Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r
Sign in to follow this  
kkuukkeli

"Muutoksia" maksimisykkeessä - pitääkö muuttaa harjoitussykkeitä?

Recommended Posts

Tuli juostua ensimmäinen virallinen puolikas ja sykemittari tietenkin mukana. Lähdössä sykkeet olivat normaaleja ja enimmäiset 5 km keskisyke ehkä 145 tai allekin kun ihan takaa lähdettiin ja ruuhkassa juostiin. 8 km:n kohdalla piti sitten hieman kiristää kun aikatavoite meinasi karata. 8-17 km välillä syke nousi tasaisesti kuten vauhtikin, keskisykkeen ollessa lähellä 180. Tuossa 17 km:n kohdalla sykkeet huitelivat pysyvästi jo 190 tasolla ja tuntui pahalta, joten tiputin vauhtia ja sykkeitä 160 tasolle kun lisäksi pelkäsin simahtamista. Koko puolikkaan keskisykkeeksi mittari näytti 171 ja maksimisykkeeksi 205. Etukäteen ajattelin keskisykkeeksi 150-155.

En ole koskaan varsinaisesti selvittänyt omaa maksimisykettäni, vaan olen laskenut sen kaavalla 220-ikä=182. Tuosta olen sitten laskenut harjoituslenkkien sykkeet eli PK-lenkit olen juossut alle 130 keskisykkeillä. Reippaammillakin lenkeillä olen pääsääntöisesti pitänyt keskisykkeet alle 150.

Olen huomannut että muillakin palstalaisilla on tuosta kaavasta poikkeavia sykkeitä. Oletteko muuttaneet todellisen maksimisykkeen selvittyä harjoitussykkeitänne vastaamaan maksimisykettänne? Juoksua ei ole takana kuin tämä kevät ja tähtäimenä HCM, joten kovasti kiinnostaa muidenkin mielipiteet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli vähän samanlaisia kokemuksia kuin kkuukkelilla. Epävarmuus siitä missä ne omat maksimit makaa ;=) Mää kävin Vierumäellä teettämässä pitkä maksimisyke testi ja homma selvis. Homma kestää n. 1 h kaikkine valmisteluineen ja maksaa 78 euroa.

Maksimisyke heitti hurjasti tuohon laskentakaavaan ( laskentakaava: 180, testin tulos: 194 ). Suosittelen lämpimästi tuon testin tekemistä !

Muutin PK/VK lenkkien sykerajat vastaamaan tuosta testistä saatuja arvoja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan selvennyksenä: minun kohdalla kuten tuskin muidenkaan kohdalla, nuo maksimisykkeet eivät kerro kunnosta mitään. Loppuaika puolikkaalla oli selvästi päälle kahden tunnin, eli siellä loppupään juoksijoissa olin selvästi kuten odotinkin. Lähinnä ihmetys oli suuri kun yleensä pystyin noilla sykkeillä juoksemaan. Saako noita aerobisia ja anaerobisia kynnysarvoja selville muuten kuin "virallisilla" testeillä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saako noita aerobisia ja anaerobisia kynnysarvoja selville muuten kuin "virallisilla" testeillä?

Aloitteleva juoiksija ei taida saada, mutta kokeneemmat tuntevat kropassansa, milloin siirrytään kynnyksen pimeälle puolelle. Itse kävin viime syksynä testissä, tuossa Jukan mainitsemassa, ja aika samansuuntaisia nuo mitatut tulokset olivat, joihin olin reilun kymmenen vuoden juoksuharrastuksen perusteella mutu-tuntumalla päätynyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joku totesi useita kuukausia siten tuosta maksimisykkeen määrittelystä osuvasti verraten sitä suunnilleen näin.

Jos haluat teitää kuinka pitkä olet, niin määrittele oletko mies vai nainen, selvitä minkä maalainen olet. Katso sitten tilastoista kuinka pitkiä sen maalaiset naiset/miehet keskimäärin ovat, siten saat tietää oman pituutesi.

Eli yksilöllistä tuo on. Se varmaan on kuitenkin monella fakta, että maksimisyke alenee iän myötä, eikä siihen paljon harjoittelu vaikuta. Eikä sillä suorituskyvyn kannalta ole juurikaan mitään väliä mikä on maksimisyke. Alhainen leposyke kertoo jotain sydämen vahvuudesta, ja nopea sykkeen putoaminen rasituksen päättyessä/keventyessä kertoo jo paljon palautumiskyvystä ja kuntotasosta.

Minun mielestäni aloittelijan ensimmäisiä murheita ei pitäisi ottaa sykelukemista vaan esim. vammojen välttämisestä ja juoksuhelppouden kehitymisestä. Juoksuhelppous voi vaikka tarkoittaa sitä, että se tunnin lenkki tuntuu jo paljon helpommalta, kuin pari viikkoa sitten, tai vastaavan lenkin jälkeen seuraavana päivänä ei ollut yhtään niin kankea ja rasittunut olo.

Taitaa olla tänä päivänä Suomen yleisin kysymys ( ehkä ravintokysymysten jälkeen ) se, että kuinka ihmeessä voin harjoitella, kun sykelukemat ovat niin korkeat.

Helpoin ratkaisu tähän on tintata pulssimittari laidan yli Norjaan, niin on ainakin yksi murhe vähemmän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aloitteleva juoiksija ei taida saada, mutta kokeneemmat tuntevat kropassansa, milloin siirrytään kynnyksen pimeälle puolelle. Itse kävin viime syksynä testissä, tuossa Jukan mainitsemassa, ja aika samansuuntaisia nuo mitatut tulokset olivat, joihin olin reilun kymmenen vuoden juoksuharrastuksen perusteella mutu-tuntumalla päätynyt.

Osaatko kuvailla niitä tunteita, joista nuo raja tunnistaa? Onko AnK:n raja se, missä rupeaa hiljalleen hapottaan? Ja onkos AerK:n raja siinä, missä juoksu muuttuu raskaammaksi, mutta sitä pystyy silti jatkamaan pitkäänkin(ainakin toista tuntia)? Itselläni maximi on omien testien mukaan 204 ja nuo kynnyssykkeet(esitettyjen tuntemusten perusteella) ovat suurinpiirtein seuraavat: AnK 187, AerK 175.

Vai onko tuo 175 jo se Ank?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaatko kuvailla niitä tunteita, joista nuo raja tunnistaa? Onko AnK:n raja se, missä rupeaa hiljalleen hapottaan? Ja onkos AerK:n raja siinä, missä juoksu muuttuu raskaammaksi, mutta sitä pystyy silti jatkamaan pitkäänkin(ainakin toista tuntia)?

About noin se menee. Tuota aerobista kynnystä voi hakea lenkkikaverin kansa. Siinä vaiheessa, kun keskustelu ei tahdo onnistua puuskutukselta, niin olet löytänyt kynnyksen. Ja tuon Anaerobisen tosiaankin tunnistaa tuosta maitohappojen kertymisestä koipiin. Siinä kynnyksen tuntumassa omassa testissäni on melkoinen hyppäys maitohappojen määrässä. Jossakin mulla oli se kuvaajakin, kun vaan muistaisi missä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselläni maximi on omien testien mukaan 204 ja nuo kynnyssykkeet(esitettyjen tuntemusten perusteella) ovat suurinpiirtein seuraavat: AnK 187, AerK 175.

Vai onko tuo 175 jo se Ank?

Mun maksimi on "virallisessa" testissä tuo sama 204. Ja AnK on 174, joten jos pitäisi veikata niin esittämistäsi luvuista tuo 175 saattaisi olla se AnK sinullakin. Aerobinen kynnys on 160.

MUTTA nämähän ovat yksilöllisiä!! Eikä sama maksimisyke tarkoita samoja kynnyksiä, tarkennettua ne saa maitohappotestauksen avulla. Ja kynnykset muuttuu treenin myötä (kun olin treenannut vuoden AnK oli 164, aerK 150, vuotta myöhemmin oli nuo nykyiset luvut). Suosittelen sitä testiin menoa, se on niin varmaa tietoa kuin näissä asioissa nyt voi olla ja pääsee pähkäilemisestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun maksimi on "virallisessa" testissä tuo sama 204. Ja AnK on 174, joten jos pitäisi veikata niin esittämistäsi luvuista tuo 175 saattaisi olla se AnK sinullakin. Aerobinen kynnys on 160.

MUTTA nämähän ovat yksilöllisiä!! Eikä sama maksimisyke tarkoita samoja kynnyksiä, tarkennettua ne saa maitohappotestauksen avulla. Ja kynnykset muuttuu treenin myötä (kun olin treenannut vuoden AnK oli 164, aerK 150, vuotta myöhemmin oli nuo nykyiset luvut). Suosittelen sitä testiin menoa, se on niin varmaa tietoa kuin näissä asioissa nyt voi olla ja pääsee pähkäilemisestä.

Vähän arveluttaa, että meillä olisi noin paljon eroa kynnyssykkeissä. Tosin en kyllä ole huomannut mitään erityistä kynnystä ennen tuota 175. Toi hengityskin on mulla joskus vähän outo. Se saattaa tuntua joskus ihmeen raskaalta jo jopa 140 paikkeilla, mutta sitten taas välillä hengittelen ihan rauhallisesti vaikka syke huitelee 170:ssä.

Kyllä se varmaan on testin paikka, jos tätä lajia joskus rupee harrastaan oikein tosissaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaatko kuvailla niitä tunteita, joista nuo raja tunnistaa? Onko AnK:n raja se, missä rupeaa hiljalleen hapottaan? Ja onkos AerK:n raja siinä, missä juoksu muuttuu raskaammaksi, mutta sitä pystyy silti jatkamaan pitkäänkin(ainakin toista tuntia)? Itselläni maximi on omien testien mukaan 204 ja nuo kynnyssykkeet(esitettyjen tuntemusten perusteella) ovat suurinpiirtein seuraavat: AnK 187, AerK 175.

Vai onko tuo 175 jo se Ank?

Sanoisin, että niiden tunteiden kuvailu on sen verran subjektiivista, että en alkaisi niiden perusteella etsimään omia sykerajoja. Maitohapon määrä alkaa kasvaa jo aerobiselta kynnykseltä eteenpäin, joten on ihan juoksijasta kiinni missä vaiheessa hän tuntee sen "hapotuksena". Mulla tulee juoksua aika paljon vo2max-tasolla, että AnK-vauhti ei tunnu missään nimessä aiheuttavan mitään happoja jalkoihin. Hengityksen voimistuminen tiettyyn tasoon ja lievä yleistuska kertovat kyllä hyvin milloin mennään AnK-vauhtia. Sellainen joka ei koskaan juokse kovaa, voi taas AnK tuntuvan hapottavan ihan kamalasti.

Aerobinen kynnyskin on aika epämääräisesti tulkittavissa - jopa testeissä, sillä se ei usein aiheuta samanlaista hyppäystä maitohapossa kuin AnK. Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta on mielestäni oikein pätevä mittari edelleen, tosin siinäkin on sellainen "siirtymäalue" jossa ei oikein tiedä pystyykö nyt puhumaan kunnolla vai ei. Omam kokemukseni mukaan AerK sijoittuu tämän "siirtymäalueen" alkupäähän.

Sulla on aika pieni ero aerobisessa ja anaerobisessa jos rajat ovat oikeasti noi. Mulla maksimi on 194, ank 182, aerk 159. Siihen asti kun et tiedä rajojasi, suosittelisin mieluummin pelaamaan laskennallisilla rajoilla. Eli vastaus otsikon kysymykseen on kyllä, "uusi" maksimisyke muuttaa harjoitusrajoja. Ehdottomasti paras vaihtoehto on edelleen käydä testaamassa rajansa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vähän arveluttaa, että meillä olisi noin paljon eroa kynnyssykkeissä. Tosin en kyllä ole huomannut mitään erityistä kynnystä ennen tuota 175. Toi hengityskin on mulla joskus vähän outo. Se saattaa tuntua joskus ihmeen raskaalta jo jopa 140 paikkeilla, mutta sitten taas välillä hengittelen ihan rauhallisesti vaikka syke huitelee 170:ssä.

Kyllä se varmaan on testin paikka, jos tätä lajia joskus rupee harrastaan oikein tosissaan.

editoitu ensimmäinen sana:

Aerobisen kynnyksen kohdalla minä en huomaa mitään eroa olossani. Monet testaajat ja asiaan vihkiytyneet käyvät keskustelua siitä, onko sellaista selkeää kynnystä edes oikeasti olemassa tai tarkasti määriteltävissä.

Mutta siitä taitaa vallita suht yleinen yksimielisyys, että tieteellisestä epämääräisyydestä huolimatta se on hyvä työväline käytännössä. Se antaa selkeät ja hyvät sykeraja pk-harjoittelussa (ja varsinkin pitkällä lenkillä).

Anaerobisen kynnyksen huomaa olossa paljon paremmin, vaikka en sitäkään voi väittää yhden tai edes kolmen sydämenlyönnin tarkkuudella havaitsevani, kokeneemmat siihen kyllä pystyvät.

Joten perusasia on ennallaan: turha yrittää itse arvailla sellaista mikä on helppo ja mukava selvittää testillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy