Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Mäkijuoksu


Jodlaaja
 Share

Recommended Posts

Oletteko muutkin huomanneet mäkijuoksun hyödyllisyyden ja loistavuuden jalkojen kimmoisuuden ja voiman parantajana? Ja käytättekö mäkijuoksua hyödyksenne harjoittelussa säännöllisesti?

Itse nimittäin tullut hyvinkin vakuuttuneeksi sen mahtavasta harjoitusvaikutuksesta, jalkoihin tulee juuri voimaa ja kimmoisuutta lisää hurjasti.

Mikään muu harjoitusmuoto ei toimi yhtä hyvin juuri siinä suhteessa.

Aion tästä lähin pitää mäkijuoksun ohjelmassa joka viikko (paitsi tietysti talvisin), vähintään kerran viikossa pitää päästä sitä ihanuutta kokemaan:running::smiley:.

Tavalliset vedot ei ainakaan itselleni toimi lainkaan yhtä tehokkaasti, mutta mäkijuoksu, ah se on parhautta:goodvibes:.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 57
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Juu, tykkään. Mutta miulla ylämäen pitää olla riittävän loiva, että juoksunomaisuus (no, se on tässä tapauksessa suhteellista) säilyy - ei siis mitään jyrkänteeseen ryömimistä. Kun kesto on 1-2 min/kerta, palautus kävellen/hölkötellen alas, toistoja kymmenkunta kertaa ja vauhti koko ajan nouseva, niin a vot: siinä mieliharjoitus. Sitä en tiedä, kuinka tehokasta mokoma on, mutta hyvältä se tuntuu!

Link to comment
Share on other sites

Tuossa kannattaa vain miettiä, miten sen jaksottaa vko-ohjelmaansa. Mä juoksin viime kevätkesällä kipeillä jaloilla sellaista 3,3km kuntorataa, koska se oli hiekkapintainen, mutta luulen, että ne jyrkät ylämäet pahensi jalkojen tilannetta paljon enemmän kuin mitä tasainen asfaltti olisi tehnyt. Eli siis jos jalat ovat väsyneetkin niin ei mielestäni kannata tehdä mäkitreeniä, vaan silloin kun on riittävästi aikaa edellisestä kovasta treenistä.

Link to comment
Share on other sites

Voisko joku suositella aloittelijalle sopivaa mäkeä esim. keskuspuistosta.

se mäki joka menee sitä paloheinän pulkkamäkeä ylös. Sieltä voi sitten lasketella rennosti alas. Kai niihin mäkiin on vain yksi taktiikka eli täysiä. Jos tuntuu, ettei pääse enää minnekään niin kai se veto on ollut jo riittävän pitkä.

Link to comment
Share on other sites

Mäkitreenin hyödyllisyydestä olen samaa mieltä kaikkien muidenkin kanssa, mutta ikävä kyllä en itse ole paljon mäkitreeniä päässyt tekemään tällä kaudella. En ole löytänyt mieleistäni mäkeä sopivalla etäisyydellä kämpästä Helsingissä (Kallio), ja nyt Nykissä ollessani tilanne ei ole juuri parempi. Pari kertaa olen simuloinut mäkiä matolla, mutta ei se ihan sama asia ole. Viikonloppuna on tosin suunnitelmissa reissu osavaltion pohjoisosan vuoristoon, sieltä lähdetään hakemaan kunnon mäkitreeniä!

Link to comment
Share on other sites

Herttoniemen seuduilta muuten löytyy useampi hyvä tie juoksentelua varten. Saman mäen päälle voi tulla monesta suunnasta. Pitkän ja melko loivan mäen saa, kun lähtee Itäväylän viertä menevän kävelytietä pohjalta ja jatkaa Herttoniemen huipulle. Jyrkemmän version saa, kun lähtee Siilitien puolelta. Tai jos haluaa lyhyemmän ja tappojyrkän mäen, niin Herttoniemen hyppyrimäen tienoilta löytyy sellainenkin. Ja noita voi tietenkin vielä varioida useammalla tavalla.

Link to comment
Share on other sites

Tänä aamuna juuri vedin perusmäkitreenin. Ensin n. 3km verryttelyä ja sitten mäkikierroksia. Ennen mäkeä on lyhyt tasaisempi pätkä, jonka juoksen rennon vauhdikkaasti. Näin pääsen paremmin rytmiin. Mäen kunnolla alkaessa otin hyppivällä askeleella alkuosan ja sitten juoksuna loppuosan. Hyppimisessä kiinnitän huomiota ryhtiin, polven nostoon ja loppuun vietyyn ponnistukseen. Ei keski-ikäisellä ultrahörhöllä polvi kovin korkealle nouse, joten kehittämisen varaa on. Juoksussa näiden lisäksi keskityin nopeaan lyhyeen askellukseen. Tarkoitus on kehittää juoksuspesifiä voimaa. Mäen päällä otin palautuskierroksen ja sitten vauhdilla alas pyrkien hyvään vauhtijuoksutekniikkaan. Tuntui että muutaman kierroksen jälkeen tuo alamäki alkoi sujua aivan eri tavalla, kun nostin jalkoja riittävästi: vauhti lisääntyi mutta samalla tuntui rennommalta meno. Tuo voi ehkä auttaa enemmän 100 metrin kuin 100 kilometrin (tai maratonin) nopeuteen, mutta kai nopeustekniikasta jotain hyötyä on näille pidemmillekin matkoille. Ainakin voi ottaa näyttävän loppukirin. Mäen alla otin sitten vielä lyhyen palautushölkän ennen seuraavaa nousua. Yhteensä tein yhdeksän täyttä kierrosta ja kymmenen nousua. Jälkikäteen tuntuu hyvältä jaloissa. Viime viikolla tein pari mäkitreeniä hieman pienemmillä kierrosmäärillä ja tämä oli toinen tällä viikolla. Vielä on tarkoitus tehdä kaksi mäkiharjoitusta tässä harjoitusjaksossa. Tämä käyttämäni versio on näppituntumalla modifioitu Lydiardin mäkitreenisuosituksista huomioiden käytettävissä oleva mäki ja muutenkin tarpeeni. Tarkoitukseni on tehdä vastaavat treenit loppukesäsästä ja alkusyksystä Vantaata kohti mentäessä. Kisoissa sitten näkee auttavatko nämä.

Link to comment
Share on other sites

Mielenkiintoinen pointti tässä keskustelussa on myös se, että on kaksi koulukuntaa sen suhteen, kannattaako tätä harjoitusmuotoa tehdä vai ei. Advanced Marathoning -kirjassa sanotaan, että pitää harjoitella sen mukaisesti, mikä tavoite on eli jos kilpailee tasaisella kuten esim. Berliinissä niin mäkiharjoitusta ei tule suorittaa. Sen sijaan jos treenaa Bostonia varten, joka ei ole tasainen, pitää treenata se reitin typografia mielessä. Itse olen nyt kantapään kautta oppinut, että ehkä vähän kokemattomampi juoksija voisi saada mäkitreenillä vahvistettua jalkojaan kestämään paremmin matkan rasitukset riippumatta siitä, vaikka olisikin tasaisempi reitti.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Asun mäkisen pururadan vieressä eli on hyvät harjoitusmahdollisuudet jos vain haluaa. Sen verran rankka tuo pururata on, että kevyttä PK:ta siihen on turha lähteä tekemään ellei halua kävellä välillä. Kun säilyttää saman juoksurytmin koko ajan, niin tulee tehokas PK ja samalla myös mäkitreenit. Eilen tein vielä lisäksi 5 x n. 150 m pitkä mäki ylös. Polvivaivoista kun olen tässä parin talvikauden ajan kärsinyt, niin luulenpa, että mäkinen pururata ei ole paras mahdollinen juoksupaikka useita kertoja viikossa. Parempi juosta enemmän tiellä ja käydä välillä pururadalla mäkitreeneissä.

Link to comment
Share on other sites

Polvivaivoista kun olen tässä parin talvikauden ajan kärsinyt, niin luulenpa, että mäkinen pururata ei ole paras mahdollinen juoksupaikka useita kertoja viikossa.

Polvivaivoista en ole kärsinyt, mutta mietin juuri samaa asiaa, koska varsinkin jyrkkään alamäkeen vauhti kasvaa melkoiseksi ja iskut jaloille ovat kovia. Eikä tapana ole jarrutella alamäkiin, vaan ns. laittaa jalkaa toisen eteen tai muuten on äkkiä turvallaan. Myös törmäysvaara kohtaamistilanteissa on olemassa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy