauttia urheilusta, niin silloin kannattaa treenata juuri sitä vauhtia, joka itselleen parhaiten sopii. Joku tykkää tykittää täysillä ja joku toinen taas nauttii enemmän pitkistä hitaammista lenkeistä. Ja suurin osa varmaan tykkäisi harjoitella enemmän, mutta ei ehdi.

Muokattu
Link to post
Share on other sites

Melkoisen kattava vastaus 226lta!

Omalta kohdaltani treenaan n. 400h vuodessa ja 2010 puolikas Joroisella 4:45 ja (ekalla) täydellä matkalla samana kesänä 10:57. Ekan puolikkaan tein 2008 Sveitsissä 5:27 ja siitä kuukausi eteenpäin Joroisella 5:13.

Mun treenifilosofia nojaa myös talvisaikaan perinteistä käsitystä kovempaan intensiteettiin. Suurimmat määrät tulee huhti-toukokuussa pyöräilykelien myötä. Talvisin ajan pyörällä pääasiassa vaan eri mittaisia intervalleja kynnystehoilla tai sitä kovemmalla kuormalla.

Kivahan sitä olisi tietysti enemmänkin vetää mutta eipä pilkkopimeässä ja pakkasessa PKn jyystäminen hirveästi motivoi....

Monimutkaiselta näyttää Morningstarin ohjelmat, ei kestävyysharjoittelu kovinkaan hankalaa ole :smug:

Link to post
Share on other sites

Täällä kans yks, joka ei ole vielä päässyt 400h/vuosi määrrän eikä ole mitään järkeviä ohjelmia, vaan aika fiiliksellä mennään. Uintia ei tule joka viikolle ja silloin kun tulee, sitä tulee n.40min kerrallaan. Olen mennyt tuolla 226:n tekstissä nousseella:

"Jos puolestaan tavoite on pelkästään nauttia urheilusta, niin silloin kannattaa treenata juuri sitä vauhtia, joka itselleen parhaiten sopii. Joku tykkää tykittää täysillä ja joku toinen taas nauttii enemmän pitkistä hitaammista lenkeistä. Ja suurin osa varmaan tykkäisi harjoitella enemmän, mutta ei ehdi."

Eli vauhti tilanteen mukaan. Hiihdän talvisin siksi kun tykkään hiihtää. Ei ole tavoitteita. Ainoastaan juoksen selkeitä treenejä sekä kesäisin pyörällä on usein lähtiessä joku idea mitä lenkiltä haluan. Hyvin hyvin epäammattimaista. Näillä on päässyt puolikkaan alle 5h. Kokonaista ei ole vielä päässyt kokeilemaan ja epäilen, että minun tuntimäärillä sitä ei välttämättä kannata yrittääkään. Pisimmät harjoitukset kun on olleet n.3h ja niitä tulee vuodessa yhden käden sormissa laskettava määrä. Kisat erikseen.

Mutta mitä nyt yritän sanoa, että tälleen kun tahkoaa ja nautiskelee liikunnasta niin kyllä sitä pääsee ihan hyvää vauhtia.

Link to post
Share on other sites

En ole perehtynyt Endurance Nationin valmennus filosofiaan, mutta äkkiseltään se kuulostaa Lydiard systeemiltä käänteisesti.

Itselläni on yksi erinomainen kokemus lyhyenmatkan kilpailukauden (2kk) jälkeisestä ironmankestävyys harjoittelusta (2kk), jonka jälkeen tein yhden elämäni parhaista Ironman-kilpailuista. Lyhyenmatkan kilpailukautta kyllä edelsi 5kk aerobinen harjoittelujakso ja 1kk lyhyenmatkan kilpailuihin valmistava jakso.

Mark Allen käytti samankaltaista systeemiä Havaiji ironmaniin valmistautumisessa ja voitti kisan kuusi kertaa. Tosin Dave Scott voitti Havaijin myös kuusi kertaa ja hän suosi harjoittelussaan ympärivuotista intervallisysteemiä. Tähän kun lisätään, että toinen herroista on kasvisyöjä ja toinen atkinsdiettaaja, niin voi todeta, että huipulle on monta tietä ja jokaiselle se oma.

Link to post
Share on other sites

Aika varovainen pitää olla jos näiden palstakeskustelujen perusteella aikoo saada kiinni jostain harjoitusfilosofiasta. Kokemukseni mukaan kun joku puhuu vaikka 'perinteisestä harjoittelusta' niin siitä ei ole todellakaan olemassa mitään yksiselitteistä mielipidettä mitä se sellainen on ja miten kukakin sen käytännössä toteuttaa. Se millä tavalla joku harrastaja harjoittelee kilpailujen alla voi olla ihan vastaavaa harjoittelua mitä joku tekee keskitalvella. Tai jos joku sanoo harjoitelleensa nyt hyvin kovilla tehoilla keskellä talvea niin mitä sekin sitten käytännössä tarkoittaa, että on tehnyt yhden rypistyksen viikossa kun viime vuonna vain verrytteli vai että jokaisessa treenissä ollaan ns. vauhtikestävyysalueella? Monella tavalla voi tietysti saada hyviä tuloksia, se on vanha tosiasia jonka kaikki 'perinteiset' valmentajat ja urheilijatkin tietävät. Vaikeaa voi olla tietää mikä siinä käytetyssä tavassa oli niin hyvää suorituskyvyn kannalta ja olisiko kuitenkin joku muu tapa ollut vielä parempi. EN perustelut eivät ainakaan pari vuotta sitten olleet mitenkään fysiologisesti asiantuntevia, mutta sekään ei mitenkään tarkoita etteikö niiden käytännön toteutus voisi olla tuloksellista. Monta kertaa ne parhaat tulokset on tehty ohjelmilla joiden tueksi ei löydy mitään yksimielistä tukea tieteestä.

Muokattu
Link to post
Share on other sites

Tähän soppaan vaikuttaa niin vahvasti taustatekijät. Jos kestävyysurheilua on takana vuosikausia (ihan sama mikä laji) on valinnanmahdollisuuksia enemmän. Noviisilla ja edes muutamia vuosia hevostelleilla ei taasen ole mitään mahdollisuutta treenata isoja määriä ns. kovemma kädellä. Ainakaan kovin pitkään. :)

Moni huippu saa huikeita tuloksia aikaan ns. blokkiharjoittelumenetelmillä, mutta laitetaanpa siihen perus kuolevainen, niin hohhoijaa. Kausi on ohi nopeammin kuin osaa edes kuvitella.

Toki on olemassa lahjakkaita poikkeustapauksia, mutta näitä löytyy kuitenkin aika vähän.

Link to post
Share on other sites

Näin se on, kuten SammyB totesi. Joku vuosia huipulla ollut saattaa tehdä kovan tuloksen vielä silloinkin kun harjoittelutunnit jäävät esim. yhdellä kaudella vähiin. Siitä ulkopuolinen saa sitten helposti väärän kuvan, että tuo hänen esim. 400 tunnin vuosi olisi jotenkin riittävä harjoittelumäärä hänelle, vaikka todellisuudessa se pohjakunto on hankittu paljon suuremmilla määrillä. Pohjakunto vaan kestää sitten yhden lisävuoden, kun harjoittelussa on tehoa ja rytminvaihtoa. Itse teen/tein kilpailukaudella joitain peruskunnon paikkaus viikkoja/harjoituksia, ikäänkuin tyyliin tuolla 150 km treenillä paikkaan pyöräilyn peruskunnon ja tuolla 10 km treenillä paikkaan uinnin peruskunnon. Silloin kun pohjat ovat olleet hyvät, niin jotenkin tuo toimii, mutta jos sitä peruskuntoa ei ole, niin ei sitä yhdellä treenillä paljon paikkailla.

Huonompikuntoinen puolestaan voi treenata aika suuriakin määriä, mutta ei se vahva peruskunto ihan niin nopeasti kehity ja mitä enemmän treenaa, niin sitä vähemmälle jäävät tehot, joten ei pidä luulla itseään heti lahjattomaksi vaikka treenaisi puolta vähemmän kuin paljon nopeampi triathlonisti.

Itse suhtaudun aika skeptisesti tuohon lahjakkuuden tuomaan etuun kun suoritukset ovat pitkiä ( esim. yli 8 h). Luontaisesti korkeampi hapenottokyky voi tehdä sen, että määräharjoittelulla vauhtikin paranee paremmin kuin luuserilla, mutta rautaisen vauhtikestävyyden ja peruskunnon saamiseksi ei lahjat paljon auta vaan siihen tarvitaan sitä puurtamista. Lahjakkaasta tulee kohtuullisen hyvä nopeammin kuin lahjattomasta, mutta siitä kohtuullisen hyvästä eteenpäin lahjatkaan eivät auta. Joskus olen karrikoidusti sanonut, että triathlonissa lahjattomilla on paremmat edellytykset huipulle, koska he joutuvat jo aikaisessa vaiheessa toteamaan, että ainoastaan harjoittelu tekee mestarin.

Link to post
Share on other sites
  • 3 months later...

Tavoitteena hyvä tuo 12h alitus. Saa nähdä onnistuuko itseltäni tänä kesänä. Treenaan 12-14h viikossa josta Uintia 3-4 krt n.7km, juoksua 3-4 krt n 45km ja pyöräilyä väh 6 h viikossa (talvella spinningiä kesällä fillarilla) + väh yksi punttitreeni

Hyvä muistisääntö kestävyysmatkojen harjoitteluun= treeniä vähintään yhtäpaljon viikossa kuin lajisuoritus kestää kisoissa.

Link to post
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
  • Our picks

    • Osallistu tutkimukseen, jossa vertaillaan ennalta määritettyä ja yksilöllisesti mukautuvaa juoksuohjelmaa määrä- ja intervalliharjoitusjaksoilla!
      Tämmöistä olisi tarjolla Jyväskylän yliopiston toimesta:
       
      "Kaipaatko harjoitteluusi uutta potkua? Osallistu tutkimukseen, jossa vertaillaan ennalta määritettyä ja yksilöllisesti mukautuvaa juoksuohjelmaa määrä- ja intervalliharjoitusjaksoilla!
       
      Huhti-toukokuun  2021 aikana alkaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian kestävyysharjoittelututkimus, johon rekrytoidaan tutkittaviksi perusterveitä kestävyysharjoittelutaustan omaavia ja säännöllisesti juosten harjoittelevia (4-6x/vko) 20-45-vuotiaita miehiä (20 hlö) ja naisia (20 hlö). 
       
      Tutkimus koostuu kolmen viikon valmistavasta jaksosta, kuuden viikon määräjaksosta sekä kuuden viikon intervallijaksosta. Jokaista jaksoa edeltää ja seuraa testiviikko, jonka aikana tehdään tutkimukseen liittyviä suorituskykytestejä ja paastomittauksia. Tutkimukseen osallistuvat saavat tutkimusjakson ajaksi juoksuharjoitusohjelman sekä tarkkaa tietoa omasta kestävyyssuorituskyvystään ja palautumistilastaan." 
       
      Linkki: https://www.jyu.fi/sport/fi/ajankohtaista/uutiset/osallistu-tutkimukseen-jossa-vertaillaan-ennalta-maaritettya-ja-yksilollisesti-mukautuvaa-juoksuohjelmaa-maara-ja-intervalliharjoitusjaksoilla?fbclid=IwAR1wT-CyCYHndjLDWEy_u8c_6Aw5n41crFG3VA3wP4Ih3P1odLQdKaXKxNI
       

       
      Olettaisin etteivät tarkoita perusterveillä pelkästään 3h alittajia 🙂
      • 1 vastaus
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy