Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Puolikas edessä, huomenna!


Focaccia
 Share

Recommended Posts

Nyt se koitos on sitten edessä, huomenna, 10.30 startti.

Kaiken olen tehnyt minkä olen pystynyt, jännitys huipussaan kuinka käy.

Sepon ohjelmalla olen treenaillut, joskin kolmanneksi viimeinen vko jäi kokonaan treenamatta lapsen sairastuttua. Sen jälkeen takana 1 17km lenkki ja muutama 8-10km, tämän vikan viikon olen kävellyt ja venytellyt.

Ah, p:t housussa jo nyt, en ole osallistunut mihinkään vastaavaan, ikinä. Tiedän että omalla vauhdillani jaksan loppuun asti, aikatavoitetta ei ole..juoksurytmillä läpi, se riittää tällä erää. Kun vaan ei sortuisi vauhtilähtöön..

Kiitos tsempanneille, monesti on arveluttanut kun vauhtiakaan ei oikein ole löytynyt, mutta hitot siitä - eteenpäin sano mummo lumessa, huomenna seison starttiviivalla Joutsenossa ylpeänä osallistumisesta, ja maalissa tuuletan kuin viimeistä päivää, pääsen sinne sitten nopeasti tai hitaasti.

Näillä mennään mitä on annettu

Foca

Link to comment
Share on other sites

Onnea matkaan! Se on vain positiivista että soosit on housuissa nyt, ehdit hyvin vielä vaihtamaan puhtaat=)

Se on mukavaa jännitystä, ja unohtuu lähtöpaukusta kun pääsee juoksemaan. Anna mennä vaan sellaista normi lenkkivauhtia alkuun ja keskity omaan juoksuun, siten on helpompaa välttää se alun ylivauhti.

Link to comment
Share on other sites

Piru vie, niin sevaan meni :) mun omalla enätysvauhdillani. 2.19 ja risat oli aika, en olis ihan heti uskonut. Vikat 3km oli ihan tuskaa, erehdyin ottamaan vikalla juomapaikalla 2 mukillista - veden ja mehun, ne alko sitte tietty hölskyä ja oksettaa ja olo oli ihan karmee, loppumetreille helpotti. Kiva fiilis jäi, enkä aikaani häpeä :D JES!!

Foca

Link to comment
Share on other sites

vasen pakki; täyttä matkaa taisit juosta, mä säälin pitkän juoksijoita jo sen reitinkin takia - ihan kamala! Luksusta että oli tasasta, mutta oishan voinu ees vähän panostaa maisemiinkin, kiva katella teollisuushalleja ja yhtä saamarin suoraa jonka loppua ei näy...epätoivo alko iskeä sillä suoralla takasin sinnitellessä - kunnes ihana kirkon kupoli alko siintää. Puuh.

Jalat on kipeet, sattuu. Ei niin pahat kun vois kuvitella, mutta kuitenkin. Jäykät, arat ja vähän kipeet, mutta kyllä sen kestää - ainakin tiedän antaneeni likimain kaiken minkä irti sain. Lähden kävelylle josko jalat vähän vetreytyis..Loistofiilis jäi matkasta, ens kerralla paremmalla ajalla - oiski kauheeta jos ei vois yhtää parantaa..nyt ainaki on siihen varaa!

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy