Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Harjoittelu ei oikein maistu, mistä motivaatiota?


cokekola
 Share

Recommended Posts

Kausi on kieltämättä venähtänyt vähän pitkäksi. Vuodenvaihteessa tuli aloittettua kevyt treenaus, joka päättyi Yyterin maratonin hellekatastrofiin. Sen jälkeen tuli vähän hätäisesti kesälomamatkalla juostua Jolsterin maraton Norjassa, sekin lievä pettymys. Ja nyt muutama viikko sitten Vantaalla vartti tavoitetta hitaammin, vaikka treenauksen piti olla melko tarkoin kohdallaan.

Ajatuksena oli vielä juosta esim. Pomarkun maraton, ja jatkaa sitä varten treenausta noin viikko Vantaan jälkeen. No, viikko venähti kahdeksi ja tälläkin viikolla olen ohjelmasta tiputtanut jo kaksi lenkkiä, kun ei vain oikein maistu. Tänään sain itseni pitkikselle, kun lupasin itselleni, että saan juosta sen vielä vähän lyhennettynä. Mutta jos Pomarkussa haluaisi edes alle neljän tunnin, tai mieluummin lähemmäksi 3:45, niin nyt pitäisi päästä taas pian vauhtiin. Mistä motivaatiota?

Olisi ehkä sopinut valitus- ja ruikutusketjuun paremmin...

Link to comment
Share on other sites

Mistä motivaatiota?

Olen varmaan huonoin mahdollinen vastaamaan tällä hetkellä, koska olen ollut motivaatiobreikillä jo 1.5 kuukautta.

Toisaalta mulla ei ole ollut mitään paniikkia edes löytää motivaatiota jatkaa treenausta, vaan odottelen sitä edelleen. Pari lenkkiä olen juoksennellut vain fiilistelläkseni ja täytyy myöntää, että tänä päivänä vedetty kympin lenkkia aiheutti jo motivaatiopuraisun eli ensimmäisen ajatuksen katsella treenikalenteria. Katsotaan oliko puraisu vakava eli löydänkö tällä viikolla itseni useamman kerran lenkkipolulta.

Mun prosessi on lyhyesti kulkenut ihmetellen, miksi juoksu ei kiinnosta (vastaus: loukkaantumiset, keskeytetty maraton, akuutti PF, joka estää treenauksen), mikä on antanut treenausmotivaatiota (rukoileminen lenkeillä, kisat, ennätykset jne.) aikaisemmin ja onko joku muuttunut nyt.

Kun ollaan kuntoilijoita, ei muutamien viikkojen breikki maata mullista eikä edes ensi kesän ennätyksiä tuhoa. Pahempaa on puolimotivaatiolla väkisin vääntää 6-12 kk, kunnes homma on tosi puisevaa, kuin pitää kunnon tauko, jos siltä tuntuu.

Link to comment
Share on other sites

Ite ajattelen että olen etuoikeutettu kun saan juosta. Laitan mieluisat musiikit korville ja menen vaihdellen eri maisemiin. Erityisesti rannat ovat ihania. Otan lähitavoitteeksi jonkun juomapaikan. Muistelen onnistuneita suorituksia kuinka tyytyväinen ja iloinen olin. Ajattelen huippujuoksijoita ja Seppolan väkeä miten uutterasti ovat taas juosseet ja kuinka olen saanut niin läheltä seurata viisasta harjoittelua.

On auttanut. :smiley:

Link to comment
Share on other sites

Syksyisen pimeää, liki kaamosmainen fiilis. Kenties vesisadettakin. Ehkä myös töissä ja/tai kotona painetta syystä & toisesta. Kyllä se motivaatio joskus voi olla kateissa.:garf4:

Itsellä kun osuu se "nyt ei hotsittaisi millään" -päivä (ja niitähän tulee...). JOS kuitenkin saan itseni hinattua baanalle, niin pidän lenkillä vauhdin tarkoituksellisesti alhaisena. Siten että saadaan todella helpon tuntuinen suoritus. Kotiin tullessa on sitten jo ihan toisenlainen fiilis. Ja seuraavalle lenkille lähtö on todennäköisesti helpompaa / motivoituneempaa. Enpä tiedä mahtaako tämä toimia muilla motivaationetsijöillä... :102:

Link to comment
Share on other sites

Maratonin jälkeen kun toivut 3 vkoa kunnolla niin senkään jälkeen ei tarvitse juosta niitä pitkiksiä. Käy juoksemassa lyhyempiä lenkkejä eri vauhdeilla niin siitä voi tulla motivaatiota. Itse ajattelin, etten juokse pitkistä kolmeen kuukauteen maratonin jälkeen, vaan käyn nyt pari Aktia cupin kisaa. Niihin voi treenata lyhyemmillä lenkeillä. 4 lenkkiä viikossa ja 3 päivää lepoa. Se lataa sopivasti akkuja näin kaamoksen keskellä. Jos tekee aina samaa niin motivaatio enemmän koetuksella.

Link to comment
Share on other sites

Kiitos kannustuksesta, eiköhän lenkkikin (juoksu- siis) ala taas toivottavasti jossain vaiheessa maistua. Koetan noudattaa ohjeitanne: pidän harjoitustavoitteet vielä vähän kevyempinä, enkä reuhdo väkisin.

Renttuilua kunnolla jo yhden illan kokeilinkin. Tuli paha päänsärky, huono olo ja morkkis eikä tehnyt lenkille mieli senkään vertaa. Kuuri oli varmaankin liian lyhyt.

Baldinin ajatus siitä, että alkuvuoden kolmen maran ansiosta ei enää tarvitsisi ylipitkiä pitkiksiä vetääkään ennen joulukuun maratonia, kuulostaa houkuttelevalta. Onko tälle ajatuksella laajempaakin kannatusta? Minkä mittaisia lenkkejä tarvitsisi vetää maksimissaan? Ohjelmassa olisi periaatteessa viikonloppuisin pitkiksiä välillä tuollaisiin 26-32 km matkoihin asti.

Toisaalta ei tässä pelkät pitkikset ole ongelmana, melkeinpä päinvastoin. Kevyt pitkis tuntuu jopa houkuttelevammalta kuin 8-12 km vauhtiharjoitukset. Erityisesti nyt on viikolla työpäivän jälkeen liikkeelle pääsemisessä tekemistä. Sohva, kaukosäädin ja lasillinen "rentouttavaa" houkuttaa ylivoimaisesti verrattuna pimeään ja kylmään iltaan ja kyllästymiseen asti ravattuihin lähipolkuihin.

Link to comment
Share on other sites

Baldinin ajatus siitä, että alkuvuoden kolmen maran ansiosta ei enää tarvitsisi ylipitkiä pitkiksiä vetääkään ennen joulukuun maratonia, kuulostaa houkuttelevalta. Onko tälle ajatuksella laajempaakin kannatusta? Minkä mittaisia lenkkejä tarvitsisi vetää maksimissaan?

Niin tai lähinnä mietin tilannetta ilman maratonia. Kysymys on siitä, että onko joku vuodenaika mahdollinen niin, ettei tarvitsisi juosta pitkiksiä, vaan hakea motivaation muuntyyppisistä/monipuolisista lenkeistä. Sinulla kun maraton edessä niin herää kysymys, että haetko sieltä PB:tä eli kuinka paljon se haittaa se vähäisempi pitkisten määrä. Mulla oli koko kesä melkein juoksutaukoa vammojen takia ja juoksin syksyllä reilut puoli minuuttia huonommin kuin keväällä. Toki olin siinä välissä kesäkuussa paremmassa kunnossa, mutta ei voi tietää, kun en ollut viivalla.

Kävin eilen lenkillä, joku 13-14km ja oli mahtava fiilis, kun tiesin, että juoksen 7 kierrosta ja sitten saan ajaa pois lounaalle, eikä tarvitse latoa tiskiin esim. 14 kierrosta. Jotenkin siisti fiilis juosta joku max 15km lenkkejä nyt ja välillä sitten oikeasti paljon kovempaakin ja miettiä sitten vasta talvemmalla niitä pitkiä lenkkejä. Loppupäivän ei ollut sitten yhtään sellaista samanlaista väsymystä kuin monesti muuten on sunnuntaisin ollut. Kaiken lisäksi minusta tuntuu, että kehityn koko ajan keskittymällä nyt ihan erityyppisyyn ominaisuuksiin kuin aiemmin. Eli jos ei ole motivaatiota niin voi kehittää jotain toista ominaisuutta.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Kevyt pitkis tuntuu jopa houkuttelevammalta kuin 8-12 km vauhtiharjoitukset. Erityisesti nyt on viikolla työpäivän jälkeen liikkeelle pääsemisessä tekemistä. Sohva, kaukosäädin ja lasillinen "rentouttavaa" houkuttaa ylivoimaisesti verrattuna pimeään ja kylmään iltaan ja kyllästymiseen asti ravattuihin lähipolkuihin.

Entäpä vauhtiharjoitusten siirtäminen jonnekin sisähalliin? Jos kerran viikossa menet radalle sisään juoksemaan kovempaa niin se voi olla sellainen tervetullut breikki. Mulla on tiistai-ilta nyt aina Arena päivä. Talvella meen varmaan muutenkin paljon, mutta vaikkei olisikaan talvi niin menen sinne radalle ti ja otan nopeat Brooksin racerit alle. Tulee tehtyä erityyppisiä vetoja ja muuta kovaa juoksua ja hölkkineen siitä tulee 13-15km kevyesti huomaamatta. Todella kova harjoitus minulle, mutta mielekäs ja kun siellä hallissa on usein kovia menijöitä niin henki juoksemiseen kasvaa nimenomaan silloin tiistaina. Tulee niin kova adrenaliinipläjäys ettei meinaa malttaa mennä nukkumaan.

Muutenkin vähän ongelma tuo, jos juoksee aina samoilla lähipoluilla. Vaikka reitin varrella olisi Eiffel-torni, Vapaudenpatsas ja Rooman Colosseum niin se kyllästyttää silti, jos näet ne joka päivä.

Link to comment
Share on other sites

Kausi on kieltämättä venähtänyt vähän pitkäksi. Vuodenvaihteessa tuli aloittettua kevyt treenaus, joka päättyi Yyterin maratonin hellekatastrofiin. Sen jälkeen tuli vähän hätäisesti kesälomamatkalla juostua Jolsterin maraton Norjassa, sekin lievä pettymys. Ja nyt muutama viikko sitten Vantaalla vartti tavoitetta hitaammin, vaikka treenauksen piti olla melko tarkoin kohdallaan.

Ajatuksena oli vielä juosta esim. Pomarkun maraton, ja jatkaa sitä varten treenausta noin viikko Vantaan jälkeen. No, viikko venähti kahdeksi ja tälläkin viikolla olen ohjelmasta tiputtanut jo kaksi lenkkiä, kun ei vain oikein maistu. Tänään sain itseni pitkikselle, kun lupasin itselleni, että saan juosta sen vielä vähän lyhennettynä. Mutta jos Pomarkussa haluaisi edes alle neljän tunnin, tai mieluummin lähemmäksi 3:45, niin nyt pitäisi päästä taas pian vauhtiin. Mistä motivaatiota?

Olisi ehkä sopinut valitus- ja ruikutusketjuun paremmin...

Mikset jätä Pomarkun kisaa väliin? Pidät kunnon latautumistauon ja aloittelet peruskuntokaudella. Aseta tähtäin vaikka johonkin kisaan 6 kk päähän ja rakenna kunto sinne? Saattaa tuloksetkin parantua...

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy