Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Sign in to follow this  
kkuukkeli

"Muutoksia" maksimisykkeessä - pitääkö muuttaa harjoitussykkeitä?

Recommended Posts

Anaerobisen kynnyksen kohdalla minä en huomaa mitään eroa olossani. Monet testaajat ja asiaan vihkiytyneet käyvät keskustelua siitä, onko sellaista selkeää kynnystä edes oikeasti olemassa tai tarkasti määriteltävissä.

Jostani luin että se maitohappojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti kuormaan nähden, joten riippuen mittaustarkkuudesta, voi olla nähtävissä selkeä hyppäys jollakin tasolla jota sitten kutsutaan anaerobiseksi kynnykseksi. Jos taas mittauspisteet ovat tiheät, ei moista ilmiötä ole nähtävissä, silloin kai on olemassa joku sovittu kulmakerroin sillä maitohappokäppyrällä (?).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anaerobisen kynnyksen kohdalla minä en huomaa mitään eroa olossani. Monet testaajat ja asiaan vihkiytyneet käyvät keskustelua siitä, onko sellaista selkeää kynnystä edes oikeasti olemassa tai tarkasti määriteltävissä.

Merkittävä editointi tuohon viestiini: tarkoitus oli kirjoittaa AEROBISESTA kynnyksestä, siihen tuo tekstini viittaa. Sorry.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jostani luin että se maitohappojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti kuormaan nähden, joten riippuen mittaustarkkuudesta, voi olla nähtävissä selkeä hyppäys jollakin tasolla jota sitten kutsutaan anaerobiseksi kynnykseksi. Jos taas mittauspisteet ovat tiheät, ei moista ilmiötä ole nähtävissä, silloin kai on olemassa joku sovittu kulmakerroin sillä maitohappokäppyrällä (?).

Eikös anaerobinen kynnys määritellä siten, että sen jälkeen maitohappoja alkaa kertymään? Ts. sitä pienemmillä vauhdeilla maitohappomäärä pysyy n. vakiona riippumatta siitä, juostaanko tällä vauhdilla minuutti vai viisi. Sen sijaan maitohappokynnystä suurempia vauhteja ei vastaa mikään tietty maitohappotaso, vaan se riippuu siitä, miten pitkään ollaan keretty happoja kerryttää. Toki testissä sopivin kaavoin ja vakioiduin mittausvälein voidaan nämä käyttäytymiset samastaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusi jäsen päivää.....

Oli niin mielenkiintoinen aihe että piti heti osallistua.

Ihan aloittelijalle (vaikken itsekään mikään kokenut ole) suosittelisin sykerajojen määritykseen yksinkertaista kävelytestiä. Kävele niin kovaa kun pystyt tunti tasaisella ja ota siitä keskisyke. Tämä on peruskunnon alaraja. Aerobinen kynnys on siitä jotakuinkin 20 lyöntiä korkeampi. Tämä riittänee aika pitkään, sillä jos kestävyyssuoritusta haetaan, peruskunnon kehittäminenhän on ensisijaisena tavoitteena. Kävelystä vielä senverran että ensinnäkin pitää jaksaa kävellä se tunti että sillä nopeudella ja toisaalta se ei ole mikään rauhallinen jutustelutuokio/löntystelytuokio naapurin kanssa vaan keskittyen kokoajan tasaisessa maastossa niin kovaa kun kävellen pääsee. Tottakai testi on aina parempi mutta jos nyt ekana ei halua testeihin mennä niin tolla lähtisin alkuun. (ja kyllä, alottelijalla tämä tarkoittaa että mäkiä ei pysty juoksemaan ylös edes hiljaa vaan on pakko kävellä jos haluaa pysya alle kynnyksen)

Sitten perusteluja ylläolevaan väittämään.

Osallistuin tuossa itse maratonkouluun ja siinä sivussa on tullut testattua itseä muutaman kuukauden välein ja verrattua myös muiden osallistujien kanssa tätä väittämääni ja ainakin vajaan parinkymmenen ihmisen otoksella näyttää olevan hyvinkin osuva. Itselläni alussa pääsin kävellen tunnissa 6km ja keskisyke 120 ja ekassa testissä määritettiin aerobiseksi kynnykseksi 141. Samansuutaisia tuloksia (eli kävelysyke+20=aerK) tuntui olevan myös muilla aloittelijoilla. En väitä että tämä toimii aina mutta harjoitteluaan aloittelevalle tämä tuntuu osuvan kaikilla kenen kanssa olen jutellut, riippumatta hurjista eroista kynnysarvoissa eri ihmisten kesken.

Sitten muutama esimerkki kuinka yksilöllisiä sykerajat ja sykerajojen kehittyminen voi olla. Tässä kolme esimerkkiä (tietysti ääripäät ja itse, mutta kuvaa hyvin yksilöllisyyttä)

-Itselläni joka piti täydellisiä lepoviikkoja harjoittelusta ensimmäiset 1700 viikkoa (33v) :-) sykerajat ekassa mittauksessa parin kuukauden pelkän kävelyharjoittelun jälkeen oli aerK 141 anaK 165, max 187 Leposyke joka on itselläni ollut synnynnäisesti alhainen oli tuolloin 45 (sohvallamakailusyke) 4kk peruskuntoharjoittelun jälkeen 147, 170, 191 leposyke laskenut 42. Viimeisemmässä testissä 168, 175, 196 ja leposyke 35. Olen pari kertaa piruuttani "nauhoittanut" sykkeet myös yöllä ja alin rauhallisen unen aikana tunnin pätkän keskisyke 23!!!

Toisaalta asian pitäisi olla niin että jos leposyke on alhainen, sen pitäisi kertoa siitä että sydämen tilavuus on hyvä ja se on voimakas jolloin lyöntejä ei tarvita usein, mutta toisaalta omat rajani on nousseet nousemistaan ja se taas mielestäni viittaa "hiiren sydämeen" jolloin kieroksia tarvitaan paljon että veri virtaa. Eli mielestäni loogisuus puuttuu.

-Ystävälläni (samanikäinen) homma mennyt näin. Tausta jos jonkinlaista urheilua, ollut aika monessa lajissa ihan valmennusryhmissä sm tasolla ja harrastanut lähes kaikkia lajeja nuoruudessaan mutta ei juoksua. Pidettyään muutaman vuoden lastenkasvatus ja talonrakennustaukoa meni kehitys sykkeissä näin juoksuharrrastuksen alussa. Eka testaus sama pohja (uudelleen aloittamisen jälkeen) kun itselläni, muutama viikko kävelyä ennen testiä. aerK 143 anaK 170 max 186. Ei tässä mitään ihmettä mutta seuraava testi (treenattuamme viikottain saman määrän, samoilla nopeuksilla, pitkät lenkit aina porukassa jne) aerK 140, aerK 165, max 179. Kerrottakoon vielä että max rajalla laktaatit 17 eli senkään puolesta ei voi sanoa että olisi viimenen mittaus löysäilty. Rajat lähti siis laskuun, Nopeus kehittyi samalla tavalla kun itselläni. Leposykkeet pyörii melko muuttumattomana 45-50 tasolla eli aika hankala vetää mitään sääntöjä tästäkään. Paitsi että sydämen tilavuus ja voima kasvanut harjoittelun myötä jolloin syketiheys laskee.

-Toinen ystäväni, (taas samanikäinen) tausta vähän rauhallisempi kun edellisellä mutta paljon pohjaa silti on pysynyt mitatut rajat pari vuotta samoina ja yllätys yllätys, aerK 90 ja anaK 130!!!! Kaverilla on leposyke 60, eli korkein meistä kolmesta, mutta siitä se sitten ei helpolla nousekkaan ja vielä ihmeellisempää että max syke 151!!!! Eli se niistä suuntaa antavista maksimi yms sykkeistä. Kaveri on mitattu 3 eri kertaa parin vuoden aikana ja tohon testiin valmistautumiseen yms on kyllä kiinitetty huomiota kun eroaa niin paljon mutta näin se vaan menee.

Silti meillä on nopeudet ainakin tällä hetkellä suurinpiirtein samoja ja maratonajat menee koko porukalla kymmenen minuutin sisään.

Joten, yhteenvetona kaikki ihmiset on yksilöitä ja itse en ainakaan missään nimessä vertailisi enkä ottaisi mallia kenenkään toisen rajoista. En edes identtisen kaksosen.

Ekasta osallistumisestani foorumiin tuli näemmä kirja :-) Mutta olisi kiva kuulla muiden mietteitä ja kokemuksia tuosta kävelytestillä rajan määrityksestä, kun muistetaan että tämä on foorumin osiossa aloittelijan kysymykset. En edes koita väittää että tuo toimii muutaman vuoden reenin jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy