Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Muut kilpailut ja elokuun satanen


zxcv
 Share

Recommended Posts

Miten sopii ohjelmaan esim. seuraavat kilpailut, jos tavoitteena on tuo elokuun satanen:

-> Hiekkaharjun 6h, joko "täysiä" tai täysmatkan tavoitevauhtia? Kumpi?

-> Puolimara helatorstaina

-> Tukholma

Meneekö liian tiukaksi ohjelmaksi, eli kannattaako esim. Tukholma juosta jo maisemia katsellen?

Jonkun kirjasen mukaan 3kk ennen tavoitetta pitäisi välttää kaikkia pitkiä kisoja. Eli, tuon mukaan Tukholmassa oltaisiin jo liian lähellä, ettei täyteen vauhtiin kannattaisi ryhtyä. Mitenkäköhän tuo Hiekkaharju vaikuttaisi täysiä juostuna tuohon puolimaraan ja Tukholmaan?

Link to comment
Share on other sites

Miten sopii ohjelmaan esim. seuraavat kilpailut, jos tavoitteena on tuo elokuun satanen:

-> Hiekkaharjun 6h, joko "täysiä" tai täysmatkan tavoitevauhtia? Kumpi?

-> Puolimara helatorstaina

-> Tukholma

Erittäin yksilöllistä, mutta minun mielestäni Hiekkaharjun 6h on erinomaisen hyvä lajinomainen harjoitus elokuun satasta silmälläpitäen jos sen juoksee satasen tavoitevauhdilla. Aikaa on kuitenkin niin paljon että täysivauhtisestakin kuuden tunnin juoksusta pystyy palautumaan mainiosti, mutta lyhyemmät kilpailut saattavat kärsiä. Mulla oli tarkoitus juosta Hiekkaharjun 6h juoksu pitkänä lenkkinä kesäkuun satasta varten (5 viikkoa väliä), mutta parin viikon takainen flunssa sotki suunnitelmat tältä osin ja 6h juoksu jää nyt väliin.

Puolimaraton on oivallista vauhtiharjoittelua eikä Tukholman maraton ole mitenkään liian lähellä Masokistin unelmaa. Ainakin muutamilla juoksijoilla on hyviä kokemuksia yhdistelmästä Tukholman maraton + Masokistin unelma.

Jos itse ryhtyisin treenaamaan ohjeiden mukaan ja pitämään kolmen kuukauden taukoja pitkien kisojen välillä pitkästyisin totaalisesti.

Link to comment
Share on other sites

Omassa ohjelmassa on tuon jo juostun Tuusulanjärven lisäksi yksi omatoimiultra toukokuussa, todennäköisesti helatorstaina, sekä Forssan maraton 17.6., eli pyrin kesäkuun loppuun asti juoksemaan yhden maratonin tai sitä pidemmän matkan kuukaudessa. Ja lisäksi tavalliset pitkät harjoitukset tietenkin. Parin viikon välein suunnilleen olisi toisin sanoen tarkoitus joku pidempi matka juosta. Enempään ei ole yksinkertaisesti aikaa.

Link to comment
Share on other sites

miten on, pitäisikö ko. elokuun satasta varten juosta vielä heinäkuun lopussa pitkiä lenkkejä vai riittääkö että viimeinen maraton mennään 7.7 ?

En ainakaan kovin pitkää juoksisi. Aikaahan on maratonin ja satasen välissä 5 viikkoa. Itse olisin maratonin jälkeen viikon verran juoksematta, kävellen joka päivä (näin olen tehnyt ultrien jälkeen). Toisella viikolla kevyttä juoksua lyhyitä lenkkejä. Kolmannella voi jo tehdä perusharjoitusviikon, eikä mikään estä juoksemasta pitkähköä lenkkiä kahta viikkoa ennen satkua, jos muuten tuntuu hyvältä.

Kovaa juoksua kannattaa ennemminkin varoa maratonin jälkeen sen parin viikon ajan. Siinä se sudenkuoppa on kun tuntuu kulkevan jo viikon päästä niin hemmetin hyvin toisinaan, ja sitten jyrähtää jumiin kun menee vetämään kovan veto- tai veekootreenin.

Link to comment
Share on other sites

Aikaa on kuitenkin niin paljon että täysivauhtisestakin kuuden tunnin juoksusta pystyy palautumaan mainiosti, mutta lyhyemmät kilpailut saattavat kärsiä.

Tarkoitus oli vetää tuo pitkänä hitaana lenkkinä lähiaikojen suhteellisten kovien harjoitusten takia, mutta näköjään numerolappu rinnassa pää ei kestä hiljaa juoksemista.

Jäi ihmetyttämään juoksun onnistuminen täysivauhtisena ja luullakseni negatiivisella splitillä hyytymättä, kun viikolla (tiistaina) tuli juostua 10x800m omaan kuntotasoon nähden erittäin kovaa ja viikko sitten tuli tehtyä VK+pitkä yhdistelmä lyhyellä palautuksella. Lopputulos kisasta (5:53min/km) on kuitenkin kykyjen ylärajoilla, kun keskimääräinen vauhti on lenkeillä ollut vain 6:30min/km koko keväänä ja alle 6min/km lenkit yleensäkin harvinaista herkkua.

Öh? Pitääkö tässä ruveta tekemään Yassot kisaviikolla, että pidempi juoksu lähtee kulkemaan? Yleinen viisaus taitaa kuitenkin olla melko lailla eri mieltä tuosta.

Link to comment
Share on other sites

Tuo zxcv:n raju lähestyminen kilpailua ei välttämättä ole huono vaihtoehto kaikille. Jos kuntotaso on kova ja palautumiskyky on hyvä, niin maratonin mittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen voi tuon tyyppinen rohkea viimeistely sopia erittäin hyvin, jopa pitempäänkin kisaan. Minulla tilanne on kilpailuihin valmistautumisen suhteen ollut juuri sama. Viikkoa ennen kilpailua harjoittelen vielä ihan täysillä tehoilla, ja kisaviikollakin vielä kohtuullisen kova "avaava harjoitus". Jos vaan herkistelisin viimeiset 2-3 viikkoa, niin tulos olisi selvästi huonompi. Parhaat suoritukset olen tehnyt siten, että lähestyminen oli yksi viikko suurta määrää pk-tehoilla esim. 22 - 25 h, + yksi viikko sisältäen palauttavien harjoitusten lisäksi runsaasti kovia tehoharjoituksia yht. noin 15 h + kilpailuviikko, jolla vain yksi kovempi harjoitus esim. tiistaina, tai ma-ti molempina päivinä ( kolme lajia kisassa ). Kova happoharjoitus ei ole niin paljon elimistöä rasittava kuin pitkä vauhtikestävyysharjoitus, joten enemmän kannattaa viimeistelyharjoituksessa pelätä määrällistä tehoa, kuin vauhtia. Etenkin, jos on pitkän matkan menijä, joka ei välttämättä edes pysty kovin rajua happoharjoitusta tekemään.

Hieman eri asia on ultrapitkät kilpailut, kun fyysisen latautumisen ohessa on vielä tärkeämpää henkinen latautuminen , ja toisaalta huimasta suorituskyky- piikistä starttihetkellä ei ole suurtakaan hyötyä. Voi jopa olla haittaa, jos on elämänsä iskussa alussa ja käyttää sen iskun heti hyödyksi, niin sitten voi olla vaikeampaa lopussa.

Mahdollisesti moni huippu-urheilijakin pilaa pääkilpailuja juuri sillä, että herkistellään liikaa, ja sitten suoritustaso on jopa huonompi, kuin kesken kovaa harjoituskautta tehdyissä pikkukisoissa. Mutta aina on mahdollisuus myös tehdä virhe toisin päin, etenkin, kun kokonaisrasitus ( matkustus, jännitys, ravinto, yms. ) vaikuttaa. Itsensä kuuntelu on tärkeää viimeistelyissä. Joka lenkille ei tarvitse enää kisapaikalla lähteä, vaikka muut menisivätkin.

Link to comment
Share on other sites

Kova happoharjoitus ei ole niin paljon elimistöä rasittava kuin pitkä vauhtikestävyysharjoitus, joten enemmän kannattaa viimeistelyharjoituksessa pelätä määrällistä tehoa, kuin vauhtia. Etenkin, jos on pitkän matkan menijä, joka ei välttämättä edes pysty kovin rajua happoharjoitusta tekemään.

Kiitoksia neuvoista. En ollut aikaisemmin ajatellutkaan, että tapering tarkoittaisi ennen kaikkea määrän vähentämistä vauhdin sijaan. Aikaisemmin olen tainnut tehdä molempia. Avaavia harjoituksia tai kovempia harjoituksia kisaviikolla ei ollut tullut mieleenkään kokeilla, kun kuulostavat lähinnä ammattilaisten jutuilta.

Vetoharjoituksen teho vauhdin keventäjänä tuntuu jälkikäteen ihmeelliseltä, kun vielä miettii että se oli kevään ainoa laatuaan (tai ehkä juuri siksi).

Link to comment
Share on other sites

Taisi löytyä syy miksi meni puolitoista kuukautta sitten pojelihakset pahasti jumiin. Lisäsin muutamaksi viikoksi veekoon mittaa totutun kympin sijasta 15-17:ään kilometriin, ja samoilla viikoilla oli sitten vielä nelisen tonnin vetoa, ja ennätysmäärää juoksin kilometrejä kanssa. Vähintäänkin ne pitkät maratonvauhtiset, tai vähän nopeammat oli siinä liikaa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy