Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Palautukset VK-treenissä


Iter
 Share

Recommended Posts

Minkälainen merkitys on palautuksen toteutuksella VK-vedoissa?

Miten harjoitusvaikutus muuttuu palautuksen pituuden muuttuessa?

Mitä vaikutusta on palautuksen laadulla (kävely/kevyt juoksu/juoksu PK-nopeudella)?

Onko palautuksen toteutuksella mitään eroa eri lajien välillä (esim. juoksu/hiihto)?

Link to comment
Share on other sites

1) VK-vetojen palautuksissa tärkeää on se että seuraavan vedon pystyy tekemään sopivalla vauhdilla ja se, että maksimoidaan aika sellaisessa tilassa, jossa aerobinen koneisto työskentelee kovalla teholla (lähellä pistettä, jossa keho poistaa laktaattia yhtä nopeasti kuin sitä tulee lisää ). Vedon alussa keho ei välttämättä siis toimi siten kuin vedon lopussa. Sen takia lyhyissä vk-vedoissa (esim. 200 tai 400 m) tulisi käyttää hyvin lyhyitä palautuksia, esim. 30-60 s hölkkää, jotta päästään nopeammin takaisin samaan tilaan. Pitkissä vedoissa palautuksen pituuden merkitys on vähäisempi, koska joka tapauksessa tulee vietettyä merkittävästi aikaa sellaisessa tilassa, jossa aerobinen koneisto joutuu pinnistelemään. Esim. 2000 m vedoissa on mielestäni aika sama onko palautus 1 min hölkkää vai 3 min hölkkää. Itse hölkkään ratakierroksen.

2) Harjoitusvaikutukseen palautus vaikuttaa eniten varmaan sen kautta, että kuinka kauan tulee käytettyä aikaa oikeassa "tilassa" (ks. yllä). Jos haetaan kilpailunomaista tuntumaa, niin silloin voi olla erilaiset vaatimukset. Esim. 3 h maratonia varten (4:15 / km) treenaava voisi hakea kilpailunomaista tuntumaa juoksemalla 1 km vetoja 4 min, ja palauttelemalla "hölkkäämällä" 1 km 4:30.

3) Tutkimuksien mukaan kevyt liikunta on parempi kuin täysi lepo, mutta täytyy tunnustaa etten tiedä tuosta juuri sen enempää. Mulla on kevyessä hölkässä ja reippaassa kävelyssä syke sama, niin oletan että molemmat ovat soveltuvia palautteluun. Hölkkä tuntuu luonnollisemmalta minulle, kun kerran juoksemassa ollaan. Hiukan kovempi juoksu palautuksen aikana taas soveltuu sellaisiin harjoituksiin, jossa haetaan kilpailunomaista tuntumaa (ks. 2).

4) En tiedä. Veikkaisin että jos syketasot ovat samanlinjaiset (ottaen huomioon että hiihtosykkeet> juoksusykkeet > pyöräilysykkeet), niin toimii samat periaatteet.

Link to comment
Share on other sites

Käsittääkseni parhaan vasteen saa kestojuoksusta. Vetoja VK-intensiteetillä (ei siis MK) kannattaa tehdä korkeintaan treenikauden alussa kun pää ei kestä kestojuoksua.

Tuo voi olla oikea tulkinta siinä tapauksessa, että kehityksen jarruna on nimenomaan liian matala anaerobinen kynnys. Jos haluaa kehittää samalla juoksuväljyyttä ja tekniikkaa, niin esim. 20 x 200 m samanmittaisin palautushölkin on loistava harjoitus. Siinä mennään kovempaa, mutta rasitus on vk-tasolla. (Mulla AnK 161. Jos teen 20 x 200 m rennosti, niin keskisykkeet luokkaa 150-155. jos taas pyrin pitämään vähän vauhtia myös palautuksissa, niin menee vastaavilla sykkeillä kuin tasavauhtisessa vk-juoksussa.) Tuo harjoitus, hiukan pidempänä (25 x 200), löytyy muuten yhdestä Lydiardinkin maraton-ohjelmasta, vaikka hän olikin sitä mieltä että peruskuntokaudella tasavauhtiset ovat yleisesti vetoja parempia vk-harjoituksissa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy