Jump to content
Juoksufoorumi.fi


hancock

Maastoultrat

Recommended Posts

jonka reittiprofiili näyttää vähintäänkin rapealta.

Hieno. Onko tuolta samalta reitiltä vanhoja tuloksia? Ne kertonevat aika paljon reitin teknisestä vaativuudesta (Edit, ja rapsat: http://jannenpolut.blogspot.com/2009/07/la-montagnhard.html).

Tekniset alamäet ovat myös fyysisestikin aika kovia. Kuorma tulee aika syvässä polvikulmassa reisille, eikä apuja saa käsillä mukaan. Itse ajattelin treenailla nimenomaan noita enemmän kuin MS2S harjoittelussa, silllä silloisen kisan rankimmat vaiheet olivat teknisissä laskuissa puutteellisen treenin vuoksi (tosin, niitä oli onneksi vain pari laskua siellä).

Tässä Kilianin tyylinäyte:

http://www.facebook.com/photo.php?fbid=10150639944260346&set=a.184758085345.242324.184041215345&type=1&theater

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten te kokeneemmat keventelette maastoultrille? Suunnittelen lähteväni kesällä 2012 Mayerhofeniin Alpeille. Tietenkin täytyi katsoa olisiko lähellä joitain mielenkiintoisia juoksuja ja Zugspitz Ultratrail hyppäsi silmille. Mietin tässä sitten sitä, miten reissu kannattaisi ajoittaa. Maksimissaan voin olla ehkä pari viikkoa reissussa, joten periaatteessa olisi mahdollista ensin juosta Mayerhofenissa viikko vuoria ylös, ottaa kevyesti toinen ja juosta lopuksi kilpailu. Kysymys on vain se, onko siinä mitään järkeä? Tietenkään tajuttoman raskasta viikkoa ei kannata juosta alle, mutta kuitenkin jonkun verran kykenisi totuttamaan jalkoja isoihin mäkiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maksimissaan voin olla ehkä pari viikkoa reissussa, joten periaatteessa olisi mahdollista ensin juosta Mayerhofenissa viikko vuoria ylös, ottaa kevyesti toinen ja juosta lopuksi kilpailu. Kysymys on vain se, onko siinä mitään järkeä? Tietenkään tajuttoman raskasta viikkoa ei kannata juosta alle, mutta kuitenkin jonkun verran kykenisi totuttamaan jalkoja isoihin mäkiin.

Rune Larsson -tyyppinen kevennys saattaisi tuossa toimia. Viisi viikkoa ennen kisaa kovin viikko, sen jälkeen määrät ja tehot "nollaan" ja pari perusviikkoa rennosti läpsytellen, kunnes kisaviikko normaalin herkästi.

Noissa eksoottisemmissa kisoissa tulee muutenkin stressiä keholle matkustuksesta, epävakaista poliiittisista oloista, valvomisesta, ohuemmasta ilmasta, erilaisesta ruuasta ja niin edelleen, joten matkaviikolla olisi hyvä olla jo kohtuullisen palautunut. Ylipäätään minusta ei kannattaisi kantaa lainkaan huolta vähän erilaisista mäistä kuin kotopuolessa tai muista epävarmuustekijöistä. Ne kuuluvat olennaisena osana pelin henkeen. Kannattaa luottaa vain siihen, että hyvä kestävyys ratkaisee kaikki ongelmat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo on se ongelma noissa vuoristokisoissa, kun haluasi samoilla vuorilla pidempäänkin ja pitäisi samalla kisaan lepäillä. Tämän vuoden Swiss alpineen en hirvesti kevennellyt ja kisa meni hyvin. Vaarojen ultrallekaan en kovin paljoa keventänyt, sekin meni hyvin. Nuo oli kuitenkin helpohkoja alle 10h suorituksia mutta tuo zugspitz ja varsinkin La Montagn' Hard on jo nousumetreiltään ihan eri luokkaa ja aikaa kuluu niiden vuoksi reippaasti enemmän. Kovin kovaa treeniviikkoa en uskaltaisi ottaa alla mutta uskon, että melko rauhallisesta vuorilla samoilusta ja korkealla olosta on hyötyä sitten itse kisassa kunhan ei ihan muusiksi reisiä ja pohkeita hölmöile...

Kokeilemallahan se selviää. Ainakin kokemukset karttuu! Pitkässä kisassa se selkärangassa oleva vääntö sitten loppujen lopuksi kuitenkin on tärkein ominaisuus, eikä viimeiset virittelyt.

Kahden viikon kuluttua tiistai aamuna pitäisi olla katselemassa auringon nousua La Montagn' Hard kisan huippukohdasta Mont-Jolylta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^No tuohan se on ongelma. Kun sinne vuorille pitäisi päästä, treenaus on oikeastaan kakkosena. Toki toinen vaihtoehto on juosta ensin kilpailu ja sen jälkeen samoilla vuorilla, mutta ei sekään toimi jos on ihan puhki kisasta. Täytyy nyt katsoa miten suunnitelmat selkiytyvät. Jos nyt kaikki menee edes sinne päin, niin ensi kesänä on edessä joku ~100 km vuoristoiloittelu.

Onnea matkaan, nauti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Palataksemme (Uuden)maan pinnalle mä sain aikaiseksi ensimmäisen maastoultrapainotteisen yhdistelmän:

la: Keinukallion sauvamaraton (+-400m), 4h52m

su: 10 x Solvalla Swinghill (+-770m), vähän köysikiipeilyä (eka kerta oikealla kalliolla, nastaa!) + pieniä vetoja suolla, 3h

Keinarista sai mukavasti taustarasitusta ja Solvallan 26% rinne tuntui lopussa jo reisissä.

Teknisempiä ja jyrkempiä mäkiä pitäisi löytyä, kun tuo oli liian valmista ja helppoa baanaa. Ideoita kellään?

Muuten kuitenkin erinomainen paikka treenata PK-seudulla ja tylsään laskettelurinteeseen sai vaihtelua, kun laski opiston puolelta Pitkäjärven rantaan.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuotahan täytyy käydä joskus kokeilemassa. 26% jyrkkyys kuulostaa jo ihan kiitettävän hapokkaalta vaikka mäki ei olis pitkäkään.

Tuli mieleen, tietääkö kukaa Herttoniemen hyppyrimäen korkeutta? Tuli mieleen, että siinähän olisi hyvä mennä mäkivetoja maantietä teknisemmissä merkeissä. Solvallalle se ei tietenkään pärjää, mutta juoksuetäisyydellä sijaitsemisesta saa aika paljon bonuspisteitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pe-su valmistautumista Kolia varten. Pe-aamuna normi aamulenkki, ja lopuksi Paloheinän huipulle, vajaa 9 km. Illalla reilut 9 km polkujuoksua, lopuksi Paloheinän "pohjoisrinnettä" ylös.

La Paloheinän seiskapuolikas x 4, viimeinen nousu huipulle alkoi jo tuntumaan reisissä. Kaikenkaikkiaan hyvä lenkki, tuolla reitillä saa hyvää ylä- ja alamäkitreeniä. Tuli taas huomattua että letkun kautta ei tule juotua riittävästi, vajaan 3h lenkki ja vettä meni reilu litra.

Tänään vajaat 16 km juoksua poluilla ja uuden repun testailua. Jalat eivät olleet ihan tuoreet, mutta juoksu tuntui kohtalaiselta. Lopuksi taas pohjoisrinnettä ylös, ja kyllähän siinä joutui jo irvistelemään kenkien lipsuessa pehmeässä savessa.

Kolmen päivän saldoksi tuli 62 km, joka itselle on harvinaista herkkua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En varsinaisesti lue itseäni trail-ultraajaksi, koska "kilpailen" pääasiassa tasaisemmilla reiteillä. Tästä huolimatta harjoittelen paljon maastossa koska olen todennut sen pitävän jalat huomattavasti paremmassa kunnossa pelkän tien jyystämisen sijaan.

Jotkut juoksemani kisat kuten esimerkiksi Ruotsin Täby Extreme-100 mailia sisälsi mukavia maastopätkiä ja jopa Kaustinen 48-tuntia piti sisällään pienen pätkän polkua. Näin ollen maastoharjoittelusta on selkeää hyötyä myös "tasaisille".

Allaolevasta osoitteesta löydätte joitakin esimerkkejä harjoittelustani poluilla - tuoreimmat kuvien kera.

Iloisia kilometrejä tulevaan pimeyteen.

http://pasikoskinen.blogspot.com/

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy