Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Poliittisen keskustelun/uutisoinnin taso Suomessa


Konttila
 Share

Recommended Posts

Nyt kun hallitusneuvottelut ovat vireillä ja vaalit juuri olivat on ollut hyvä mahdollisuus seurata sekä poliittista keskustelua että uutisointia. Kummastakaan en ole kauhea vakuuttavaa kuvaa saanut. Koko touhu tuntuu muuttuvan jenkkityyliseksi sloganien heittelyksi ja kaikki asiat pitäisi saada mahdutettua twiitin/tekstarin mittaiseksi.

Esimerkkinä tukitoimet muiden euro-maiden osalta. Viime kädessä koko keskustelu on pelkkä kyllä/ei-asia. Sen enempää puolueet kuin toimittajat eivät kykene esittelemään asiaa kunnon vertailuna. Tietysti puolueet joutuisivat osoittamaan jonkinlaista osaamista ja mikäli esität selvän olettaman se voidaan kyseenalaistaa. Mikäli heität vain jotain epämääräistä, mutta nasevaa slogania niin sillä luodaan jenkkityylistä "yes we can"-hurmosta.

Mikäli pysytään tukitoimissa, niin kattava vertailu edes toimittajan toimesta, missä kyselty eri asiantuntijoilta mitä oletetaan tapahtuvan jos olemme mukana tai emme ole mukana. Mitä tapahtuisi esim. suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoituksille Euroopassa, jos yksi tai useampi pankki menee nurin? Mitä tapahtuisi Suomen kansantaloudelle, jos vientimarkkinat lopahtavat? On tietysti helpompaa ja nopeampaa tehdä laskutoimituksia "tuki jaettuna jonkin tutun asian hinnalla".

Käsitykseni on, että Yhdysvalloissa politiikka on jo mennyt ihan henkilötasolle, eikä puolueilla. totuudella tai asioilla ole merkitystä. Heitellään kivoja sloganeita ja uskotellaan Obaman olevan ulkomaalainen muslimikommunisti. Toivoisin Suomen tien olevan ennemmin sellainen, missä voidaan haluta eri asioita mutta keskitytään enemmän niihin asioihin kuin Jutan hameen pituuteen, poseeraako Väyrynen kesän muotiuikkareissa tai minkä värinen paita Soinilla on.

Ei siis näin:

"Me tehdään Se! Keskitytään asioihin mitkä hoidetaan kuntoon ja Me tehdään Se! Elitistinen vastustajani haluaa enemmistön kärsivän, mutta Me tehdään Se hei ja pannaan maan asiat kuntoon, koska Me tehdään Se! Talvisodan henki ei ole kuollut ja meitä ei ulkomaat määräile, nyt kaikki mukaan Me tehdään Se!" jne. jne.

Link to comment
Share on other sites

Esimerkkinä tukitoimet muiden euro-maiden osalta. Viime kädessä koko keskustelu on pelkkä kyllä/ei-asia. Sen enempää puolueet kuin toimittajat eivät kykene esittelemään asiaa kunnon vertailuna.

Viime kädessä on kyllä/ei, mutta kun tähän tunki väliin nämä perhanan vaalit ja niiden tulokset ja persujen voitto ja keskustan tappio & sitä seurannut "pitäkää tunkkinne" -asenne... Ja se uusi hallituskin pitäisi perustaa, joten kaikilla on oma, "hyvin perusteltu" mielipiteensä.

Mikäli pysytään tukitoimissa, niin kattava vertailu edes toimittajan toimesta, missä kyselty eri asiantuntijoilta mitä oletetaan tapahtuvan jos olemme mukana tai emme ole mukana. Mitä tapahtuisi esim. suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoituksille Euroopassa, jos yksi tai useampi pankki menee nurin? Mitä tapahtuisi Suomen kansantaloudelle, jos vientimarkkinat lopahtavat? On tietysti helpompaa ja nopeampaa tehdä laskutoimituksia "tuki jaettuna jonkin tutun asian hinnalla".

Eikös noita asiantuntijakyselyjä ole tehtykin, mutta kun ne asiantuntijatkin ovat keskenään erimielisiä... Olen kyllä siitä samaa mieltä, että tuollainen vertailu olisi ihan paikallaan, mutta tää on nyt tätä. :102:

Link to comment
Share on other sites

Mailmalta tuntuu löytyvän talouspuolen asiantuntijoita joiden kannat on aivan päinvastaiset tuossa tukiasiassa. Loppujen lopuksi ainoat tukea puoltavat "asiantuntijat" löytyy EU:n palkkalistoilta...

Sairastellessa kun on aikaa lukea uutisia, pienellä präntätytkin, niin jotenkin on tullut sellainen kuva, että näillä elvytyksillä ja tukipaketeilla ei saada aikaan kuin lyhyt jatkoaika. Iso kriisi tulee joka tapauksessa, kysymys on vaan siitä annetaanko sen tulla nyt vai lähitulevaisuudessa. Poliitikoilta ei ole juurikaan saanut täsmennystä heidän omiin kantoihinsa kuten tuossa edellisissä viesteissäkin viitataan.

Yleisesti kun puhutaan lamasta niin missään ei kerrota siitä, että on todella paljon aloja joissa menee laman aikana huomattavasti paremmin kuin nousukaudella. Laman aikana hinnat laskee yleisesti. Ne joiden työpaikka sattuu olemaan muualla kuin vientiteollisuudesta riippuvaisella alueella, saavat omilla tuloillaan enemmän maitoa ja rautanauloja.

Link to comment
Share on other sites

Jokunen jenkkikaverien juttu aiheesta tullut luettua ja kirjoitustaso ollut valovuoden edellä täkäläiseen. Pohditaan eri vaihtoehtoja, mitä voisi tehdä ja mitkä olisivat sen vaihtoehdon seuraamukset. Kotimaisessa keskustelussa/uutisoinnissa jäädään minusta monessa asiassa liian pintapuoliseen tarkasteluun.

Käytän talouskriisiä esimerkkinä muttei ole tarkoitus ruotia sitä itseään vaan sen uutisointia/keskustelua. Se on vain ajankohtainen ja hyvä esimerkki. Perusuomalaiset selvästi ilmaisivat puheenjohtajansa puheella etteivät tuo tukitoimia. Jäin kuitenkin kaipaamaan keskustelua tämän valinnan seuraamuksista, koska minusta on vaarallista jos poliittinen päätöksenteko on oikeasti fiilispohjaista mutuilua. Kansanäänestykset on juuri tätä, mutta toivoisin oikeilta päättäjiltä perusteltua pohdintaa. Kun kyseessä on ns. yhteiset asiat pitäisi kanta olla perusteltavissa ja osoitettavissa, että mahdollisia seuraamuksia on pohdittu.

Link to comment
Share on other sites

Mielestäni Suomessa toimittajien ammattitaito ei riitä. Esim. nämä A-Studion vaalikeskustelut olivat surullista katseltavaa, kun toimittajat olivat niin pihalla. Sen lisäksi vaalikoneet ja muut vastaavat keskittyivät yksittäisiin detaljeihin, eivätkä suuriin linjoihin. Eihän siitä tule mitään, että jokainen kysely alkaa sillä, hyväksytkö homoliitot vai etkö.

Persuthan tässä olivat eniten voittajia. Ei heidän tarvinnut esittää mitään vaihtoehtoja, vaan ilmoittaa vastustavansa kiistanalaisia aiheita niin saivat sellaisia yhden asioiden puolesta fanaattisia äänestäjiä ja edustajia. Jätevesilaki, energiaverotuksen uudistus, homoasia, Portugali, päästöoikeudet, maahanmuuttajat jne. Nyt olen vähän pettynyt siihen, että toitotetaan sitä, että kyllä hallitus saadaan aikaiseksi. Kyllähän katteettomista vaalilupauksista pitäisi kantaa jonkinlainen poliittinen vastuu. Onneksi kaikki kansalaiset eivät reputtaneet ns. stressitestissä ja "äänestäneet väärin", vaan monilla asuinalueilla esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa kokoomuksen, rkp:n ja vihreiden yhteenlaskettu kannatus oli noin 80%.

Toisaalta kansallisvaltioiden aika on ohi, joten ainakin omalta kannaltani alkaa olla aika pieni merkitys Suomen eduskunnalla tai hallituksella. Paljon tärkeämpää on se, että pohdin EU-alueen kilpailukykyä näin yleisellä tasolla. Samaa voisivat tehdä päättäjät. Maaliskuussa 2000 julistivat Lisbon Agendassa tavoitteen tehdä EU:sta kilpailukykyisin alue vuoteen 2010 mennessä. Mitään ei ole tapahtunut, vaan on pikemminkin menty takaisin nurkkakuntaiseen kansallisvaltio ajatteluun häviten samalla koko ajan Aasialle monella rintamalla. Minusta on hyvin kummallista, että laajennetaan unionia, muttei olla valmiita integroimaan. Ihmetellään, miksi Romaniasta tulee ongelmia tai miksi Välimeren mailla on talousongelmia tai miksi uusia jäsenvaltioita joudutaan tukemaan rakennerahastojen kautta, mutta ostetaan Made in China tavaroita. Verratkaapa mitä kiinalaiset itse tekivät juuri esim. sähköautoteknologian suhteen. Kauppalehdessä luki 26.4.2011 "Valmisteilla olevan ukaasin mukaan jokaisen sähköautoteknologiaa Kiinassa valmistavan läntisen yrityksen on tehtävä yhteisyritys jonkun kiinalaisen osapuolen kanssa. Ulkomaisella osapuolella voi olla korkeintaan 50% osuus yrityksestä. Ja mikä on kiinalaisosapuolen panos? Se ei ole panos, vaan oikeus saada yhteisyrityksen kautta läntinen sähköautoteknologian osaaminen kiinalaiseen käyttöön". Nyt pitäisi unohtaa joku kärpäsenpaskankokoinen Suomi ja alkaa oikeasti laittamaan hanttiin Kiinalle. Jos jokainen päättäisi, että ostaa jatkossa vain eurooppalaisia tuotteita niin olisihan niitä pakko meille tarjotakin. Halvemmat tuotteet valmistukseen vaikkapa Romaniaan tai EU:n ulkopuolisiin maihin vaikkapa Afrikkaan ja kalliimmat sitten perinteisimpiin teollisuusmaihin. Mielestäni erittäin erikoista, että tästä asiasta ei edes keskusteltu vaalikampanjan aikana.

Toki on muitakin teemoja, joita vaalien aikaan ei käsitelty lainkaan. En tiedä mikä rooli Yleisradiolla esimerkiksi on määritellessä keskusteluteemoja. Se haluaa ilmeisesti pitää esillä jotain epäolennaisia teemoja kuten kieli- ja homokysymykset ja sitten monia tärkeämpiä teemoja ei käsitellä lainkaan.

Link to comment
Share on other sites

Käytän talouskriisiä esimerkkinä muttei ole tarkoitus ruotia sitä itseään vaan sen uutisointia/keskustelua. Se on vain ajankohtainen ja hyvä esimerkki. Perusuomalaiset selvästi ilmaisivat puheenjohtajansa puheella etteivät tuo tukitoimia. Jäin kuitenkin kaipaamaan keskustelua tämän valinnan seuraamuksista, koska minusta on vaarallista jos poliittinen päätöksenteko on oikeasti fiilispohjaista mutuilua.

Se koko case olisi pitänyt julkisuudessa analysoida kansalle. Ensinnäkin tilanteeseen johtaneet syyt. Mikä niiden valtioiden taloudessa on vialla. Eli kuinka paljon menee sen piikkiin, että on vaikkapa liian suuri julkisen talous, joka maksaa liikaa ja verokertymää tulee liian vähän. Entäpä kuinka paljon menee pelkästään osittain huonon tsägän piikkiin, minkä kansainvälinen pankkikriisi aiheutti (vrt. esim. tilanteeseen 90-l alun Suomessa). Entäpä kuinka paljon on kyse Euroopan huonosta kilpailukyvystä ja meidän omasta kauppapolitiikasta sekä kansalaisten ostopäätöksien vaikutuksista. Tämän jälkeen olisi pitänyt kertoa mitä ollaan tekemässä. Nythän moni luulee, että sinne Portugaliin on jo lainattu meidän verorahoja, vaikka valmisteilla olevassa paketissa on kyse takausvastuista. Lopuksi olisi pitänyt juuri katsoa sitä, mitä ko. ratkaisun epäonnistumien merkitsisi meille. Liikanen pyrkii EKP:n johtoon ja on yksi ehkäpä top 3 kandidaatti yhdessä Draghin ja Merschin kanssa. Toki Draghi on pätevin, mutta etelästä olisi silloin sekä pääjohtaja että varamies. Tämä on yksi esimerkki, mutta Suomi on ollut muutenkin aikalailla EU:n ytimessä varsinkin Lipposen pääministerikaudella, ts. omannut enemmän vaikutusvaltaa, kun maan koko olisi muuten antanut. Vanhasen aikana Suomi joutui vähän hakoteille, mutta esim. Kataista on arvostettu. Nyt pitäisi pohtia kuten Gros teki Hesarissa pari päivää sitten, että mitä tämä yleisesti vaikuttaa poliittisesti. Tällainen pieni valtio on helppo nakata siellä syrjään, kun päätöksiä tehdään ja itsekin olen vähän samoilla linjoilla kuin Gros, että ennemmin ja myöhemmin jokainen tarvitsee apua.

Kaiken lisäksi puhutaan loppujen lopuksi Suomen osalta aika pienistä summista. Meillä on tärkeämpiäkin asioita ratkaistavana kuin keskittyä vain yhteen tuollaiseen asiaan. Meillä on omassa taloudessamme ongelmia kuten valtion talouden alijäämä, väestön ikääntyminen jne. Tuntuu, että asia unohdetaan, vaikka kohta pitäisi valmistella jo ensi vuoden budjettia ja ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia pitäisi pystyä tekemään.

Link to comment
Share on other sites

Mua lähinnä huvitti noi Grossin uhkailut. Tietääköhän äijä edes missä Suomi sijaitsee? Uhkaili että euroopasta ei tule apua Suomelle jos Venäjä laittaa Suomen energiamottiin. Just just! Ei ukko huomannut, että keskieuroopassa ovat laittamassa itseään juuri sen Venäläisten käsissä olevan kaasuhanan taakse. Suomi ei todellakaan energiariippuvainen Venäjästä, eikä mistään muustakaan valtiosta, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Samoin olemme hoitaneet suhteet itänaapuriin tähänkin asti ilman muiden valtioiden sanahelinää. Tulee vaan mieleen, että on sattunut Grossin lähelle melko vetoinen paikka kun huulet heiluu eikä järkevää tule kuuntelemallakaan.

Link to comment
Share on other sites

Perusuomalaiset selvästi ilmaisivat puheenjohtajansa puheella etteivät tuo tukitoimia. Jäin kuitenkin kaipaamaan keskustelua tämän valinnan seuraamuksista, koska minusta on vaarallista jos poliittinen päätöksenteko on oikeasti fiilispohjaista mutuilua. Kansanäänestykset on juuri tätä, mutta toivoisin oikeilta päättäjiltä perusteltua pohdintaa. Kun kyseessä on ns. yhteiset asiat pitäisi kanta olla perusteltavissa ja osoitettavissa, että mahdollisia seuraamuksia on pohdittu.

Juuri näin. Tätä minäkin odotin turhaan (ja odotan vieläkin) juuri Soinilta, hän kun kuulemma osaa puhua suoraan ja kansantajuisesti: mitä todella tapahtuu, jos Suomi sanoo tässä yhdessä asiassa "ei". Tähän asti vastaus on ollut tasoa "ei tässä mitään tapahdu, tämä esitetty ei vaan toimi".

Baldini kaipasi tilanteeseen johtaneita syitä. Eiköhän tuo ole aika selvää: huonoa kauppa-, sisä- ja EU-politiikkaa (no, näin pääsin itsekin juuri edellä arvostelemalleni Soinin tasolle ;-) Mutta nyt tässä lienee ensimmäinen ongelma se, että torppa on jo yhdeltä nurkaltaan tulessa, ja se pitäisi saada sammutettua ennen kuin koko mökki palaa poroksi. Syyllisiä keretään arpoa sitten raunioiden katkussa...

Link to comment
Share on other sites

Sinänsähän tämä keskustelun/uutisoinnin tasottomuus ei ole pelkästään poliittisten aiheiden ongelma, vaan sama riivaa esim. urheilusivuja. Media etukäteen kertoo ketkä pelaa ja ehkä haastatellaan pelaajia/valmentajia/katsojia pintapuolisesti "miltä tuntuu, jännittääkö ja miten aiotte toimia" vastausten pitää olla tarpeeksi lyhyitä, että lukijat/kuulijat jaksavat keskittyä 15 sekunttia asiaan. Pelin aikana selostaja kertoo mitä jokainen näkee ruudustakin "a syöttää B:lle, joka tekee MAAAALIN!" Pelin jälkeen kertotaan ketkä pelasin, miten kävi tuloksellisesti ja oliko jotain erikoista pelissä. Mukaan voi sotkea lyhyen haastattelun pelaajilta/vlamentajilta/katsojilta "miltä tuntuu, jännittikö ja miten aiotte toimia jatkossa". Urheilu on vain viihdettä joten siinä asia ei niin paljon haittaa, mutta politiikalla on suora vaikutus ihmisten elämään. Kun vielä olemme enemmän tilanteessa, jossa kasvottomien markkinoiden luottamus tulevaisuuden rahantekomahdollisuuksiin voi heilautella valtioita ja ihmisiä rjaustikin olisi huojentavaa, jos poliitikot edes miettiä asioita. Mikäli miettivät, niin luulisi että olisi mahdollista avata ajatteluketjua sekä selittää miksi päätettiin mitä päätettiin. Ymmärrän tietysti, ettei poliitikon uralle ole hyväksi tunnusta ettei jotain seuramusta oltu pohdittu tai oletettiin jotain aivan muuta.

Joidenkin kansanedustajaehdokkaiden toive "irti eurosta, markka takaisin" on minusta hyvä esimerkki tämänhetkisesti poliittisesta touhusta. Iso melu omasta ajatuksesta ja perusteluna ettei sitten tarvitse olla mukana mahdollisissa tukitoimissa, mutta puolta lausettakaan ei ole käytetty siihen, että mitä käytännössä seuraisi eurosta irtaantuessa. Edes spekulaatiota mihin asettuisi uuden markan arvo ja mitä alhaisella tai korkealla arvolla olisi vaikutusta vientiin/tuontiin sekä sitä kautta kansantalouteen. On liian helppo tie huudella vai erotaan EU:sta, niin säästämme x miljoonaa ellei kerro mitä se oma päätös muuten tarkoittaisi.

Helppohan ennen vaaleja olisi huudella "nostetaan yritysverotus 75% sellaisten yritysten osalta, jotka tuottavat voittoa ennen veroja yli 2 miljoonaa vuodessa". mikäli olet ajatustani vastaan olet suuryritysten rakkikoira ja haluat sortaa työntekijöitä sekä muita köyhiä. Näkisin, että valtiota tulisi ohjata kuten yrityksen ohjaavat itseään. Voimme pohtia hinnankorotusta ja spekuloida tippuuko myynti, mutta paranisiko kokonaistulos silti. Politiikan ei pidä olla uskontoa, jossa emme kykene ruotimaan asioita muistakin näkökulmista kuin omastamme. Kyllä jokaisen ratkaisun hyvät ja huonot puolet sekä seuraamukset pitää pystyä ruotimaan auki eikä vain keskittyä korostamaan niitä oman vaihtoehdon hyviä puolia ja mahdollisia hyviä seuraamuksia.

Link to comment
Share on other sites

Sinänsähän tämä keskustelun/uutisoinnin tasottomuus ei ole pelkästään poliittisten aiheiden ongelma, vaan sama riivaa esim. urheilusivuja.

Ehkä vähän sivuun alkuperäaiheesta, mutta tämähän on juuri urheilutoimitusten ongelma. Politiikan toimittajat ovat sentään isolta osalta "riippumattomia" (puoluelehtiä lukuun ottamatta) ja peruskriittisiä, mutta urheilutoimitukset ovat yleensä enimmältään täynnä pelkkiä urheilu(laji)faneja.

Tämähän tuli esille männäviikolla, kun Johanna Aatsalo kertoi doping-oikeudenkäynnin yhteydessä pettyneensä työtovereihinsa, jotka käänsivät selkänsä. Monelle sporttitoimittajalle on ilmeisesti pyhänhäväistys kirjoittaa urheilusta jotain negatiivista, ainakin jos se koskee hänen lempilajiaan.

Miulle tämä oli yllätys, kun alaa pikkuisen tuntevana olen tottunut siihen, että yleensä toimittaja puolustaa lähdettään, huippu-uutistaan ja ennen kaikkea kollegaansa näissä merkeissä viimeiseen asti - kunnes toisin todistetaan... Aatsalon tapauksessa tätähän puidaan edelleen, jo toistakymmentä vuotta.

Link to comment
Share on other sites

Otetaanpa tuore esimerkki poliittisesta mediasta:

http://www.vasemmistoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1664-emme-hyvaeksy-ohituskaistoja-eu-tukiin.html

etenkin kohta

Portugalin tukemiseen tai väliaikaiseen tukimekanismiin yleensä ei liity minkäänlaista pankkien ja muiden rahoittajien vastuuta. Ne saavat ansaita merkittäviä tuloja, kun taas tappiot tulevat veronmaksajien piikkiin.

on hyvin perusviestintää. Kokonaan jätetään huomioimatta mitä Suomessa tarkoittaisi, jos pankki X menisi nurin. Mikäli ensi viikolla Pohjola nyykähtäisi konkurssiin, niin mikä olisi seuraamus?

- Talletukset on taattu johonkin rajaan asti, mutta riittääkö rahasto jos paniikki leviäisi?

- Pohjolan asiakkaiden lainat laukeaisivat maksettaviksi

- miten muut pankit tarjoaisivat potentiaalisille asiakkaille ehtoja asiakkuudelle sekä uusille lainoille

- leviäsikö epäillys muidenkin pankkien nyykähtämisestä jne. jne.

Huomioimatta myös jätetään voitollisten yirtysten maksamat verot tuloksestaan ja mahdolliset olemassa olevat korvausrahastot kuten talletukset suojaava rahasto, mihin pankit kukin tulouttavat ymmärtääkseni rahaa.

Poliittisesti on tietysti helpompi käyttää paljon lainattua sananlaskua "Voitot on yksityisiä, tappiot sosialisoitavia". Yritysmaailma tietysti ottaa kaiken avun vastaan, mitä saa mutta viime kädessä poliitikot tekevät ratkaisunsa ettei äänestäjäkunnalle tule tukala olo tai valtiolle uusia elätettäviä, jos esimerkiksi pankin sortuminen tuottaisi lisää asiakkaita sosiaalitoimelle. Otetaan liian helposti se yksinkertainen ratkaisu pohtimatta kokonaisuutta ja eri päätösten seuraamuksia.

Kyllähän vitsit kertovat, että hyvä poliitikko puhuu paljon, mutta sanoo vähän jos ollenkaan. Mitään ei pidä sanoa ettei joudu vastaan sanoistaan. Tämän toivoisi kuitenkin olevan vitsi, ei todellisuutta.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Jokunen jenkkikaverien juttu aiheesta tullut luettua ja kirjoitustaso ollut valovuoden edellä täkäläiseen. Pohditaan eri vaihtoehtoja, mitä voisi tehdä ja mitkä olisivat sen vaihtoehdon seuraamukset. Kotimaisessa keskustelussa/uutisoinnissa jäädään minusta monessa asiassa liian pintapuoliseen tarkasteluun.

Käytän talouskriisiä esimerkkinä muttei ole tarkoitus ruotia sitä itseään vaan sen uutisointia/keskustelua. Se on vain ajankohtainen ja hyvä esimerkki. Perusuomalaiset selvästi ilmaisivat puheenjohtajansa puheella etteivät tuo tukitoimia. Jäin kuitenkin kaipaamaan keskustelua tämän valinnan seuraamuksista, koska minusta on vaarallista jos poliittinen päätöksenteko on oikeasti fiilispohjaista mutuilua. Kansanäänestykset on juuri tätä, mutta toivoisin oikeilta päättäjiltä perusteltua pohdintaa. Kun kyseessä on ns. yhteiset asiat pitäisi kanta olla perusteltavissa ja osoitettavissa, että mahdollisia seuraamuksia on pohdittu.

Toisaalta jenkeillä on pahasti omat taloussotkut, eikä sikäläisetkään taloustoimittajat huomanneet kaikkia ongelmia. Kun kerran on haluttu globaalit markkinat, pitää myös kestää globaalit talouskriistit. Amerikkalaisilla toimittajilla on varmasti hieman oma lehmä ojassa, tai ainakin osa sikäläisistä talousvaikuttajista haluaa euron kaatuvan, että Amerikalla menisi paremmin. Onko parempi antaa euroopan taloustilanteen pahentua ja luovuttaa vai yrittää edes elvyttää ja näyttää, että taistellaan paremman talouden puolesta? Silloin voisi joku sanoa, että sama koskee Amerikkaa. Mitä sitä sielläkään turhaa elvytetään, antaa vaan maan mennä konkurssiin... Itse mielummin haluaisin valita tuon elvytyspaketin ja antaa eurolle mahdollisuuden.

Toittahan se on, että suomessa talouspolitiikkakin jää liian pintaraapaisuksi, varsinkin yleislehdissä. Toisaalta esim. Amerikassa on monet lehdet suoraan talosvaikuttajien alaiksuudessa, eli ei ole niin vapaata lehdistöä.

Ennenkaikkea tuo lyhytnäköinen politiikka niin taloudessa kuin monissa muissa asioissa on iso ongelma ja tämä koskee niin EU-päättäjiä kuin Suomen hallitusta, eduskuntaa, ministeriöitä tai vaikka kuntia ja yrityksiä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Takerrutaan mielummin pieniin yksityikohtiin, eikä nähdä kokonaisuutta. Tuossa ennen vaaleja tuli komissaario Rehnin haastattelu ja dokumentti. Toisessa ohjelmassa Olli Rehn sanoi hyvin, että noiden tukipakettien purkaminen ja puhuminen kansantajuisesti ilman tarttumista yksityiskohtiin on erittäin vaikeaa. Tuoissa asiassa minä uskon komissaari Rehniä. Työssä on tullut huomattua, miten vaikeaa ihan yksinkertainen matematiikka voi joillekin ihmisille olla.

Eniten minua tässä tilanteessa ihmetytti ja vähän huvitti on se, että ainakin Kreikassa ja Portugalissa oli vasemmistohallitus ja oikeisto oppositiossa. Noissa maissa vasemmisto kannatti tukipaketteja ja oikeisto vastusti. Tuomessa tilanne oli taas toisinpäin. Mihin jäi se kansainvälinen demokratia ja avunanto, mitä esim. Demarit joskus ovat niin kuuluttaneet? Vissiin jonnekin roskakoriin. Eikä ole oikein hyviä muistoja edellisen demari-kokoomus hallituksen talouspolitiikasta, joten vähän pelonsekaisin tuntein odotan tulevaa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy