Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Kuopio-Jyväskylä viikolla 30


kariuolevi
 Share

Recommended Posts

Ajattelin avata uuden ketjun ja avautua kesän juoksusuunnitelmastani. Vinkkejä ja kokemuksia omista soolojuoksuista otetaan mieluusti vastaan kokeneemmilta menijöiltä :-)

Suunnittelen soolojuoksua Kuopiosta kohti Jyväskylää viikolla 30. Reitti kulkisi suunnilleen näin http://maps.google.com/maps?saddr=Taivaanpankontie,+Kuopio,+Suomi&daddr=Ketunpolku,+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4,+Suomi&hl=fi&ie=UTF8&ll=62.564249,26.72699&spn=1.137709,4.22699&sll=62.565495,26.731635&sspn=1.137661,4.22699&geocode=FUvJvwMdu9KlASkT1gs5frqERjHXezO8n7cmrA%3BFfLPtQMdndCJASm7hQ7NjnOFRjFtxPiVWIeBKg&mra=ltm&dirflg=w&t=h&z=9

Matkalle sattuu huoltoasemia mukavasti: Petosella ABC (n. 10 km), Suonenjoen jälkeen Koskelo (n. 60 km) ja siitä eteenpäin noin 15-20 km välein aina Jyväskylään asti. Eli huoltopisteitä on juuri sopivasti. Ajattelin ehkä jättää menomatkalla Kuopioon eväs- ja juomapusseja matkan varrelle ja täydentää varastoja lennosta. Selkään Camelbak 16L eväillä ja juomilla tankattuna.

Ensimmäiset 30 km kulkee rauhallista ja idyllistä vanhaa tietä pitkin. Siitä eteenpäin mennään pääasiassa pientareella. Tarkastin kuukausi sitten pientareen ja havaitsin sen olevan yllättävän leveä juoksua ajatellen. Parempi kuin viime kesänä Saarijärvi-Karstula -tiellä, jossa piennar oli kovin kapea. Rekat ja autot viuhuivat ohi vähän turhan läheltä.

Lähtö äidin luota Kuopiosta n. 9.00 aamulla jonakin aurinkoisena viikon 30 päivänä. Tavoitteena nauttia kesälomasta ja juoksemisesta niin pitkään kuin jalat kestävät. Viime kesänä juoksin lähes soolona 100 km, joten olisi kiva päästä tänä vuonnakin ainakin lähelle 100 km. Aikatavoitetta ei ole muuta kuin että 100 km alle 12 h.

Harjoittelu on sujunut viime kuukausina hienosti. Tammikuu 236, helmikuu 184, maaliskuu 174, huhtikuu 403, toukokuu 298 ja kesäkuussa tähän mennessä 312. Ainoa kysymysmerkki on kipeytyvä polvi. Kevään aikana polvi on kipeytynyt n. 50 km kohdalla, mikä saattaa olla esteenä kunnon suoritukselle.

Illaksi vähän lämmintä vaatetta reppuun tarpeen mukaan. Että tämmöisiä tässä suunnittelen. Onko suunnitelma järkevän kuuloinen ja onko jotakin, jota tälläisessa juoksussa tulisi erityisesti huomioida? Vaimo ja lapset korjaavat sitten raadon pois tienposkesta, kun koipi ei enää nouse. Peruslääkintatarpeet ajattelin myös pakata.

Link to comment
Share on other sites

Onnittelut hyvästä suunnitelmasta ja kokolailla miehekkäästä matkasta.

Ikinä juossu maratonia pidempää matkaa, joten kunnioituksensekaista kauhua tuo suunnitelmasi toi.

Kovasti vaan kannustusta ja toivottavasti kerrot aikatauluistasi. Tiedä vaikka saat faniryhmän liikkeelle. Facebookia vaan päivittämään.

T. V.K.

Link to comment
Share on other sites

Onnittelut hyvästä suunnitelmasta ja kokolailla miehekkäästä matkasta.

Ikinä juossu maratonia pidempää matkaa, joten kunnioituksensekaista kauhua tuo suunnitelmasi toi.

Kovasti vaan kannustusta ja toivottavasti kerrot aikatauluistasi. Tiedä vaikka saat faniryhmän liikkeelle. Facebookia vaan päivittämään.

T. V.K.

Kiitoksia. Kyse on vuosikausien takaisesta haaveesta. Mutta lähtöviivalle on vielä pitkä matka. Ei tässä ihan mahdottomasti hirviä asiasta huudella, jos vaikka meneekin pupu pöksyyn tai paikat ei kestäkään. Kesäkuussa kertyi 378 km. Vielä parisen viikkoa ajattelin juoksennella ja noin reilua viikkoa ennen keventää lepäilyksi (20-30 km). Jos pääsen lähtemään suunnitellusti, pistän tietoa tulemaan paria päivää ennen lähtöä.

Link to comment
Share on other sites

Olen tuolloin kesälomalla ja mikäli suinkin osuu aikatauluihin, pistäytynen tuttua juoksijaa moikkaamassa jossain jälkipuoliskolla. Mites Kariuolevi, haluatko pitää homman puhtaana soolona, vai tohtiiko jonkun kilsan loikkia kannoilla? En kyllä lupaa ainakaan kovin kauas JKL:stä ajella, jottet vaan vahingossa epähuomiossa keskeytä ennen aikojaan. Ja voin tuoda vaikka kuumaa lihakeittoa termoksessa esimerkiksi Lievestuoreelle. (Tuolla syötillä tuo mies nimittäin juoksee todistetusti totaalisesti hyydyttyäänkin vielä useamman tunnin!) ;)

Pienet vammat, polvet ja muut, hoidetaan tietty parhaiten rauhallisen harkitulla ylipitkällä ulkoilulla, jota tuo lenkkisi juurikin edustaa. Se Perniöstä ärtynyt polvitaipeenikaan ei suostunut rauhoittumaan ennen kuin pääsin ensimmäiselle pitkikselle. Sinne jäi mokoma haitta.

Link to comment
Share on other sites

Olen tuolloin kesälomalla ja mikäli suinkin osuu aikatauluihin, pistäytynen tuttua juoksijaa moikkaamassa jossain jälkipuoliskolla. Mites Kariuolevi, haluatko pitää homman puhtaana soolona, vai tohtiiko jonkun kilsan loikkia kannoilla? En kyllä lupaa ainakaan kovin kauas JKL:stä ajella, jottet vaan vahingossa epähuomiossa keskeytä ennen aikojaan. Ja voin tuoda vaikka kuumaa lihakeittoa termoksessa esimerkiksi Lievestuoreelle. (Tuolla syötillä tuo mies nimittäin juoksee todistetusti totaalisesti hyydyttyäänkin vielä useamman tunnin!) ;)

Pienet vammat, polvet ja muut, hoidetaan tietty parhaiten rauhallisen harkitulla ylipitkällä ulkoilulla, jota tuo lenkkisi juurikin edustaa. Se Perniöstä ärtynyt polvitaipeenikaan ei suostunut rauhoittumaan ennen kuin pääsin ensimmäiselle pitkikselle. Sinne jäi mokoma haitta.

Heh, jos joskus Jyväskylän lähistölle pääsen, niin kantoapua aina tarvitaan :-) Lihakeitto kuulostaa hyvältä motivaatiolta juoksun jatkamiseen, sillähän sitä itseään voisi motivoida. Niinhän se minunkin kipeä nilkkakin silloin aikanaan vertyi 57km kotirataultralla, joten saattaahan tuossa olla perääkin.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Hep!

Ei jamaatta puhunut lööperiä. Hulluja on näköjään muitakin kuin minä. Kovasti tsemppiä suoritukseen!!!! Ainakin omalla kesäkuun reissulla reippaan 5kg:n painoinen reppu (eihän se voi olla juuri muuta kuin n.5-6kg :102: ) oli vaati lisä juoksemiseen. Sitä olisi voinut harjoitella enemmän ennen tempausta.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan loppurapsaa!!! Ja tervetuloa kaikille (tämä pitää tukkia joka väliin) Onnin kierrokselle lokakuun 1-2.päivä. :vrolijk_26:

Link to comment
Share on other sites

Koottuja Kariuolevin FB-päivityksiä tien päältä:

-Lapsuusmaisemien muistelointi alkaa Puijonlaaksosta klo 8.55. Repussa painoa 6 kg ja lippu korkealla.

-‎10.30 km ja 1 h 20 min. Reppu painaa, lämmintä 25 + ja sykkeet taivaissa. Aah, ihanaa ...

-Kiitos kannustuksesta. Kilometrin nousu loppusuoralla. 21.08 km ja 2 h 53 min. On muuten kuuma..

-Mustikkasopat valui reppuun :-) Takkuista on, saa nähdä miten tässä homma etenee.

-Jep jep. Hauskoja nuo kyltit km välein kolmessa kyltissä Jkl 125 :-) syöpi miestä :-) nyt on 36.5 km ja 5 tuntia. Rekat viuhuu ja eikun veskiin ja baanalle.

Ja juuri kesken tämän naputtelun mies soitti ja kertoi saapuvansa Shell Koskelolle = tuikitärkeälle tankkauspisteelle. Matkaa on takana kai alla 60 km. Reidet meinaa kuulemma temputa enemmänkin ja lämpöä on tien päällä niin että mies on kuin uitettu koira. Homman loppuun suorittaminen on Kariuolevin mukaan aika epävarmaa. Mutta kuulostellaan nyt, auttavatko huoltsikan eväät omien sanojensa mukaan "lämpimällä ruualla käyvän" miehen taas tukevammin liikkeelle. Hänen perheensä raatobussi ehtii joka tapauksesa hätiin aikaisintaan joskus kuuden jälkeen, seitsemältä, eli aikaa erilaisiin kokeiluihin on. Ja tien päälle hän nyt huoltotauon jälkeen on joka tapauksessa suuntaamassa.

Link to comment
Share on other sites

Homma keskytyi jossain (vajaan?) seitsemänkympin kohdilla. Ruoka paransi mielialaa, mutta jalat ovat edelleen kaputt. Kariuolevi raportoi kokemuksensa tarkemmin tuonnempana.

Muokkaus/tarkennus: Lopulta tulos oli 73 km / 10h 29 min. Mikään makea (mukaanlukien urkkajuoma) ei pahoinvoinnilta uponnut. Jatkuvan huollon mahdollisuus olisi mahdollistanut matkan jatkamisen, mutta tällä kertaa sellaista huoltoa ei ollut saatavilla eikä alun perin suunnitteillakaan. Eli olo oli lopettaessa ymmärtääkseni hiukan paranemaan päin. Juomaa oli mennyt parhaimillaan/pahimmillaan 1,5 l/h, mikä aiheutti melkoista taakkaa reppuun jä käsille. Mutta oppia tuli runsaasti, eikä Kariuolevi vaikuttanut kauhena pettyneeltä. Hieno veto raskas reppu selässä tuolla helteessä, tämän viikonlopun Keski-Suomen erittäin vilkkaassa liikenteessä.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Kotona ollaan. 73 km taittui ajassa 10 h 29 min, kuten Jari jo kirjoittikin. Lyhyeksi jääneestä suorituksesta huolimatta olen väsynyt mutta onnellinen. Kokemusta kertyi runsain mitoin.

Juoksun aloitus oli shokki. Pakkasin onneton reppuun kaikkea tarpeetonta (=geelejä, pähkinöitä, liikaa urheilujuomaa, glukoosipastilleja jne) minkä johdosta repun massa kasvoi kuuteen kiloon. Kaksisataa metriä juostuani huomasin, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Jalat tuntuivat raskailta ja sykkeet kipusivat heti yli aerobisen rajan, joka on minulla 138. En pystynyt juoksemaan lainkaan tavoitevauhtia (6 min 15s /km) ilman että sykkeet pomppivat 145-150 välillä. Jouduin tämän johdosta kävelemään heti alkumetreiltä kaikki pienetkin ylämäet. Lämpötila kipusi nopeasti yli 25 ja aurinko porotti ihanasti.

Ensimmäinen 10 km meni takkuisesti. Pysähdyin City-marketiin tyhjennykselle ja kietaisin pullon palautusjuomaa keventääkseni repun massaa. Se piristi ja matka jatkui rattoisasti ABC:lle, jossa ostin 1.5 Vichyn. Pullon kanssa juokseminen oli todella vaikeaa, mutta tarvitsin jotain muuta juomista kuin urheilujuomaa. Helteellä en selvästikään oikein pysty nauttimaan makeaa juomaa ja geelejä. Kauniit lapsuusmaisemat olivat nautinnollisia juosta, koska autot eivät pyörätiellä haitanneet. Myös vanhalla Kuopion tiellä juoksu sujui rattoisasti, koska liikennettä oli kohtuullisen vähän.

Pysähdyin syömääm kaurakeksejä ja mustikkasoppaa n. 25 km kohdalla. Mustikkatetra oli hajonnut reppuun ja sotku oli sen mukaista :-) Join pari Gainomaxia ja mustikkatetraa, sekä söin pari keksiä. Se teki terää ja reppu keveni. Valitettavasti lämpötila oli kohonnut todennäköisesti 30 tietämiin ja nesteen tarve oli hirveä. Ostin 32 km kohdalla kaksi 0.5 vesipulloa ja 1.5 Vichyä. Kietaisin vedet ja otin Vichyn kantoon. Aika ankeaa menoa pullo kädessä ja edelleen painava reppu selässä. Sain kuitenkin 30-40 välillä ihan oikeita juoksukilometrejäkin 5.48-6.15 välillä.

Synkät pilvet alkoivat kerääntyä 40 km jälkeen. Jalat alkoivat selvästi väsyä. Normaalisti minulla ei jalat juuri väsy alle 45 km hitailla matkoilla, joten syitä kannattaa miettiä. Viime viikko oli vielä 100 km viikko ja tiistaina teimme Särkänniemen reissun perheen kanssa. Viime kesänä juoksin kuitenkin 100 km melkolailla samoilla pohjilla, joten se ei yksinään selitä jalkojen väsymystä. Joka tapauksessa jalat olivat jo torstaina aika nuutuneen oloiset. Ehkäpä helle ja automatkat rasittivat. Repun massa tuntui suoraan sanottuna hirveältä. Uskoisin, että viisaammalla suunnittelulla jatkossa saan painosta puolet pois. 16 l Camelpack oli aika heikko heikko esitys. Viime kesän Haltin reppu toimi paljon paremmin. Samaten Camelpackin ultra-kevyt reppu toimisi ehkä paremmin. En ota jatkossa kuin 2l urkkajuomaa ja hoidan muun nesteytyksen kiinteillä asemilla. Eli repun paino ja helle kuormittivat jalkoja. Myöskään ylirasituksen mahdollisuus ei ole poissuljettu.

Ostin vielä jäätelön ja puoli litraa vettä jossain 45 km tietämillä. Kovasti odottaman ruokailupaikan Koskelon aseman lähestyessä alkoi tulla selväksi, että noutaja tulee. Ilmeisesti suola- ja nestepainoni oli järkkynyt edellä mainittujen rasitustekijöiden lisäksi. Pystyin hädintuskin kävelemään huoltoasemalla.

Söin kunnon aterian ja sain erinomaisen palvelun Koskelon ystävälliseltä savolaistytöltä. Camelpack-rakon ripustus oli hajonnut, ja rakko rötkötti repun pohjalla. Matkaa oli taittunut 60 km ja soitin vaimolle, että tule noutamaan. Ehdin vielä kävellä/hölkyttää 13 km ennen Jaanan ja Vilhon saapumista. Yksi kyykin sattui matkan varrelle. Polveen sattui särkylääkkeistä huolimatta ja jostain syystä nilkkaan iski pari kertaa viiltävä kipu. Lopussa oli kuitenkin sellainen olo, että olisin voinut jatkaa matkaa vielä muutaman kymmenen kilometriä ongelmista. Valitettavasti minulla ei kuitenkaan ollut tarvittavaa huoltoa ja mikään ei oikein pysynyt sisällä, joten oli pakko jättää leikki kesken.

Otin yhden magnesium-tabletin lähdössä ja matkan aikana 4 suolatablettia.

Jatkossa juon urheilujuomaa, Vichyä, vettä ja mustikkasoppaa. Syön kuntokeksejä. Suolapähkinät ja kaiken makean sekä geelit jätän kotiin.

Ysitien liikenne oli vilkasta ja häiritsi juoksua. Kolme kertaa auto meni tosi läheltä.

Tämä oli hieno ja antoisa päivä juoksuharrastuksen parissa. Otin valokuvia muistojen kansioon matkan varrelta. Harmittamaan jäi se, etten taaskaan pystynyt kunnon ultra-suoritukseen. Mutta ehkäpä joskus sitten :-) Kiitoksia kaikille kannustaneille, erityisesti Jarille jälleen kerran korvaamattomasta avusta.

Ai niin, juomaa taisi mennä reissulla kaikkiaan noin kahdeksan litraa.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Hep!

Hyvä raportti. Samalla on todettava, että tunteesi, kokemuksesi ja analyysisi - oppisikin ko. reppuselässä ultrasta oli lähes piirulleen samat kuin omassani kesäkuun alussa. Tosin minun matka oli lyhempi.

Eiköhän oteta ensi vuonna uudestaan? Varmasti painavahkokin reppu selässä oppii juoksemaan. On totta, että jollain n.4kg:n repullakin varmasti pärjää. Ideaalein tilanne olisi, jos huoltoasemia olisi n.20km välein, jolloin ns. etapeille ei tarvitsisi ihan niin paljoa ahdata.

Onnittelut hienosta suorituksesta!!!!

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy