Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Happi loppuu uidessa


timojk
 Share

Recommended Posts

Talvella alkoi hengitysongelmat pakkasella juostessa, jotka sitten laantuivat lämpötilan noustessa, kahden viikon rasituskiellolla ja kortisonipiipulla.

Vaivat tulivat takaisin HCR:n jälkeen ja tuntuu, että tilanne pahenee koko ajan. Ensin hengitys tuntui kärsivän VK-lenkkien jälkeen seuraavissa treeneissä. Nyt sitten viime viikonlopun jälkeen pitkä PK-pyörälenkki teki jo saman. Eli ongelmana on, ettei uinnista tule mitään vaan happi loppuu jo 50-100 metrin jälkeen. Ja sama tilanne tulee myös rintaa uidessa pitkällä liu'ulla, jossa aikaa pitäisi olla tyhjentää keuhkot ennen sisään hengitystä.

Kortisoni+avaavalla piipulla ei tunnu olevan mitään vaikutusta asiaan.

Epätoivo alkaa iskeä heinäkuun puolen välin lähetyessä aivan liian nopeasti. Onko muilla vastaavia kokemuksia tai vinkkiä? Lekurissa on tullut käytyä jo riittävästi ja tilanne ei muutu mihinkään.

Lisätään vielä, että astmaa ei ole ollut aikaisemmin...

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Mulla on astma, ja vaiva kuulostaa tutulle. Miten kauan olet ottanut kortisonia säännöllisesti, ja onko annostus ihan kunnollinen, vai pieni? Kortisonin vaikutus alkaa näkyvä (ja tuntua) vasta noin kahden viikoon päästä säännöllisestä aloituksesta. Välillä tuntuu itsestä, että on päivästä kiinni, milloin henki ei vaan kulje kunnolla. Helle (eli kuuma) ja pakkanen eli kylmä vaikeuttavat hengitystä minulla myös erittäin paljon. Kummassakin urheilusta tuppaa tulemaan kurkku kipeäksi ja yskää.

Link to comment
Share on other sites

Sama vaiva on täälläkin! Olen käynyt tutkimuksissa (PEF- seurannat, spirometriat, histamiinialtistukset, kylmäaltisteinen rasitusspirometria juoksumatolla jne.) puolitoista vuotta. Viikko sitten sain diagnoosin: epäspesifi yskänärsytys...

Eli lääkäri ei keksi, mikä on vikana.

Kylmä ja rasitus aiheuttavat kehkoputkissa ahtauden tunnetta, yskittää eikä ilma kulje. Kortisoni auttaa, mutta kun ei sitä viitsi hengittää ilman tietoa oireiden aiheuttajasta. Avaavista lääkkeistä ei ole juuri mitään apua.

En siis osaa arvata, mikä sinulla timojk on vikana, mutta yritän olla hengessä mukana. Tai hengettömyydessä...

Link to comment
Share on other sites

Miten kauan olet ottanut kortisonia säännöllisesti, ja onko annostus ihan kunnollinen, vai pieni?

Vasta viikon verran. Alkuun otin ohjeen mukaisesti, mutta kun edistystä ei tapahtunut olen ottanut nyt määritetyn maksimiannoksen. Odotellaan siis vielä reilu viikko ennen kuin vaivun epätoivoon ;-)

Ulla, Auttaako treenin keventäminen tai tauon pitäminen palautumaan oireista?

Link to comment
Share on other sites

Astman kanssa kaikki tapahtuu melko hitaasti, eli kortisonilääkitys tosiaan alkaa alustavasti auttaan vasta kahden viikon lääkkeen käytön jälkeen. Kyseessä on kuitenkin krooninen keuhkojen tulehdustila, joten hoidonkin kohdalleen saaminen saattaa tovin kestää. Melkeinpä odottaisin kolmekin viikkoa, ennen kuin kovasti hermostuisin oireiden poistumattomuudesta. Siihen asti minusta voit ihan vapaasti treenata, omien tuntemusten mukaan. Ehkä kuitenkin ainoa mielekäs liikuntatapa on vetää kevyesti, hermothan siinä muuten vaan menee, kun hommasta ei mitään tule. Tauko ei keuhkoja paranna, eikä keventelykään, mutta saattaa olla tosiaan mielekkäämpää.

Avaava ei poista perussairautta, eikä sen takia välttämättä auta.

Jos kortisoni ei ala vähitellen tilannetta helpottamaan, niin kyseessä voi olla myös joku ihan muu juttu; ylikunto, mykoplasma?

Link to comment
Share on other sites

Kortisonit ovat nykyisin useimmiten jauhemaisia. Joillekin jauheet eivät sovi. Minulla kaikki pöly ärsyttää, niin myös jauhekortisoni. Myös ääni menee. Monenlaisia hengitettäviä lääkkeitä on kokeiltu eikä peftuloksia ole saatu juuri nousemaan. Ainoa käyttökelpoinen lääke on ollut Singulair/Astocon/Montelukast tablettina. Pitää kohtuullisesti juoksukunnossa, vaikka aina kovemmassa vauhdissa meno hyytyy ilman puutteeseen. Lääkäriä meinasi naurattaa todetessani vuositarkastuksessa maratonin olevan minulle sopiva urheilumuoto, kun "siinä ei tarvitse hengittää".

Tällä hetkellä kokeiltavana on aerosolikortisoni (Aerobec), jonka käyttöön ei tarvita isoa tötsää. Ei vie ääntä. En vielä tiedä, onko varsinaisesti apuakaan. Pitää seurata tuloksia siitepölykauden loputtua. Hiukan on toiveikas olo. Peffit kun ovat olleet aika surkealla tasolla.

Joka tapauksessa astman hoito on hidasta hommaa, jos sinulla edes on astma. Astman kriteeritkin ovat hiukan epämääräiset. KELAn kriteerit osuvat vain osan oireisiin ja kaikkien vaivojen syytä ei ainakaan nykytietämyksella saada selville.

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Lainataanpas tätä ketjua, kun otsikko sattuu niin hyvin asiaan...

Eli ongelma on samankaltainen, n. 100-300 metrin uinnin jälkeen tulee tunne, että en saa tarpeeksi ilmaa / "en osaa hengittää" eli tulee tunne, että pitäisi jatkuvasti olla hengittämässä. Tarkoittaa käytännössä sitä, että tekniikka hajoaa, hengittäminen tapahtuu väh. joka toisella vedolla jne. => ei enää mitään kaunista katseltavaa saati tehokasta etenemistä. Kuitenkin ne ekat 2-4 min. uinnista sujuu mukavasti kohtalaisen hyvällä tekniikalla ja vauhdilla ("aloittelijaksi", ~2min/100m). Tähän ongelmaan törmään sekä hallissa että avovedessä märkäpuku päällä. Matka ei kuitenkaan tyssää tähän "muuriin", vaan jos on pakko niin voin jotenkin räpiköidä esim. puolisen kilometriä putkeen tai tänään esim. 600 m avovedessä pienessä kisassa. Olo tämmöisten jälkeen on kyllä aika "loppu".

Treenaanko vain liian vähän pidempiä matkoja? Vai päässäkö on vikaa, että kehittelen jotain ensaahappee-tilannetta vedessä? Vai mitä tässä voisi koittaa yrittää?

(Niin ja astmasta tms. ei kyllä ole kyse tai se ei sitten näy muussa kuin uinnissa..)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Tästä löytyy ainakin hiukkasen neuvoa treeniin: http://blog.swimator.com/2005/11/learn-to-control-your-breathing.html

Kiitos linkistä! Kolme kertaa tehnyt muutamia noista harjotteista altaassa (sukeltelut, hengittämättä uinti, hengitysrytmin (1./3./5./7./9. vedolla ilmaa) vaihtelut) ja tuntuu auttavan, sillä parin sadan metrin uintikaan ei ole enää mikään "painajainen" (yleensä se stoppi tuli viim. satasen kohdilla) ja satasen tai parinkin sadan uinnin lopun voi vielä tulla kiristäen! Tietysti osuutensa voi olla myös sillä, että on tullut uitua viimesen parin, kolmen viikon aikana ennätyspaljon (ruhtinaalliset pari kertaa viikossa about..). On se jännä, miten sitä kehittyy JOPA uinnissa, kun sitä harjoittelee.. 8)

Kyllä tästä vielä hyvä...välttävä ainakin tulee..

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy