Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Ensimmäiselle maratonille 2012


tuisku
 Share

Recommended Posts

Ajattelinpa avata oman ketjun tänä vuonna ensimmäiselle maratonille tähtääville. Jos löytyisi vertaistukea:038:

Itse olen jo "konkari" täällä maratonmaailmassa työn puolesta, mutta oma juokseminen on ollut aikalailla jäissä viisi vuotta. Sinä aikana tuli pyöräytettyä kaksi pikkuihmistä ja en tosiaan ole niitä ihmisiä, jotka lähtevät synnäriltä lenkille.

Nyt kun nuorempikin lähestyy kahta vuotta, alkavat tekosyyt olla vähissä ja tuumasin juosta alkukesästä puolimaratonin ja syksyllä maratonin. Jos vain jäsenet pysyy menossa mukana. Ennen äitiyslomaa tuli kokeiltua joukko rasitusvammoja, mutta jospa sitä iän myötä viisastuisi ja etenisi rauhallisemmin. Kaikki klassiset virheet on kokeiltu :tiili:

Aluksi lähden liikkeelle ihan peruskunnon nostamisella. Ohjelmassa on kaksi lyhyttä juoksulenkkiä viikossa ja yksi pitempi hiihto, kävely tai uinti. Ja reilusti keskivartalotreeniä. Toivon mukaan vähän saisi painoliiviäkin kevyemmäksi ennen aktiivisempaa juoksutreeniä. Tammikuun olen treenaillut ihan suunnitelman mukaan, joten alku hyvä :-)

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 490
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Posted Images

Täällä kanssa yksi, joka aikoo vihdoin viimein tänä vuonna juosta ekan täysmaratonin!

Aloitin juoksun nuoremman lapsen vauva-aikana, ja siitä on vierähtänyt vähän yli 10 vuotta, joten pohjatyön luulisi olevan joten kuten hanskassa.

Maraton piti juosta itseasiassa viime vuonna, mutta selkä prakasi v.2010 ja se leikattiin 2011. Tässä odotellessa olen juossut 3 puolimaratonia ja aina ajatellut, että kyllä minä vielä jonain päivänä...! Nyt toivon, että kroppa pysyy kuosissa, ja juoksen syksyllä joko Espoossa tai Vantaalla täysmaran. Toukokuussa on varaus sisällä HCR:lle, kun jouduin sen viime vuonna perumaan.

Normaali ohjelma mulla on 3-4 lenkkiä / vk, joista yksi pidempi + 1 kerta salilla koko kroppa (josta välillä kyllä lintsaan). Kuun loppupuolella vois alkaa noudattaa tarkemmin jotain noista Sepon ohjelmista tota HCR:ää silmällä pitäen.

Link to comment
Share on other sites

Ekalle tähtäillään täälläkin! Kööpenhaminassa pitäisi juosta 15 viikon kuluttua.

Alla on parit puolimaratonit ja 1,5 vuotta juoksentelua. Lähtötilanne 2010 oli se, että painoa oli kertynyt 125 kg ja minuuttiakaan ei jaksanut juosta, eli tässä on ihan hyvin saanut hommia tehdä jo senkin eteen, että ylipäätään sai itsensä "juoksukuntoon". Nyt ollaan kolmisekymmentä kiloa kevyempiä ja indeksien mukaan ihan kivoissa mitoissa. Ei käynyt silloin alussa mielessäkään, että joskus, varsinkaan näin pian, mistään maratoneista uskaltaisi haaveilla saatika ihan vakavissaan uskoa, että sellaiselle rahkeet riittäisi.

Syksyllä juoksin ja/tai liikuin muuten 5-6 kertaakin viikossa, tehden lähes pelkkää PK:ta, mutta nyt nappasin valmiin ohjelman jossa kertoja on "vain" neljä. Viikkojen sisällöt vaihtelevat, mutta pitkiksiä on mukana kyllä ihan riittävästi. Niitä tässä tullut tehtyä jo pidemmän aikaa kolmisen kertaa kuussa.

Tyytyväinen olen jo ihan maaliin pääsystäkin (mielellään niin, etten ole itseäni telonut treenienkään aikana kummemmin), mutta 4:30 alitus olisi kiikarissa. Laskurien ja lyhyempien matkojen tulosten mukaan se voisi jopa ihan realistinen olla. Mutta en aio itseäni teloa, jos jostain syystä ei näytäkään onnistuvan.

Sen tiedän, että jaksan sykkeen puolesta "maratontehoilla" liikkua (takana pari 4 h+ maastossa tarpomista) ihan riittävän pitkään, mutta eniten jännittää jalkojen kestävyys. Osittain tästä syystä päätinkin valita ohjelman, jossa juostaan osan aikaa jopa vähemmän mihin tottunut. Antaa jaloille ihan kunnolla aikaa tottua.

Link to comment
Share on other sites

no hemmetti! menipä se aika nopsaan. kahden viikon päästä olis h-hetki. viimeviikot on tullu vähennettyä juoksua aika radikaalisti, että jalat sais kunnolla lepoa. pitkät lenkit on tehty ja loppu selviää ite kisassa. turha tässä kait enää on riehumaan alkaa, kevyttä lenkkiä ja henkistä valmistautumista...

Link to comment
Share on other sites

Täällä yksi. Huhtikuun alussa tulee täyteen 2 vuotta säännöllistä juoksentelua. Jalkavaivoja on taustalla, mutta viime syksystä aloin kehittää suunnitelmallisesti jalkojen kestävyyttä maltilla ja nyt on päästy yli 40 viikkokilometriin. Tähtäin olisi toukokuun lopussa Terwamaratonilla ja tavoitteena juosta maraton läpi. Takana on pari puolikasta, mutta edellinenkin on viime keväältä. Nyt juoksentelen 5 krt/vko eri mittaisia ja tehoisia lenkkejä ihan itse kehittämäni ohjelman mukaan. Itsellä on haasteena todella hiljainen vauhti pk-lenkeillä ja siten myös pitkiksillä, mutta tärkeintä on nyt kasvattaa jalkojen kestävyyttä ja peruskuntoa. Jospa sitä vauhtia sitten kuitenkin tulisi jossain vaiheessa lisääkin.

Link to comment
Share on other sites

Rattoisaa juoksua Runtexille. Onneksi syksy on vielä kaukana. On vähän treenit kesken...

Mulla on kanssa pitempien lenkkien vauhti tosi hidas ja olenkin pohtinut, mikä on optimaalinen vauhti. Siis millä pääsee vähimmällä vaivalla maaliin. Se kun ei ole se hitainkaan vauhti. Vois koittaa nostaa vauhtitasoa hissukseen sellaiselle tasolle. Mutta ehkä ei vielä tänä vuonna. Kun nyt selviää maaliin edes kävellen.

Link to comment
Share on other sites

Mulla on kanssa pitempien lenkkien vauhti tosi hidas ja olenkin pohtinut, mikä on optimaalinen vauhti. Siis millä pääsee vähimmällä vaivalla maaliin. Se kun ei ole se hitainkaan vauhti. Vois koittaa nostaa vauhtitasoa hissukseen sellaiselle tasolle. Mutta ehkä ei vielä tänä vuonna. Kun nyt selviää maaliin edes kävellen.

Tämä on mullakin usein mielessä. Kaikki laskurit ja muut käskee minun juosta lyhyempien matkojen tulosten perusteella pitkikset ties kuinka lujaa, mutta kun itse tiedän, että se ei todellakaan ole mitään kevyttä PK:ta, jos niillä vauhdeilla alan vetämään. Toisaalta taas jos niitä väkisin tekisi, niin ehkä siitä tulisi kevyttä?

Tähän mun ohjelmaan kuuluu tässä alkuvaiheessa tällainen 5-10 km matkalle tähtäävä hyvin vauhti- ja tekniikkapainotteinen jakso ennen kuin sitten siirrytään pelkkiin maratontreeneihin, joten innolla odotan saisiko tällä nipistettyä vähän lisää vauhtia noihin kevyisiinkin. Jos ei, niin eipä sitä sitten kuin Köpiksen jälkeen taas armoton PK-kuuri päälle ja kohti uusia koettelemuksia. Kai se vauhti sieltä joskus tulee, kun tarpeeksi kauan hakkaa jalkaa maahan ;)

Link to comment
Share on other sites

Tämä on mullakin usein mielessä. Kaikki laskurit ja muut käskee minun juosta lyhyempien matkojen tulosten perusteella pitkikset ties kuinka lujaa, mutta kun itse tiedän, että se ei todellakaan ole mitään kevyttä PK:ta, jos niillä vauhdeilla alan vetämään. Toisaalta taas jos niitä väkisin tekisi, niin ehkä siitä tulisi kevyttä?

Suosittelisin kyllä ensimmäiselle maratonille tähtäävän tekemään pitkät lenkit ihan tasan niin hitaasti kun on tarpeellista, eikä yrittää väkisin juosta sillä vauhdilla jolla aikoo maratonin juosta. Tärkeintä on tottua niihin pitkiin lenkkeihin + parantaa sillä peruskuntoa. Kovempaa voi juosta lyhemmillä rypistyksillä, ja sitten lähempänä maratonia lisätä vauhtia.

Alkuperäisen viestin lähetti tuisku viewpost-right.png Mulla on kanssa pitempien lenkkien vauhti tosi hidas ja olenkin pohtinut, mikä on optimaalinen vauhti. Siis millä pääsee vähimmällä vaivalla maaliin. Se kun ei ole se hitainkaan vauhti. Vois koittaa nostaa vauhtitasoa hissukseen sellaiselle tasolle. Mutta ehkä ei vielä tänä vuonna. Kun nyt selviää maaliin edes kävellen.

Tuo on oikea asenne, ettei lähde maratonille hölkkäämään niin hitaasti kuin mahdollista, vaan sopivan reippaalla vauhdilla. Hyvä siitä tulee, kun on hyvin valmistautunut!

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Kaikki laskurit ja muut käskee minun juosta lyhyempien matkojen tulosten perusteella pitkikset ties kuinka lujaa, mutta kun itse tiedän, että se ei todellakaan ole mitään kevyttä PK:ta, jos niillä vauhdeilla alan vetämään. Toisaalta taas jos niitä väkisin tekisi, niin ehkä siitä tulisi kevyttä?

Unohda nuo laskurit, pidä syke kohdillaan ja vauhti vahvasti aerobisena. Pikkuhiljaa riittävän runsaan määräharjoituksen kautta aerobinen kynnyksesi nousee. Jos AerK on sinulla nyt esim sykkeessä 145, aerobisen peruskestävyytesi parantuessa tämä kynnyssyke nousee - olet siis aerobisempi kovemmalla vauhdilla kuin ennen. Ts. nostat AerK:n sykkeelle 150 --> pk-vauhtisi on noussut. Epäilen Bakkenin metodien toimivuutta tässä kohtaa.. Aloittelija toki kehittyy lähes millä treenillä tahansa. En väitä että sinä olet välttämättä aloittelija :)

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy