Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Epäonnistumisia matkalla kohti maratonia


Aino

Recommended Posts

Tarkoitus on siis juosta elämäni toinen maraton Kuopiossa syyskunu alussa. Taustalla muutama vuosi aktiivista juoksutreenailua. Puolikkaan ennätys 1:54 ja maraton pikkuisen alle 4:30. Ongelmana on nyt se, että viimeiset 1,5 kk treenit ovat menneet päin mäntyä. Ja muutenkin koko kevät on ollut hankalaa. Jalat ovat painaneet paljon ja fiilis ollut väsynyt. Hb mitattu, se oli minulle korkea 117, joten ei selitä huonommin kulkeneita treenejä. Juoksuvauhtini normilenkeillä on aika hidas muutenkin, ja nyt se on hidastunut entisestään verrattuna viime syksyyn eli ~6:50 -> ~7:15. Sykkeet ovat kuitenkin nousseet eikä juoksu kulje.

Alla ei nyt ole yhtään yli 20 km lenkkiä tälle vuodelle. Yli 15 km pitkiä en ole saanut juostua varmaan pariin kuukauteen. Toukokuun puolikas oli keskeytys ja kovemmillakaan lenkeillä ei koneesta irtoa samanlaisia vauhteja kuin ennen.

Nyt alkaa itseltä loppua keinot. Treeniä olen yrittänyt keventää lähinnä muutamalla painopistettä pyöräilyyn ja kävelyyn (matalasykkeisempää), mutta ei ole auttanut. Pitäisikö pitää oikein kunnon lepotauko, vai mitä? Mielessä vaan pyörii miten käy syyskuun maratonille. Jaksaako edes läpi?

Link to comment
Share on other sites

Jos noissa hancockin kysymissä asioissa ole tapahtunut muutosta eikä taustalla ole mitään piilevää tulehdusta tms., joka selviää myös veritesteissä, mieleen tule kuin mentaalipuoli.

Mitä erilaista tapahtuu, jos lähdet juoksemaan 20 km lenkkiä eli mikä tunne kertoo 15 kohdalla, ettei juosta enää ?

Lämpöhän on nyt korkeammalla ollut jo jonkin aikaa, joten sykkeet ovat sitä myöten helposti korkeammalla, joten niitä ei kannata verrata tammikuun sykkeisiin.

Tuollaisessa kierteessä, jossa mikään ei tunnu kulkevan, mulla ainoastaan maksimilla vedetyt testit kertoivat, missä oikeastaan oltiin. Oma sukellusreissu kesti helmikuusta toukokuuhun, jolloin päätin vetää tehot kovalle (=kaksi tehotreeniä viikossa) ja katsoa oikeasti, missä kunnossa olen. Kunto tuli todistettu hyväksi viime vuoteen verrattuna ja yllättäin alkoi treenit kulkea onnistuneen puolikkaan jälkeen (mitä nyt jalkapohja temppuilee tuon kovennetun kuukauden jäljiltä).

Link to comment
Share on other sites

Harjoittelu ei suuremmin ole muuttunut, mutta elämä kylläkin. Vuoden alusta muutto, valmistuminen, uusi työpaikka, häät. Onhan tuossa kaikkea tapahtunut, ei vain jotenkin osaa yhdistää treenailuihin.

15 km vs. 20 km: se on lähinnä sitä että ei vaan jaksa, alusta asti jo hyytyy, hengitys ei kulje ja sykkeet on korkealla. Aiemmin parituntinen ja enemmän on mennyt ihan ok, mutta nyt pelottaa edes kokeilla. Kesäkuussa pisin taisi olla 12 km, silloinkin sykkeet tosi korkealla (viileästä ilmasta huolimatta), hengittely hankalaa, jalat tukkoiset ja fiilis kateissa. Juosta tekisi mieli aina silloin kun ei juokse.

Olenkin tässä pohtinut mitä teen? Lepoa kunnolla (ja mitä se oikeastaan tarkoittaa) vai kunnon tehotreeniviikko, jossa puristetaan viimeinenkin pisara irti kuten Mage oli kokeillut?

Link to comment
Share on other sites

Vuoden alusta muutto, valmistuminen, uusi työpaikka, häät.

Tuossa on jo neljä isoa elämänmuutosta ja vaikka kyse onkin varmasti iloisista ja positiivisista muutoksista, ovat ne ns. stressitekijöitä, jotka takuulla vaikuttavat sekä henkiseen että fyysiseen jaksamiseen. Minusta ei kuulosta ollenkaan ihmeelliseltä, ettei juoksu suju toivotunlaisesti. Älä vaadi itseltäsi tässä vaiheessa liikaa. Onhan Kuopioonkin vielä hyvin aikaa.

Link to comment
Share on other sites

Lähtisin ehkä itse tuntemuksien mukaan lisäämään varovasti tehoja. Siis tavallaan nollaamaan muun elämän stressiä liikkumalla sen verran tehokkaasti, ettei enää muusta jaksa stressata. Toisaalta väkisin ei kannata lähteä vääntämään. Oman jaksamisen rajoissa sen verran tehoja kuin lähtee irti. Keventelemään tuskin lähtisin, koska väsymys ei ole seurausta liiasta liikunnasta.

Link to comment
Share on other sites

Itse vaihdoin asuinpaikkakuntaa viime loppusyksystä ja aloitin uudet haastavammat työt. Eli arkikuviot muuttuivat täysin. Tuli neljän kuukauden tauko aktiivilenkkeilystä, jolloin tein vain fyysistä treeniä pari kertaa viikossa ja satunnaisen (n.2x kk) lenkin. Alkukeväästä oli uudet kuviot tulleet tutuiksi ja aikaa sekä energiaa alkoi jäädä taas reippaasti yli ja sitten lähdettiin taas kyntämään lenkkipolkua.

Tuo oma toiminta oli olosuhteiden sanelemaa eikä sinällään suunniteltua. Mutta tilanteessa, jossa opettelin stressaavaa pestiä en viitsinyt itseäni enempää kiusata. Kukin tavallaan.

Yksi vaihtoehto on harkita tavoitteiden heittämistä roskakoriin ja käydä lenkillä kun siltä oikeasti tuntuu. Eli vaikka "pakottaa" jättämään yksi lenkki viikossa väliin, jotta muilla juoksukerroilla sitten on enemmän virtaa.

Link to comment
Share on other sites

os on päässyt siihen pisteeseen, että motivaatio lopahtaa, alkaa ahistaa ja kynnys lenkille lähtöön nousee, niin koita tehdä lenkeistä "mukavia". Mieti mistä treeneistä tykkäät. Onko joku erityisen kiva/kaunis reitti? Onko siellä joku mäki? Ajatuksena, että siellä kevyemmälläkin lenkillä (ei sykkeisiin tai kelloon tuijottaen, vaan mikä tuntuu hyvältä/suht kevyeltä) voi löytää tehoja lyhyiden vetojen tai mäkitreenin merkeissä. Tai vaikka portaista reitin varrelta. Tai painu metsään juoksemaan. Loivassa alamäessä on helppo löytää rentoutta juoksuun. Mä nyt olen täysin aloittelija, mutta itse en vähentäisi treenien määrää, mutta yrittäisin löytää ensin sen juoksemisen ilon ja rentouden, ja sinne väliin niitä tehoja. Kyllä se siitä :thumbsup: !

Link to comment
Share on other sites

Mä pidin hieman vastaavanlaisten fiilisten ja väsyn vaivatessa keväällä yhden viikon totaalilevon, eli ei mitään sporttia sen aikana. Mun tapauksessa se teki toivotun vaikutuksen, ja taas alkoi meno maistua, itse asiassa juurikin tuon viikon jälkeen juoksuvauhdit ottivat havaittavan sykäyksen nopeampaan suuntaan sykkeiden pysyessä entisellä tasolla.

Minun kohdallani tilanne oli oman tulkintani mukaan se, että kroppa oli yksinkertaisesti levon tarpeessa, vaikken sitä mistään muusta huomannut kuin siitä, että treeneissä ei jaksanut painaa, sykkeet alkoivat nousta ja askel hidastua. Viikon levon jälkeen pystyin taas vetämään entistä kovempia treenejä ilman väsyjä.

Link to comment
Share on other sites

Mulla oli vähän sama tilanne jokunen viikko sitten; juoksu ei kulkenut, syke nousi helposti ja motivaatio oli ihan nollassa. Pidin 4 viikkoa taukoa "suunnitelmallisesta treenaamisesta" eli unohdin sykemittarin kaappiin ja kävin fiiliksen mukaan hölkkäilemässä silloin kun sattui huvittamaan (viikosta riippuen siis 1-4 kertaa viikossa). Lenkit oli kevyitä, mutta sykkeiden, matkojen ja nopeuksien seurannan unohdin hetkeksi. Tähtään siis syyskuun Berliinin maratonille.

Mulla tämä auttoi. Mä jotenkin luulen, että mua alkoi vaan ahdistaa se suunnaton tavoitteellisuus ja orjallisuus treenamisessa. Mulla on ollut hillittömästi stressiä duuneista, ja kun teen kuitenkin tulosvastuullista työtä, niin saan ihan tarpeeksi stressata tuloksista töissäkin. Päätin, että treeni ja harrastus pitää olla kivaa. Ellei se sitä ole, niin sitten on aikalisän paikka.

Link to comment
Share on other sites

Lottis - huomiosi on oiva. Itse pähkin saman teeman äärellä ja liika suunnitelmallisuus tuntuu vähän raskaalta itsellänikin. Toisaalta oma tavoite on jossain vaiheessa alta kolmen tunnin ja siihen ei varsinaisesti vahingossa päästä, jos ei arjen perusrutiineiksi muodostu kilometrimääriä, jotka eivät jätä asiaa enää sattumanvaraan.

Link to comment
Share on other sites

No joo, alle kolmen tunnin tuskin pystyy juoksemaan ihan vahingossa ja lepsuilemalla. :smiley:

Itsekin pyrin toki aina vain parempiin aikoihin, mutta olen nyt päättänyt, että juoksemisen/liikunnan ilon kustannuksella se ei tapahdu. Ja tuskin pidemmän päälle edes onnistuisi. :) Mutta täysin itselleni ei-tyypillisesti olen nyt ottanut asenteen, että hiljaa hyvää tulee. Ehkä alitan kolme tuntia vasta viiden vuoden päästä, mutta mihinkäs tässä on kiire, valmiissa maailmassa? Onneksi harrastelijalla se toimeentulo ei kuitenkaan ole riippuvainen juoksutuloksista, joten harrastus saa säilyä mukavana tapana viettää aikaa ja pitää huolta kunnostaan...:smiley:

Link to comment
Share on other sites

Mitä sitten, kun alittaa sen 3 tuntia? Miksi harrastaa juoksua? Mikä on motiivi taustalla?

Itse aloitin juoksemisen puolivahingossa, kun koitin löytää "helppoja" keinoja liikkua ja lopettaa kessuttelu. Alussa maratonit ei edes ollut tavoite, koitin selvitä hengissä kotiin lenkiltä.

Sitten juoksin maratonin, ja huomasin miten hel***tisti mun pitää treenata päästäkseni edes alle neljän tunnin. Silti mato oli koukussa.

Mietin omia motiiveja, ja päätin että juoksen juoksemisen ilosta, juoksu on tehokasta liikuntaa ja tulokset näkyy myös peilissä. Saa syödä ja herkutella ja paino pysyy kurissa. Ja maratonilla on kiva käydä voittamassa itsensä, ei verrata itseä muihin!

Jos ja kun treenaaminen tuntuu tuskaiselta, on henkisesti ylikunnossa. Mukavasta harrastuksesta tulee suorittamista. Silloin se motivaatio uhkaa loppua. Älä heitä sykemittaria järveen, mutta unohda ohjelmat. Käyt lenkillä, jos huvittaa. Kokeile maastojuoksua. Pyrähtele lyhyempää matkaa. Ota eväät ja tee pitkä lenkki vaikka osa matkasta kävellen. Mene lenkillä uimaan, rannalla on kiva riisua lenkkikamoja ihmisten ihaillessa reippailijaa.

Tsemppiä!

Link to comment
Share on other sites

Himpura -lienet peruskysymysten maljan äärellä, vaikket mulle välttämättä kysymystä suunnannutkaan. Miksi juosta? Miksi tehdä ylipäätään mitään?

Kullakin on omat motivaationlähteensä. Itselläni on toisinaan liikaa energiaa, jota sitten on kiva kuluttaa näihin pikku projekteihin, maratoneihin, duunin ja opiskelun ohessa. Jos alta kolmen mennään, niin sitten juodaan tuoppi sen kunniaksi, unohdetaan juoksu kuukaudeksi, jonka jälkeen mietitään uutta suunnitelmaa. Tai vaihdetaan lajia.

Link to comment
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    • Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä
  • Kaikista tuotteista -5% koodilla SEPPO (affiliatelinkki)

     

    Screenshot 2022-10-17 at 12.33.21.png

     

     

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy