Yli kolmen tunnin lenkkejä?

[kkuukkeli]

Tuolla Juoksija-lehden sivuilla mainitaan ettei yli kolmen tunnin lenkkejä saisi juurikaan juosta, mm niiden liiallisen rasituksen ja loukkaantumisriskin vuoksi. Ainakin muutama näyttää kuitenkin täällä sellaisia juoksevan. Kuinka usein tuollaisia ylipitkiä lenkkejä kärsii juosta, vai kärsiikö niitä teidän mielestä juostakaan?

[Mensonge]

Itse olen ajatellut asian näin. Maratonille treenatessa on hyvä totuttaa jalkoja pitkään juoksemiseen, jota 30km lenkit eittämättä ovat. Juoksijan tasosta riippumatta juurikaan yli kolmenkympin lenkkejä ei kannata tehdä. Toisilla tuon matkan taittamiseen vaan menee kauemmin aikaa ja siksi joskus saattaa tulla yli kolmen tunninkin lenkkejä.

Eli kovemmat maratoonarit eivät juurikaan yli 2,5:n tunnin lenkkejä juokse, koska matka nousisi liian pitkäksi ja esim. juoksuaskelten määrän kasvaessa tärähdysten aiheuttamat mikroskooppiset vauriot lihaksissa lisääntyisivät liiaksi. Näin palautuminen harjoituksesta kestäisi liian kauan.

Tavallinen tallaaja taas tarvitsee enemmän aikaa tarpeeksi pitkän matkan juoksemiseen, siitä jopa yli kolmenkin tunnin lenkit. En kuitenkaan tekisi kyseisiä lenkkejä säännöllisesti. Yksi tai kaksi maratonille valmistautuessa riittänee antamaan tuntumaa maraa varten. Lenkin jälkeen riittävän pitkä palauttava jakso vaan, sillä siitä selviää. Tämmöiseen olen siis itse päätynyt.

[hatapa]

Minä olen noita yleensä muutaman, viisi-kuusi, juossut tässä keväällä,. Tänä keväänä taitaa olla vasta kolme juostuina.

Omasta kokemuksesta sanoisin, että nuo ylipitkät lenkit ovat olleet onnistuneen maratonsuoriutuksen tae. Noissa vasta oppii lukemaan elimistönsä toimintaa äärimmäisessä rasituksessa.

Riittävän hitaalla vauhdilla suoritettuina ei noissa minusta tuo loukkaantumisriskikään ole sen suurempi, kuin muutenkaan juostessa. Palautuminen toki ottaa enemmän aikaa, kuin joltakin kahdenkympin lenkiltä toipuminen, mutta ainakin itse olen kokenut hyötyjen olevan haittoja suuremmat.

[nikomies]

Ja kokemattomammalle juoksijalle nuo pitkät antavat myös mukavasti itseluottamusta fyysisen harjoituksen lisäksi. Kun jaksaa ihan yksin punnertaa yli 30km, voi olla aika varma että numerolappu rinnassa 42,2 km menee kuin siivillä.

[Juoksu-Unelma]

Olen todennut, että yli kolmen tunnin lenkit ovat kohdallani paitsi välttämättömiä myös väistämättömiä. Vauhtini ovat niin hitaita parhaimmillaankin, että esim. 30 km:n lenkkiä en harjoitusvauhdeilla pysty alle kolmen tunnin läpäisemään. Teen niitä vain noin kerran kuukaudessa, mikä on tähän mennessä ollut riittävä tahti. Ensimmäisen kolmikymppisen tein joulukuussa, tammikuussa oli kotirataultra, helmikuussa tyydyin 27 km:n mittaiseen, koska.... en enää muista syytä, maaliskuussa taisin juosta jonkun 36 km:n lenkin, huhtikuussa juoksin maratonin. Kunto on kestänyt minusta oikein hyvin ja paikat pysyneet kunnossa. Näiden lisäksi olen juossut lähes viikoittain jonkun parinkymmenen kilsan lenkin.

Erityisen tärkeätä minusta yli kolmituntisissa lenkeissä on se, että pääsen ennalta aistimaan niitä fiiliksiä jotka maratonilla voivat yllättää. Teen paljon mielikuvaharjoittelun tyyppisiä mietiskelyjä aina joutessani tai jotain muutoin tylsää tehdessä.

Eikä lenkin tarvitse olla kovin paljon yli kolmen tunnin mittainen, vartin yli riittää, jo sinäkin aikana voi tapahtua paljon uutta.

[joppe]

Juoksin eilen ensimmäistä kertaa "ylipitkän" lenkin, 28 km ja aikaa siihen kului 3,5 tuntia. Kyllä se ainakin näin aloittelijana tuntuu hyvältä juosta edes pari tuollaista ylipitkää lenkkiä, ihan jo mielenrauhan vuoksi. Itse järkeilin siihen muutaman syyn:

1. Muuten alan jo maratonin puolivälissä miettiä että ikinä en ole näin pitkää lenkkiä juossut. En yhtään tiedä, mitä tulevat kilometrit tuovat tullessaan.

2. Mulla on sellainen psykologinen juttu, että heti kun ylitän edellisen pitkän lenkin pituusennätyksen, niin juoksu alkaa käydä vaikeaksi ja vauhti hidastuu. Eli järkeilen sen niin, että jos ennen maratonia olen jo kerran juossut 30 km, niin maratonilla kipupiste tulee vasta tuon rajan jälkeen.

3. Pystyy kunnolla testaamaan energiajuomien ja geelien vaikutusta.

Nämä nyt tällaisia fiilispohjalta tulevia perusteita ilman sen suurempaa kokemuksen rintaääntä.

[kurppa]

Ei tuosta varmaan haittaa ole ja onhan siinä tosiaan se, että tulee kokeiltua, miltä tuntuu juosta pitkä aika.

Mutta asian toinen puoli meille amatööreille on se, että jalat ei välttämättä kestä noita kovin paljoa. Varsinkin itselläni näillä tosi pitkillä korostuu askelvirheet ja se on sitten ilmennyt pirullisena lonkkasärkynä muutaman päivän lenkin jälkeen.

No siitäkös minä olen välittänyt, hulluja, ei kai sitä nyt pikkukivut aloittelijaa kaada. Ja nyt sitten ollaan tässä pelkästään kirjoittelemassa, eikä juoksusta tietoakaan.

[Hiljainen hiipijä]

Toi on tosiaan vaikea kysymys ja varmaan tosi henkilökohtainen.

Itse haluais käydä myös uusilla tuntiluvuilla ja luoda kuvaa,että henkiin jäädään.

Samalla on kuitenkin muistettava,että jalkapallossa on mennyt polvet niin löysäksi,että haluaa minimoida kaikki iskut ja juosta sen 2-2.30.

Luottaa vain siihen mitä muut kokeneemmat suosittelee ja testailla alimatkoilla.

Olen huomannut samanlaisia tuntemuksia,mitä tulee aikaan.

Nyt menee 2 tuntia ihan heittämällä,mutta mitäs kun siihen pitää lisätä 2 tuntia ja vauhtiakin.Epävarmuus iskee ja tekisi mieli kokeilla pidempiä matkoja.

Toivotaan numerolapun ja useiden kanssajuoksijoiden tuovan keveyttä laukkaan niin,että se loppukin taittuu.

Onhan tää melkoinen seikkailu....

[M.BoneS]

Itse olen ajatellut asian näin. Maratonille treenatessa on hyvä totuttaa jalkoja pitkään juoksemiseen, jota 30km lenkit eittämättä ovat. Juoksijan tasosta riippumatta juurikaan yli kolmenkympin lenkkejä ei kannata tehdä. Toisilla tuon matkan taittamiseen vaan menee kauemmin aikaa ja siksi joskus saattaa tulla yli kolmen tunninkin lenkkejä.

Tuo on yleinen näkemys, mutta ei kuitenkaan ainut näkemys edes kovan tason juoksijoiden keskuudessa. Vastaesimerkkinä pakko mainita Tergatin ennen ME-juoksua tekemät ylipitkät lenkit. Pisimmillään 45km ja useasti 38-42km välillä. Yli kolmen tunnin lenkkejä hänenkään harjoitteluunsa ei kuulu.

Olen kallistunut pikkuhiljaa sille kannalle, että maratonia edeltävinä kuukausina pari 35km lenkkiä olisi hyväksi niillekin juoksijoille, joilla tuollaiseen kuluu aikaa reilusti yli 3 tuntia. Siitä en tiedä kohdistuuko noiden positiivinen vaikutus enemmän vartaloon vai korvien väliin. Vauhdin tuollaisella lenkillä täytyy olla riittävän hidas ja seuraavan viikon erittäin kevyt. Kokeneelle maratoonarille nuo ehkä ei ole yhtä tarpeellisia kuin vähemmän kokeneelle. Kokemuksen myötä noita ylipitkiä karttuu kilpailujenkin muodossa, ja korvien väliä ei enää tarvitse rassata kuntoon maratonia varten.

[kaius]

Jaa-a. Ainoat yli kolmen tunnin juoksurupeamat joita olen tehnyt, ovat olleet juoksemani maratonit aikojen vaihdellessa välillä 3:19-3:02. Pisimmät harjoituslenkit ovat olleet matkassa 34km, mutta kestoltaan alle kolme tuntia. Toisaalta olen kyllä jokaisella maratonilla hiipunut eri syistä loppua kohti, joten en oikein osaa sanoa olisiko pitemmistä lenkeistä ollut hyötyä.

Aika usein törmää käsitykseen, että ns. ylipitkästä toipumiseen menee elimistöllä niin kauan, ettei seuraavien treenien harjoitusvaiktusta synny ja summa summarum, lopputuloksena on vähemmän harjoitusvaiktusta eli huonompi lopputulos kuin hieman lyhyemmällä pitkällä + seuraavan viikon muut treenit. Joo, ei koske ultrahemmoja tämä juttu.

[Artsi]

Viime vuonna tuli testattua melkoista hulluttelua. Koko kesässä ei tullut juostua yli kahden tunnin tai 20 km lenkkiä, kunnes 6 päivää ennen maratonia 38km maastolenkki nejässä ja puolessa tunnissa. Pelotti että ehtiikö tuosta palautua, mutta maraton meni parin minuutin päähän ennätyksestä loppuaikaan 2:56, johon olen todella tyytyväinen. Tyhjennysharjoitushan tuo oli samalla ja tuntui itselläni toimivan loistavasti, mutta aiempaa kokemusta ei ole, enkä taida uskaltaa ihan heti uudestaankaan tuota tehdä.

[Landor]

Minulla tulee noita ylipitkiä hieman harrastettua. Tällä keväällä on plakkarissa kaksi 32 km lenkkiä, joiden kestot ovat olleet 4h ja 3h30min. Polvia noi minulla koettelee (188/97) ja ylimääräisiä lepopäiviä pidän ihan suosiolla. Vielä olisi toiveissa juosta yksi 30-32 km lenkki ennen Tukholmaa, ehkä loppuviikosta. Nyt olisi ajatuksena päästä suht lähelle kolmea tuntia.

[karppa]

Mun mielestä yli kolmen tunnin lenkit ovat turhan rasittavia. Ite juoksen niitä kolmen tunnin aikoja maratoonilla, joten näkemykseni koskee oikeestaan heitä. Pitkän lenkin pituudeksi käy aivan hyvin 26-30 km. Se mitä sä juokset muina päivinä on vähintääkin yhtätärkiää.

[kkuukkeli]

Tämän arvovaltaisen raadin pohdinnan tuloksena uskallan jatkaa noiden pitempien(ainakin ajallisesti) lenkkien juoksemista. Muutama yli kolmen tunnin lenkki onkin kaverin kanssa tullut heitettyä, mutta on vähän epäilyttänyt onko se järkevää. Juuri noissa viesteissäkin mainitut kehon tottuminen pitempään urheilusuoritukseen ja ennen kaikkea itseluottamuksen nousu aina pitkän lenkin jälkeen, ovat olleet minulla motiiveina. Todella hiljaa olemme juosseet ja kuukauden parin välein.