Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Tauko vai ei


cokekola
 Share

Recommended Posts

Millaisia taukoja pidätte treenaamisessa vai ei ollenkaan?

Itsellä vuoden 2010 saavutukset eivät olleet tavoitteiden mukaisia. Aloitin treenaamisen heti vuoden alussa (kolmisen viikkoa viime vuoden joulukuun Lucian päivän maratonin jälkeen), pikkuhiljaa määriä kiristäen toukokuiseen Yyterin maratoniin. Se meni penkin alle, osittain kyllä varmaankin yllättävän ja tolkuttoman helteen vuoksi. Pidin parin viikon tauon ja aloitin uudelleen treenaamisen ja heinäkuun alussa juoksin maratonin lomamatkalla Norjassa. Silloin meni vähän paremmin, mutta edelleen puolisen tuntia tavoitteesta. Jälleen parin viikon tauko ja sitten pikkuhiljaa kiristellen kohti Vantaan maratonia, joka oli vuoden paras, mutta taas 13 minuuttia omasta mielestä realistisesta tavoitteesta. Jälleen pari viikkoa taukoa ja sitten taas hetkeksi treenaamaan Lucian päivän maratonille. Joka puolestaan olikin sitten täydellinen romahdus, kuten ihmettelin erillisessä säikeessä "Onko kukaan muu romahtanut totaalisesti?". Syy romahdukseen jäänee hämärä peittoon, mutta jonkinlainen yhdistelmä yleistä stressiä, vääränlaisesta treenaamisesta johtunutta ylirasitusta ja ehkä nestetankkauksen puuttumista lienee aika lähellä totuutta.

Mutta miten nyt eteenpäin? Joko taas lenkille vai pitäisikö nyt pitää vähän totaalisempaa breikkiä? Jos, niin kuinka pitkä tauko? Toiveissa olisi kovasti vielä päästä ensi kaudeksi ”ennätyskuntoon”; alkaa nimittäin kohta omalta kohdalta vuodet loppua, että enää pystyisi aikoja parantamaan.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

  • Replies 30
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Millaisia taukoja pidätte treenaamisessa vai ei ollenkaan?

2009 syksyllä pidin noin 3 kuukautta kokonaan taukoa liikunnasta. Tarkoitus oli pitää kuukausi, mutta sitten sairastuin ja meni räkätaudissa pari kuukautta. 2010 keväällä maratonin jälkeen pidin pari viikkoa totaalitaukoa, jonka jälkeen aloin tehdä jo 40-50km viikkoja. Kesällä tuli varmaan 4-5 viikkoa kokonaan ilman juoksua jalkavaivojen takia ja muutamia alle 20km viikkoja. Berliinin jälkeen ei yhtään totaalitaukoa, mutta 4 ja 15km viikot kunnes 30-50km viikkoja 8 vkoa Aktiaan ilman yhtään pidempää lenkkiä. Nyt on ollut taas pari viikkoa Aktian jälkeen niin, että 4 lepopvää ja 3 kevyttä treeniä per vko, joista valtaosa hiihtoa. Eli kyllä se vähän vaihtelee, mutta pääsääntönä pidän kuitenkin jonkinlaisen kunnollisen levon.

Tammikuun puolivälissä ajattelin aloittaa kunnon treenin eli Berliinistä tulee silloin ehkä joku 3,5kk palautumista ilman maratonajatuksia.

edit. en kävele tms., joten jos pidän taukoa niin silloin pidän taukoa

Link to comment
Share on other sites

Millaisia taukoja pidätte treenaamisessa vai ei ollenkaan?

Itsellä vuoden 2010 saavutukset eivät olleet tavoitteiden mukaisia. Aloitin treenaamisen heti vuoden alussa (kolmisen viikkoa viime vuoden joulukuun Lucian päivän maratonin jälkeen), pikkuhiljaa määriä kiristäen toukokuiseen Yyterin maratoniin. Se meni penkin alle, osittain kyllä varmaankin yllättävän ja tolkuttoman helteen vuoksi. Pidin parin viikon tauon ja aloitin uudelleen treenaamisen ja heinäkuun alussa juoksin maratonin lomamatkalla Norjassa. Silloin meni vähän paremmin, mutta edelleen puolisen tuntia tavoitteesta. Jälleen parin viikon tauko ja sitten pikkuhiljaa kiristellen kohti Vantaan maratonia, joka oli vuoden paras, mutta taas 13 minuuttia omasta mielestä realistisesta tavoitteesta. Jälleen pari viikkoa taukoa ja sitten taas hetkeksi treenaamaan Lucian päivän maratonille. Joka puolestaan olikin sitten täydellinen romahdus, kuten ihmettelin erillisessä säikeessä "Onko kukaan muu romahtanut totaalisesti?". Syy romahdukseen jäänee hämärä peittoon, mutta jonkinlainen yhdistelmä yleistä stressiä, vääränlaisesta treenaamisesta johtunutta ylirasitusta ja ehkä nestetankkauksen puuttumista lienee aika lähellä totuutta.

Mutta miten nyt eteenpäin? Joko taas lenkille vai pitäisikö nyt pitää vähän totaalisempaa breikkiä? Jos, niin kuinka pitkä tauko? Toiveissa olisi kovasti vielä päästä ensi kaudeksi ”ennätyskuntoon”; alkaa nimittäin kohta omalta kohdalta vuodet loppua, että enää pystyisi aikoja parantamaan.

Kuntoilijan ei tarvi mitään erikoisempia taukoja pitää harrastuksesta. En tiedä taustaasi ja harjoitteluasi sen enempää, mutta kyllä ylirasitustilaan tarvitaan paljon treeniä alle, ei se helpolla tule. Hetkellinen ylirasitustila menee muutamassa päivässä ohi. Asialla vähän pelotellaan...? Eri asia on sairastelut ja muut, mitkä pitävät huolen että lepoakin tulee. Kausi kannattaa jakaa eri alueisiin, mitä vahvistaa. Itse olen nyt puntti+PK kaudella menossa, eli salia ja PK kestojuoksua ohjelmassa, keväällä sitten juostaan enemmän ja tehostellaan.

Se, miten onnistuu juoksutapahtumassa, on monen sattuman summa+ treeni puree niin erilailla eri tyyppeihin, että ainakaan ei kannata palstalta kopioida kilometrejä ja ihmetellä, miksi muilla kulkee, muttei itsellä. Stressi on jännä juttu, sen vaikutus hermostoon on iso, ja lepo voi muuttuakin rasitukseksi yhdistettynä stressaavaan elämäntilanteeseen.

Maraton on kokemattomalle niin pitkä matka, että aikatavotteisen asettamisen suhteen kannattaa olla varovainen ja pitää "jalat maassa". Itsekin juoksin syksyllä 32 asteen helteessä maran ja olin maaliinpäästessä onnellinen nainen, koska selvisin matkalta pois hengissä, ajasta välittämättä. Lehdistä ja netistä kun lukee tuloslistoja hämärtyy kuningasmatkan haastavuus matkana sinänsä. Toki maratonin jälkeen pientä paussia voi pitää, mutta itselleni helppo liikkuminen on yleensä helpottanut jalkojen pökkelöitymistä.

Jotta jotain joku tästäkin ymmärtäisi parempi lopettaa tähän, mutta tosiaan ei kuntoilijan tarvi normi flunssa ym sairaspäiviä lukuunottamatta pitää pidempiä juoksutaukoja, kunhan muistaa lepopäivät ja palattavat viikot, sekä nauttia elämästä!

Link to comment
Share on other sites

Kuntoilijan ei tarvi mitään erikoisempia taukoja pitää harrastuksesta. En tiedä taustaasi ja harjoitteluasi sen enempää, mutta kyllä ylirasitustilaan tarvitaan paljon treeniä alle, ei se helpolla tule.

Kuinka paljon sitä treeniä ylirasitustilaan vaaditaan?

Hetkellinen ylirasitustila menee muutamassa päivässä ohi. Asialla vähän pelotellaan...?

Mistäs voi päätellä, että ylirasitustila on hetkellinen?

Se, miten onnistuu juoksutapahtumassa, on monen sattuman summa+ treeni puree niin erilailla eri tyyppeihin, että ainakaan ei kannata palstalta kopioida kilometrejä ja ihmetellä, miksi muilla kulkee, muttei itsellä.

Ei onnistuminen mun mielestä kyllä mikään satunnainen, sattumasta johtuva ilmiö ole. Ainakaan omaa ennätystäni en tehnyt aivan sattumalta, vaan ainakin omissa mittasuhteissani jossain määrin määrätietoisen ja joku voisi sanoa, tarkkaankin suunnitellun harjoittelun tuloksena.

Stressi on jännä juttu, sen vaikutus hermostoon on iso, ja lepo voi muuttuakin rasitukseksi yhdistettynä stressaavaan elämäntilanteeseen.

Tämä viisaus ei mulle auennut.

Maraton on kokemattomalle niin pitkä matka, että aikatavotteisen asettamisen suhteen kannattaa olla varovainen ja pitää "jalat maassa".

En mä nyt ihan täysin kokemattoman itseäni pidä. 11 maratonia, neljä viime vuonna, vaikka eihän se nykyään kai paljon ole. Jos mun aika on ollut muutama vuosi sitten 3:44, niin eiköhän 4 tunnin tavoite ole vielä kohtuullisen "jalat maassa" tai korkeintaan pari senttiä ilmassa.

Itsekin juoksin syksyllä 32 asteen helteessä maran ja olin maaliinpäästessä onnellinen nainen, koska selvisin matkalta pois hengissä, ajasta välittämättä. Lehdistä ja netistä kun lukee tuloslistoja hämärtyy kuningasmatkan haastavuus matkana sinänsä. Toki maratonin jälkeen pientä paussia voi pitää, mutta itselleni helppo liikkuminen on yleensä helpottanut jalkojen pökkelöitymistä.

Ei ole ehtinyt hämärtyä matkan vaativuus, vaikka vain neljä maraa viime vuonna juoksinkin. Mutta jalat ei kyllä pökkelöidy maratonilla enää nykyään juuri lainkaan, sen verran kuitenkin on tullut tottumusta. Tai sitten vauhti vaan on niin hidas, ettei pökkelöidy sen vuoksi.

Jotta jotain joku tästäkin ymmärtäisi parempi lopettaa tähän, mutta tosiaan ei kuntoilijan tarvi normi flunssa ym sairaspäiviä lukuunottamatta pitää pidempiä juoksutaukoja, kunhan muistaa lepopäivät ja palattavat viikot, sekä nauttia elämästä!

Taidan odottaa kuitenkin jonkun "second opinionin" verran kuitenkin, ennen kuin lähden lenkille.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Kuuntelisin sinuna päänupin viestejä. Jos mieli tekee lenkille, saman tien vaan paanalle. Kokonainen viikko riittää varmasti, kun on iskusta vailla jalat, ja sen maran jälkeiselläkin viikolla on hyvä kävellä tai pyöräillä päivittäin.

Kestävyys on ominaisuus, joka alkaa heiketä muutaman päivän päästä totaalilevon alusta, ja mitä vähäisempi harjoitustausta, sitä hankalampaa on uudelleen aloittaminen.

Mä aloitin 1999 keväällä ensimmäistöä kertaa elämässäni 40 vuotiaana säännöllisen kuntoilun, ja joka päivä sata lasissa 7-10 km. Koko ajan säärten takaosat kiputiloissa, ja onnistuinpa siihen alkuun saamaan sääreeni rasitusmurtumankin, jonka diaknotisoin vasta vuosien päästä. Ihmettelin vaan kun keskeltä sääriluuta särkee niin pirusti, että ei pysty juoksemaan ensinkään. 6 kk oli pakkolepo, mutta siitä se taas lähti.

Viikojen täystauko merkitsee valtavaa takapakkia kestävyydelle, kimmoisuudelle ym ym, ja homma tavallaan alkaa taas alkutekijöistään. Mikään ei ole niin tärkeää kuin säännöllisyys, ja maltillinen nousujohteinen määrien lisääminen. Kaikkia ominaisuuksia hiukan joka viikko, ja venyttelyt päälle. Juoksun voi tietysti korvata hiihdolla, pyörällä, crosstrainerilla, vesijuoksulla, ja vaikkapa sauvakävelyllä, mutta pitkät tovit olohuoneen sohvalla löysyttävät miestä ja naista vääjäämättä.

Toisaalta: tämän pitää olla koko ajan innostuksen vallassa tehtyä toimintaa. Ja niin kuin ex fyssan maikka HTOL:ssä sanoi ekalla oppitunnilla, pätee tähänkin lajiin: kyky oppia asioita = kyky innostua asioista.

Pienen pieni on se riski, että ylikuntoon ajutuu, ja jos ajautuukin; Sehän pitää toistaa ainakin kerran kauteen!!! Vaarallisin paikka maailmassa on nojatuoli. Se tuhoaa terveyden, ja tappaa Lopullisesti, ikuisesti sen veijarin meidän sisältä, joka kykenee innostumaan aioista.

Tein muuten äsken kuntosalilla 7x100-150 m:n vetoja kympin lenkin välissä. Viime viikon kovien vetojen, kahden voimatreenin, ja sunnuntaisen pitkän lenkin jäljiltä varsinkin etureidet aika kipeät ja kankeat juoksun alussa. Vaan en malttanut pysyä suunnitelmassa, vaan viimeiset vedot taas niin kovaa, kun matolla uskalsi, ettei mene nurin. Ei varmasti kovin kehittävää...

Link to comment
Share on other sites

En jaksanna kaikkea ihan ajatuksella lukea, mut äkikseltään veikkaisin, jotta harjoitusvauhtejen tarkistaminen olisi tarpeen. Itsellä samanlaisia ongelmia on tullut, ku olen vetänyt kovat treenit liian kovaa ja kevyet liian keveesti.

Kaikki ei tätä usko, mut omasta kokemuksesta olen huomannut, että välialuiden juokseminen on PERKELEEN tärkeetä. Puolikkaalle, kympille saati vitoselle näillä ei niin suurta merkitystä, mut mara on mara ja siihen pitää harjoitella maran vaatimalla tavalla, ettei noutaja tule.

Link to comment
Share on other sites

En jaksanna kaikkea ihan ajatuksella lukea, mut äkikseltään veikkaisin, jotta harjoitusvauhtejen tarkistaminen olisi tarpeen. Itsellä samanlaisia ongelmia on tullut, ku olen vetänyt kovat treenit liian kovaa ja kevyet liian keveesti.

Kaikki ei tätä usko, mut omasta kokemuksesta olen huomannut, että välialuiden juokseminen on PERKELEEN tärkeetä. Puolikkaalle, kympille saati vitoselle näillä ei niin suurta merkitystä, mut mara on mara ja siihen pitää harjoitella maran vaatimalla tavalla, ettei noutaja tule.

Voisiko tähän perustua myös Szalkaityyppinen maraharjoittelu myös aloitteleville yksilöille (esim. 4,5 h) jossa aloitetaan 26 viikkoa ennen maltillisilla määrillä, mutta jo alussa mainittuun aikatavoitteeseen nähden suht oikeilla vauhdeilla, toki tuntemuksia painottaen? Ei siis messuta sykekontrollista ja ala-pk:sta joka välissä? Onko ruotsalaisilla ja suomalaisilla opeilla oikeasti eroja?

Sorry - täysin OT.

Link to comment
Share on other sites

Ei ollut tarkoitus lytätä millään tavoin sinua, cokekola, vastailin ihan lonkalta vain ottamatta selvää juoksuistasi sen enempää. Keskustelu aiheesta tuo varmasti useammankin second opinionin, minähän olen vain tällainen täti- hölkkääjä. Tsemppiä.

Nou hätä, en ottanut itseeni, ethän sinäkään? Ihan vilpittömiä olivat kysymyksenikin, eli jos jotain vastauksia löytyy, niin antaa tulla vaan!

Link to comment
Share on other sites

En jaksanna kaikkea ihan ajatuksella lukea, mut äkikseltään veikkaisin, jotta harjoitusvauhtejen tarkistaminen olisi tarpeen. Itsellä samanlaisia ongelmia on tullut, ku olen vetänyt kovat treenit liian kovaa ja kevyet liian keveesti.

Kaikki ei tätä usko, mut omasta kokemuksesta olen huomannut, että välialuiden juokseminen on PERKELEEN tärkeetä. Puolikkaalle, kympille saati vitoselle näillä ei niin suurta merkitystä, mut mara on mara ja siihen pitää harjoitella maran vaatimalla tavalla, ettei noutaja tule.

Eli tarkoittaako tämä maratonvauhtisia lenkkejä? Esim. pitkiksiä? Itse olen juossut liian vähän pitkiksiä, mutta ehkä myös liikaa pk:ta. Luulen, että Suomessa katsotaan liikaa sykkeitä. Puhujat ovat niitä maratonkeräilijöitä, jotka juoksevat useamman kerran viikossa viiteen tuntiin. Heille se voi sopia junnata koko ajan hiljaa. Kynnykset, Karvosen kaavat ja muut, en mä tiedä, onko niissä taikaa. Se on kumma, ettei ole mitään sellaista maratonkirjaa, missä kunnolla selitettäisiin, miksi joku asia pitää tehdä tietyllä tavalla ja mitä se vaikuttaa. Ilmeisesti ainoa tapa on kokeilla erilaisia juttuja ja kokeilla itse miten ne vaikuttavat, kun mitään kunnollista tieteellistä matskua ei ole.

Olen kuullut, että voi mennä vuosi tai parikin toipua, jos menee pahasti ylirasitustilaan. Ei se ihan hokkuspokkusjuttu ole.

Monelle kausi on henkisestikin niin rankka, että tauot maratonien jälkeen ovat tervetulleita. Voi nauttia elämästä, tehdä mitä haluaa, eikä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että joku harjoitus jää nyt tekemättä. Samalla jalat palautuvat jokseenkin terveiksi. Ei tarvitse kokea sitä, että joka askel sattuu niin saatanasti, vaan voi mennä lenkille niin, ettei mihinkään satu paljoa. Jalat ja mieli saavat lepoa. Se on mahtavaa. Jos joku vetää oikeasti hulluja harjoituskausia ja sitten maran jälkeen aina vain viikko breikkiä ja sitten uusi projekti käyntiin ja tuota jatkuu vuosia niin siinä joutuu lopulta jonnekin hullujenhuoneeseen.

Link to comment
Share on other sites

Eli tarkoittaako tämä maratonvauhtisia lenkkejä? Esim. pitkiksiä? Itse olen juossut liian vähän pitkiksiä, mutta ehkä myös liikaa pk:ta. Luulen, että Suomessa katsotaan liikaa sykkeitä. Puhujat ovat niitä maratonkeräilijöitä, jotka juoksevat useamman kerran viikossa viiteen tuntiin. Heille se voi sopia junnata koko ajan hiljaa. Kynnykset, Karvosen kaavat ja muut, en mä tiedä, onko niissä taikaa. Se on kumma, ettei ole mitään sellaista maratonkirjaa, missä kunnolla selitettäisiin, miksi joku asia pitää tehdä tietyllä tavalla ja mitä se vaikuttaa. Ilmeisesti ainoa tapa on kokeilla erilaisia juttuja ja kokeilla itse miten ne vaikuttavat, kun mitään kunnollista tieteellistä matskua ei ole.

Tarkoittaa kaikkia mahdollisia vauhteja. Mie annan nyt esimerkin omista harjoitusvauhdeista ja en pakota kenenkään moisia kokeilemaan, mutta joskus kannattaa miettiä vaihtoehtoja ns perinteiseen nylkyttelyyn. Sykkeiden seuraileminen on ihan ok, mut pitää tajuta, että sydämen syke voi vaihdella väsymystilasta johtuen yllättävänkin paljon. Itsellä sydän lyö kovan harjoituksen jälkeisenä päivänä helposti 10-15 pykälää alhaisemmilla tehoilla kuin ns normaalisti. Joillakin taas syketasot voivat nousta, eli yksilöllisiä juttuja nämä...

Ennen oli tarkoituksena juosta maraton lävitse 3:30 vauhtia. Juoksin keveet treenit 4:45-5:15min hujakoilla (pitkät, puolipitkät), kovemmat treenit sitten (3:50-3:20 rento, reipas kova). Mie en pystynyt juoksemaan maratonia kuin 3:40 vauhtia, sillä kanttasin jälkimmäisellä puoliskolla, tietysi oli myös muitakin ongelmia mm rytmihäiriöt, vatsa jne, mut yleensä meni käteen, koska kanttasin.

Valmentajan kanssa tehtiin korjauksia vauhteihin, sillä ns välialueet jäivät todella vähälle käytölle. Päätettiin, että palauttavat juostaan 4:45-5min vauhtia, keveet ja pitkät hitaimmillaan 4:30 vauhdilla. Rento vedetään 3:55-3:35, reipas 3:35-3:25 ja kova 3:25-3:10, vedot 3:20-2:55. Ja otimme lisäksi harjoitteluun vielä yhden vauhdin "TV:n" 4:10-3:50, jota rupesimme juoksemaan AINA kovan harjoituksen jälkeisenä päivänä eli määrällisesti tätä aluetta tuli harjoitteluun reilusti.

Tällä systeemillä tuli kaikki maratonvauhdin läheiset vauhtialueet käytyä lävitse(eli maratonvauhti plus 1minuutti/miinus 0,5 minuuttia), eikä yksikään jäänyt huomioimatta. Tällä kaavalla alkoi kroppa sietämään maratonilla lopussakin 3:30 vauhtia.

Mielestäni maratonvauhti plus 1 minuutti/miinus 0,5 minuuttia on tärkeimmät vauhdit, sitä suurempi ei haarukan tarvitse olla(eli 1,5min/km), eikä tarvitsisi sitä pienempikään skaala olla.

Mie en tiedä Szalkaista, ruotsalaisista, suomalaisista enkä muistakaan harjoitusmetodeista niin paljoa, että voisin lopullista tuomiota näiden eroista antaa. Mulla on vuodesta 2007 saakka ollut Koivisto/FG-linja joka toimii minulle. Se ei ole vissiinkään yhdenkään päälinjan mukainen, mut useamman harjoitusmetodin yhdistelmä, liitettynä omiin/valmentajan kokemuksiin sekä harjoitusmetodeihin. Pääpiirteittäin suhteellisen raaka, uuvuttava sekä aikaa vievä, mut hullulle kuten minä -TÄYDELLINEN.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

En jaksanna kaikkea ihan ajatuksella lukea, mut äkikseltään veikkaisin, jotta harjoitusvauhtejen tarkistaminen olisi tarpeen. Itsellä samanlaisia ongelmia on tullut, ku olen vetänyt kovat treenit liian kovaa ja kevyet liian keveesti.

.

Voi VITTU kun peräperperiasta kotosin oleva puhuu asiaa!! Ja PERKELE kun oilis ittekkin tuon tajunna, ennen kuin meni yli. Mutta ehken opittiin?? (siis sillä erotuksella että vedin kovat liian kovaa ja kevyet myös!!)

Alkuperäiseen kysymykseen vastaisin, että menet lenkille kun olet siihen valmis, kyllä roppa kertoo jos se ei harjotusta halua vastaan ottaa!!

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy