Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Täby Extreme Challenge 9-10.4.2012


rtk
 Share

Recommended Posts

Ilmoittautuminen Ruotsin Täbyn 50/100 mailin kisaan on avattu, jos jollain on aikomus mennä, niin kannattaa käydä heittämässä ilmo sisään. Kiinnostus on ollut jo varsin hyvää, mutta jonkinlainen (määrittelemätön) ulkomaalaiskiintiö on luvattu.

http://new.tec100.se/

Kun on tuo ruottintaito päässyt ruostumaan eikä jaksa kääntää ja vääntää niin kysäisenpä tässä että lieneekö kyseessä tasainen asfaltti/maantietaivallus vai onko ihan vaihtelevaakin maastoa mukana?

Link to comment
Share on other sites

Eikös toi päivämäärä ole 14.4-12?

Joo, 14-15.4.2012 la-su. Siis viikko pääsiäisen jälkeen.

Tänä vuonna oli tuo 9-10.4. Se kun komeilee tuossa etusivulla ensimmäisenä, saattaa johtaa harhaan.

Aikaisemmin sivuilla oli reitistä runsaasti kuvia, en tiedä mihin ne on hävitetty. Paikan päällä olleet varmaan osaavat kertoa alustoista ja profiilista paremmin. Mutta ei se mitään polkujuoksua ole.

Link to comment
Share on other sites

Tulipa ilmoittautua. Keväällä sitten näkee, miten ehtii palautua E24h:sta ja sen mukaan sitten strategia. On ainakin mukavasti aivan erityyppinen kisa ja toivon mukaan selvästi lyhyempi matka ja aika. Onhan tuossa toki toista kuukautta väliä, joten eiköhän tuo mene. Tavoitteet sitten palautumisaseteen ja päivän kunnon mukaan. Sepon 6h kisaan on sitten sopivasti noin kuukausi aikaa. Reitin pitäisi olla melko jalkaystävällinen, joten eiköhän tuohon sitten jo paremmin palaudu.

Äsken oli muuten 159 ilmoittautunutta (100M+50M) ja maksimi oli 160, joten lista tulee todennäköisesti tänään täyteen. Toki odotuslistaltakin varmaan aika moni pääsee mukaan, kun peruutuksia tulee noinkin isosta joukosta jonkin verran. Sataselle on ilmoittautunut lisäkseni kaksi muuta suomalaista ja 50M matkalle lisäksi yksi - kaikki kolme Ahvenanmaalta, mutta eri kunnista.

Link to comment
Share on other sites

  • 5 months later...

Olipa kisa nimensä veroinen! Alun perin piti olla kuivalla alustalla juostava suhteellisen nopea satamailinen. Viikolla vaihtelevasti luvattiin kevyttä tihkusadetta ja sateetonta kisan aluksi. Kun sitten aamulla ennen kisaa katsoin hotellin ikkunasta noin 300 metriä lähtöpoaikasta, niin maa oli valkoisena ja kunnon lumimyräkkä menossa. Kisan lähtöä siirrettin klo 10:stä klo 12:een, jotta järjestäjät ehtivät raivata lumen kaatamat puut reitiltä. Vähän klo 12 jälkeen oli sitten lähtö. Siinä vaiheessa reitillä oli tuollaiset 10 cm sohjoista lunta. Parin ensimmäisen kierroksen jälkeen lumimyräkkä loppui kokonaan, mutta lunta tippui vielä jonkin aikaa puista kunnon tömähdyksinä. Päivän hieman lämmetessä lumiset osuudet vähenivät, mutta metsäosuuksilla olikin sitten aikamoisia mutaesteitä kisan loppuun asti. Yön tullen taivan kirkastui, mutta sitten saikin liukastella paikoitellen - varsinkin kun juoksin kesäkengissä. Lähdin alussa aivan liian kovaa juosten kaksi ensimmäistä kierrosta aivan tunnin pintaan. Välillä siinä vaiheessa myös Anna Grundahlin lähistöllä, joka sitten jaksoi loppuun asti juosten käsittämättömästi Ruotsin ennätyksen (17:30:58) noissa olosuhteissa. Oma vauhtini sen sijaan hiipui pikku hiljaa. Jossakin vaiheessa vasenta säärtä ja jalkapöydän ja säären välistä kohtaa alkoi särkeä. Loppu olikin siltä kivusietoharjoitusta. Oli ainakin vaihtelua, kun välillä särki toisesta kohdata ja välillä toisesta. Pystyin silti rullaamaan alamäet loppuun asti, paitsi ne jotka olivat liian jäässä tai epämääräistä metsäpolkua. Nyt tuo vasen jalka onkin edestä turvonnut aika lailla ja punottaa hienosti. Ilmeisesti ylempi kohta tuli juoksuhousujen vetoketju hankauksesta ja alempi liittyy todennäköisesti kenkien kireyteen. Kompressiosäärystimien pois saanti kisan jälkeen olikin aikamoisen työn takana. Pohkeet eivät kisan aikana oireilleet lainkaan paitsi pieniä tuntemuksia ensimmäisen 40 km aikana eivätkä pientä särkyä lukuun ottamatta kisan jälkeenkään. Säärystimet siis menivät vahvasti plussan puolelle, koska usein pohkeet ovat olleet heikko kohta.

Juoksin koko matkan Karhun M2:ssa, jotka toimivat kyllä muuten hyvin, mutta pito jäällä ei ollut kummoinen. En silti kaatunut kuin kerran metsäpolulla aika alkuvaiheessa, kun kenkä liukui juurta pitkin. Muutama muukin juuriliuku tuli metsässä - juuria kun oli vaikea erottaa mudan seasta - mutta niissä sentään pysyin pystyssä. Lisäksi asfaltilla liu'uin kunnolla pari kertaa. Isompi haitta oli kuitenkin pieni jatkvua lipsuminen liukkaamilla osuuksilla: piti valita juokseeko liukasta polkua vai rosoisella lumella. Jälkimmäisellä oli parempi pito, mutta se oli muuten raskaampaa, joten pahimpia paikkoja lukuun ottamatta valitsin liukkaan polun. Aika paljon tasoitusta kyllä annoin maasto- tai nastakengillä juokseville: jotkut asfalti- ja hiekkatieosuuksilla ohittamani painoivat heittäen ohi metsäpoluilla. Vesi- ja kuraesteitä oli useampia, joten kengät kastuivat jonkun kerran joka kierroksella aivan kisan loppuun asti. Ihme kyllä varpaat eivät palelleet aivan alkuvaiheita lukuun ottamatta ja rakkojakin tuli vain muutama pieni varpaiden päihin. Tuollaisia minulle on yleensä tullut ilman kosteuttakin, joten kosteudesta selvisin vähällä. Sukat olivat kyllä niin kuraiset, että vielä useamman huuhelukerran jälkeenkin ne olivat aivan rusekat ja niillä sai veden ruskeaksi. Pimeällä käytin sekä otsalamppua että käsilamppua, jotta metsässä näki epätasaisuudet paremmin. Tuohon se riittikin, mutta alamäet jouduin ottamaan varovasti kun en kovin kauas nähnyt eikä mutaesteitä yleensä erottanut normaalista polusta. Kunnon suunnnistuslampulla juokseva kun tuli takaa, niin oman varjon kohdalta ei nähnyt juuri mitään. Aika moinen ero valotehossa. Vauhtini siis hidastui melko tasaisesti, kunnes kierroksella 12 iski tolkuton väsymys ja oli välillä vaikea pysyä tiellä kun meinasin torkahdella. Tuon kierroksen jälkeen pidin noin puolen tunnin tauon lämpimässä huoltorakennuksessa jo turvallisuuden vuoksikin leväten istuaaltaan vaimon tuodessa ruokaa ja juomaa järjestäjien pöydästä. Sitten kierrosajat hieman paranivat seuraavalle kierrokselle, mutta eivät kyllä paljoa. Tavoitteena oli tuossa vaiheessa päästä maaliin siten, että ehdin vielä peseytyä ja hotelliaamiaiselle ansiokkaasti huoltajana toimineen vaimoni kansa. Tuo tavoite täyttyikin sitten ja sain maalissa hopeanvärisen vyösoljen Reima Hartikaiselta. Vaimo hoiti kyllä todella ansiokkaasti huoltohommat. Joka kierroksella sain häneltä pullollisen kiisseliä paitsi yhdellä kierroksella urheilujuomaa. Lisäksi neljällä kierroksella juotavan jugurtin. Alussa huoltolootamme oli pöydällä reitin vieressä, mutta sitten vaimo siirsi sen hotellihuoneeseen, jossa sai lämpimässä kaataa juomat pulloihin ja lämmitellä kierrosten välillä. Näin juoma ei myöskään ollut jääkylmää, mikä oli iso plussa. Tuo toimi melko hyvin, kun lisäksi join järjestäjien juomia ja söin heidän huoltopöytänsä runsaita anteja. Vohvelit hillolla olivat uusi kokemus ultraruokana. Toimivat hyvin. Vaatteita en vaihtanut kisan aikana paitsi hanskoja ja illan tullen lippis+kovaläppäyhdistelmän pipoon. Lippis toimi paremmin sateen aikana, mutta otsalampun kanssa taas pipo.

Miesten satamailiselle lähti 64 miesjuoksijaa. DNF:iä tuli 14, eli keskeyttivät ennen 50 mailia, josta sai jo tuloksen. Puoliväliin eli 50 mailiin keskeytti 21. välillä 90-130 km keskeytti 11. Täyden matkan maaliinpääsyprosentti miehille siis käsittämätön 28%. Yksi hieno saavutus oli Singaporelaisen Freddy Yeohn sitkeä juoksu maaliin vähän päälle vuorokaudessa. Hän oli ensimmäistä kertaa Euroopassa ja näki lunta ensimmäistä kertaa. Pisin matka hänellä tähän mennessä oli Hong Kongin 100 km polkujuoksu. Aamulla vaihdoin hänen kanssaan muutaman sanan aamiaisella, kun olimme kummatkin syömässä vaimojemme kanssa hotellilla.

Kaiken kaikkiaan hieno kisa, jota voi suositella. Näin hienoja extreme olosuhteita tosin en voi luvata. Tässä kisaraportissa muuten on hyviä kuvia reitiltä: http://www.langaloppet.blogspot.se/2012/04/taby-extreme-challenge-heter-det-ju.html

Link to comment
Share on other sites

Onnittelut hienosta suorituksesta kovissa olosuhteissa.

RuÃ¥tsalaisilla on hassu tapa kirjata kansallisia ennätyksiä ennätyskelvottomista kilpailuista. Myös Jonas Buudin parin vuoden takaista TEC:in aikaa mainostetaan Ruotsin ennätyksenä, mutta TEC:in reitti ei todellakaan täytä mitään virallisen maantiereitin kriteerejä. Huikeita suorituksia siitä huolimatta.

Link to comment
Share on other sites

Onnittelut hienosta suorituksesta kovissa olosuhteissa.

RuÃ¥tsalaisilla on hassu tapa kirjata kansallisia ennätyksiä ennätyskelvottomista kilpailuista. Myös Jonas Buudin parin vuoden takaista TEC:in aikaa mainostetaan Ruotsin ennätyksenä, mutta TEC:in reitti ei todellakaan täytä mitään virallisen maantiereitin kriteerejä. Huikeita suorituksia siitä huolimatta.

Reitti oli alun perin mitattu jollakin epävirallisella menetelmällä, mutta Buudin juoksun jälkeen reitti oli tarkistusmitattu ihan virallisella mittapyörällä, jolloin pituudeksi oli saatu 100,8 mailia. Tänä vuonna piti juosta n.s. kesäreittiä, jossa polkua on enemmän mutta pituutta hieman vähemmän eli noin 100,5 mailia. Lumisateen takia olettaisin että reitti oli kahden tunnin aloituksen siirron aikana siirretty samalla Buudin juoksemalle talvireitille. Tuosta tosin en ole nähnyt missään mainintaa, mutta reitin loppu muistutti talvireitin kuvauksia. Pituus siis ei ole ongelma, koska reitti on pikemminkin hieman ylipitkä. Mittauksen kannalta on toki myös ongelmana se, että polkureitin mittaus virallisella menetelmällä tuottaa epätasaisuuksista johtuen hieman liian pitkän tuloksen. Epätasaisuudet tuskin kuitenkaan ovat niin merkittäviä, että tuo 0,8 mailia ylittyisi. Toinen juttu on tietenkin voidaanko merkittävästi polkuosuuksia sisältävää reittiä hyväksyä maantiereitiksi. Näin ei varmaankaan ole. Jos puhutaan epävirallisemmin vain 100 mailin ennätyksestä eikä tiereittien ennätyksestä niin ehkä tuo vielä menee, kun kerran pituuden suhteen ollaan melko varmalla pohjalla. Epäilen onko Ruotsissa mitään tahoa joka näitä 100 mailin ennätyksiä muutenkaan vahvistaisi, kun kyseessä ei ole IAAF:n aikä IAU:n virallinen kisamatka.

Link to comment
Share on other sites

Sata mailia on kuitenkin ehkä perinteikkäin ultrajuoksumatka, joten sen ennätysten kirjaamisen osalta olisi syytä noudattaa IAAF:n, AIMS:in, IAU:n ja muiden tahojen virallisia sääntöjä maantiereittien ennätyskelpoisuudesta ja mm. näitä vaatimuksia TEC:in reitti ei täytä:

  1. suurin osa reitistä kulkee jossakin muualla kuin asfaltilla. (*)
  2. maastoreitille, jollaiseksi TEC lasketaan polkuosuuksiensa takia ei ole sääntöjen mukaan mahdollista tehdä virallista mittausta.
  3. sääntöjen mukaiselle reitillekin virallinen mittaus pitää tehdä _ennen_ kilpailua, ei puoli vuotta myöhemmin kuten Buudin ennätysjuoksun kohdalla tehtiin. Toki ennätysjuoksujen kohdalla joissakin tapauksissa vaaditaan myös reitin tarkistusmittaus jälkikäteen, erityisesti ME-tulosten kohdalla. Kansallisissa ennätyksissä tätä tarkistusmittausta ei vaadita eikä sellaisen tekeminen jälkikäteen tee reitistä ennätyskelpoista mikäli virallinen mittaus on jäänyt tekemättä.

Koko keskustelu TEC:in ennätyskelpoisuudesta on oikeastaan turhaa sillä Anna Grundahl juoksi kesäkuussa 2011 Bornholmissa 24 h juoksussa 100 mailin välituloksen 17.13.24 eli reilun varttitunnin nopeammin kuin TEC:issä. Jostain syystä ruotsalaiset eivät nähtävästi noteeraa välituloksia ennätyskelpoisiksi, vaikka tilastokelpoisina he niitä pitävät (vrt. esim. Kajsa Bergin ja Kerstin Rosenqvistin 100 km tulokset Bislettin ja Espoon 24 h kilpailuissa). Ruotsalaista logiikkaa ja sääntöjen taivuttelua omiin tarpeisiin sopivaksi?

Ilmeisesti viime vuonna TEC:issä juostiin kesäreitillä (?), en ole aivan varma. Silloin matka oli 100% varmuudella alimittainen, ehkä jopa 1,5 km liian lyhyt sadan mailin osalta.

(*) http://www.iaaf.org/mm/Document/Competitions/Competition/04/54/93/20081202032836_httppostedfile_200811_MeasurementManual_7460.pdf

The races shall be run on made-up roads. However, when traffic of similar circumstances make it unsuitable, the course, duly marked, may be on a bicycle path or footpath alongside the road, but not on soft ground such as grass verges or the like. The start and finish may be within an athletic arena.
Link to comment
Share on other sites

Mahdollisesti järjestäjät tai edes Anna Grundahl itse eivät ole tajuneet tuon Bornholmin väliajan olemassaoloa. Tiedä sitten miksi. Toki järjestäjien intressissä on nostaa kisan mainetta Ruotsin ennätyksillä, vaikka ne eivät tarkkaan ottaen virallisia kriteereitä täyttäisikään.

Anna Grundahlia suurempi yllätys tosin oli Sten Orsvärn:in voitto. Miesten lähtölistalla ei ollut etukäteen ajatellen ketään kovempaa nimeä, joten Anna Grundahlin kokonaiskisan voitto vaikutti tilastojen valossa varmalta, jos hän vain onnistuisi. Sten Orsvärn on käsittääkseni varsinaisesti triatlonisti, mutta hänellä on jonkin verran aiempia juoksutuloksia. Ultratuloksia löytyy muut muassa 7 kpl Sörmland Ultra Marathon 50 km kisaa ajoilla 4:05 - 4:38, eikä paras aika ole suinkaan tuorein. 2009 hän on juossut Hallsbergissä 24h juoksussa 157 km. Tukholman maratoneja on 5 kpl ajoilla 3:21 - 3:29. Tuo TEC 100 mailisen 17:24 haasteellisissa olosuhteissa on kuitenkin aivan eri planeetalta noihin tuloksiin verrattuna. Hänen triatlonsaavutuksistaan en tosin tiedä eli sillä puolella voi toki olla vastaavan tasoisiakin tuloksia.

EDIT:

Täältähän nuo triathlon tiedot löytyvät: http://ironmanstatistik.se/triathlete.php?id=734

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy