Peppi Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Poikaystävä jätti... Eipä ollut kauhea pitkä taival meillä takana, mutta kun asia tuli niin yllätyksenä, niin tuntuu tosi pahalta. Miten voin juosta puolimaratonin lauantaina, kun sydän on riekaleina ja siipi maassa? Link to comment Share on other sites More sharing options...
Aura Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Ensiksikin tsemppiä, nyt tuntuu kauhealta mutta yritä ajatella ettei tästä ole kuin yksi tie: ylöspäin! Jätä juokseminen suosiolla väliin jos tuntuu ettei ole voimia. Turha repiä itseään liikaa jos on muutenkin vaikeaa. Toisaalta, jos koet jaksavasi juosta, mene juoksemaan ja juoksekin niin kovaa kuin jaloista lähtee! Pura kaikki kiukku ja paha mieli hyvällä tavalla ja saat palkinnoksi paremman mielen ja itsensä voittamisen tunteen! Voimia! Link to comment Share on other sites More sharing options...
jogger Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Voimia, Peppi, kun suhde katkesi. Minä menetin viime torstaina rakkaan kumppanini, "koiran vaan", mutta et usko, miten on ollut veto lopussa. Töistä ei oikein tule mitään, on outoa ettei aamulla, iltapäivisin ja iltaisin ole tuttua lenkkikaveria. Täytyy muuttaa juoksuohjelmaa kai siten, että aloittaa aamulla jonkun kevyen lenkin ja iltapäivällä varsinaisen lenkin. On tyhjä ja alakuloinen olo. Link to comment Share on other sites More sharing options...
sirpos Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Voihan vitalis. Enpä voi muuta sanoa kuin, että samassa liemessä ollaan Peppi, sanoi porkkana toiselle lihasopassa. Itsellä tilanne on vain toisenlainen. Olen itse lähtemässä yli 26 vuotta kestäneestä avioliitosta. Ja ruletti on juuri pyörähtänyt käyntiin. Osaan hyvin kuvitella tilanteesi ja tunteesi. Itsellä ei maistu ruoka, ei saa nukutuksi ja muutenkin on levoton. Sydämestä ottaa ja kaikkea pientä on muutenkin. Taitaa olla vähän hiilihydraattipulaa kanssa lauantaina. On jäänyt syöminen sen verran vähäiseksi. Mutta tsemppiä Peppi, kyllä me naiset pärjätään. Juostaan niin kuin ei koskaan ennen. Ja voimia sinullekin. Link to comment Share on other sites More sharing options...
kurppa Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Samoin sanon minä, että juostaan surut pois. Vaikka se kornilta kuulostaa, mutta joskus on ollut parasta lääkettä kun on juossut ja itkenyt samalla. Voimia teille kovasti ja muistakaa rakastaa itsenänne niin paljon, että pidätte itsestänne huolta. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kaisla Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Neuvoja en voi antaa, ainoastaan kertoa, että täällä ollaan tukena. Kun jäin leskeksi, ajattelin, että selviän siitä kun pidän kiinni rutiineista. Olin lamaantunut pari kuukautta, kävin kuitenkin töissä ja liikuin sen minkä jaksoin. Ja sitten aloin juosta. Pakoon. Monimutkasia juttuja.... Hetki kerraallaan on elettävä. Ja yhtenä päivänä huomaa, että selviää yllättävän isoista asioista. Aikaa on surulle annettava ja luotettava siihen, että toimii surun hetkellä senhetkisen tietämyksensä mukaan niin, mikä on itselle parasta. Jos jaksaa juosta, juoksee, jos ei, jättää väliin. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Reepu Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Poikaystävä jätti... Eipä ollut kauhea pitkä taival meillä takana, mutta kun asia tuli niin yllätyksenä, niin tuntuu tosi pahalta. Miten voin juosta puolimaratonin lauantaina, kun sydän on riekaleina ja siipi maassa? Luulisin, että voit juosta oikein hyvinkin. Pistät kaikki suru, viha, järkytys jne ajatukset energiaksi. Erilainen juoksuhan siitä tulee kuin olit ajatellut. Mutta seuraava puolikas jo sitten eri ajatuksissa! Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pantse Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Yhdessä tai yksin juosten suru pois. Pyytäisin sut 2 tunnin ryhmään juoksemaan HCR:n, mutta taidat olla sen verran kova tekijä, että et viihtyisi meidän vauhdissa. Muistelen ainakin, että juokset ihan kivaa vauhtia. Mutta yksi tapa on tosiaan juosta, ja purkaa kiukku Keskuspuistoon ja tulla kaikkensa antaneena maaliin ansaitusti. Itse tosin vedän pitkän lenkin reippaasti, mutta sun tapauksessa voit antaa kaikkesi, niin helpottaa pirusti..usko pois. Link to comment Share on other sites More sharing options...
tunturisopuli Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Joo, ei muuta kuin kovaa liikuntaa vaan, niin ei ehdi aina miettiä ikäviä asioita. Toki onhan ne asiat käytävä läpi, etteivät jää myöhemmin vaivaamaan, mutta liikunta auttaa ajan kanssa asiassa kuin asiassa. Tsemppiä vaan. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Mensonge Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Näinhän se on, ettei lenkkipolkuja pidä tuossa tilanteessa jättää. Ne ovat kuitenkin iso henkireikä loppujen lopuksi ja pitävät mieltä virkeänä. Pahinta on kotiin muurautuminen. Lähdet HCR:lle ja etenet päivän fiiliksen mukaan. Maalissa varmasti huomaat tehneesi oikean valinnan, kun et jättänyt reissua väliin. Koitat vaan saada jotain syödyksi tässä viikolla, että jaksat. Kovasti tsemppiä sinne! Link to comment Share on other sites More sharing options...
Cyric Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Joo. Kyllä se olo siitä helpottaa vaikka nyt ei siltä tunnu. Pikku hiljaa ne asiat järjestyy. Tiedän kokemuksesta, ettei se oo helppoa. Välillä itkettää, mut silloin pitää itkeä , jos siltä tuntuu. Tsemppiä vaan kyllä se siitä helpottaa. Ja kaverit tukee kans Link to comment Share on other sites More sharing options...
Seppo Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 8. toukokuuta , 2006 :sad0126: kyllä se siitä joka päivä menee parempaan suuntaa. Aikaa se vie, mutta sitähän meillä on. Ei muuta kuin lauantaina viivalle :grouphug: Link to comment Share on other sites More sharing options...
roadrunner Lähetetty 9. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 9. toukokuuta , 2006 Tsemiä vaan Pepille, se mikä ei tapa, se vahvistaa. Ei nää latteudet varmaan paljoa auta... Link to comment Share on other sites More sharing options...
jiivee Lähetetty 9. toukokuuta , 2006 Share Lähetetty 9. toukokuuta , 2006 Juoksu on ihan kuin suomalaisten viinan juonti. Jos elämä potkii, voidaan juoda viinaa. Jos on syytä iloon ja juhlaan, voidaan juoda viinaa. Juoksu on kuitenkin pitkällä tähtäimellä parempi vaihtoehto, ja itse ainakin yritän nämä tällä hetkellä pienet murheeni upottaa liikkumiseen! Älä jää sohvan pohjalle vaan perkule vieköön sinähän pystyt siihen. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Create an account or sign in to comment
You need to be a member in order to leave a comment
Create an account
Sign up for a new account in our community. It's easy!
Register a new accountSign in
Already have an account? Sign in here.
Sign In Now