Jump to content
Juoksufoorumi.fi

maratonvauhtinen?


puujalka
 Share

Recommended Posts

Tossa selaillesani kokeneempien päiväkirjoja osui simmuun monta kertaa sana "maratonvauhtinen". Useimmiten tämä näyttäisi tarkoittavan "nasta laudassa". Oma tavoitteeni on juosta maraton alle neljän tunnin tänä vuonna, siis maratonvauhtinen tarkoittaa jotain 5:40 omalla kohdallani. Tämä on taas sellainen vauhti jota juoksen alvariinsa, yleensä hitain vauhtini on sellaista kuutosen luokkaa, kympin jaksan juosta n. 46 min. Pisimmät lenkkini, vähän päälle 20 kilsaa olen juossut n. 5:40 vauhtia sykkeiden ollessa vähän alle 140 ja olo kevyt (lukuunottamatta nilkkoja ja polvia jotka rasittuvat aika paljon). Kun selailee muuntotaulukoita, pitäisi mennä maraton n. 3:30 johon en todellakaan usko.. Mikäköhän olisi sellainen oikea "maratonvauhtinen" harjoitus minulle?

Link to comment
Share on other sites

Tässäkin varmasti vaihtoehtoja löytyy, mutta maratonvauhtinen ei ainakaan minulla tarkoita "nasta laudassa".

Se tarkoittaa minun tulkintani mukaan tavoitteena olevaa maratonvauhtia juoksemista sellaisella tehoalueella, jota on tarkoitus pyrkiä ylläpitämään koko 42195m.

Eli kun olen ollut parhaassa kunnossa, olen juossut 4.00/km - vauhtia sykkeen ollessa 150-155.

Matkaa olen sitten kasvattanut pikkuhiljaa, useimmissa ohjelmissa on n. 8-12km. (?) Itse olen juossut pidempäänkin, aina tuonne lähelle 20km...

Eli jos näin ajatellaan, niin itse määrittelit jo oman maratonvauhtisesi tuossa viestissäsi. Tosin 140 sykkeet kuulostavat aika alhaisilta, nämä ovat toki hyvin yksilöllisiä. Mutta kuvauksesi perusteella saattaisit pystyä kovempaankin vauhtiin maratonilla....??? Tsemppiä 4h kukistukseen!

Link to comment
Share on other sites

Eli jos näin ajatellaan, niin itse määrittelit jo oman maratonvauhtisesi tuossa viestissäsi. Tosin 140 sykkeet kuulostavat aika alhaisilta, nämä ovat toki hyvin yksilöllisiä. Mutta kuvauksesi perusteella saattaisit pystyä kovempaankin vauhtiin maratonilla....???

Tuohon vielä lisäyksenä että maksimisykkeeni näyttäisi olevan jotain 185 luokkaa (eilen ylämäessä sain puserrettua 183 ennenkuin tuli noutaja). Aerobinen raja voisi hyvinkin olla sellasta 135, anaerobisesta ei oikein ole tietoa. Voisi olla jotain 165 tms. Ainakin siinä vaiheessa alkaa puuskutus ja ei oikein tahdo palautua. Joten ainakin äkkiseltään tuntuisi ettei nyt ainakaan millään sykkeillä 150+ jaksa juosta maratonia läpi.

Ehkäpä sitä voisi vielä vaan hidastaa noita pitkiä lenkkejä sinne 125 tuntumaan (jos se nyt enää tässä vaiheessa auttaa.. Olen menossa siis HCM:lle).

Tsemppiä 4h kukistukseen!

Thanks! Luulisin että kunnon puolesta menee, jos ei mikään nivel tms. sano itseään irti.

Link to comment
Share on other sites

Tuohon vielä lisäyksenä että maksimisykkeeni näyttäisi olevan jotain 185 luokkaa (eilen ylämäessä sain puserrettua 183 ennenkuin tuli noutaja). Aerobinen raja voisi hyvinkin olla sellasta 135, anaerobisesta ei oikein ole tietoa. Voisi olla jotain 165 tms. Ainakin siinä vaiheessa alkaa puuskutus ja ei oikein tahdo palautua. Joten ainakin äkkiseltään tuntuisi ettei nyt ainakaan millään sykkeillä 150+ jaksa juosta maratonia läpi.

Mulla oli keskisyke nyt Tuusulassa n. 164, ja viimeinen 12 km meni 168 keskisykkeellä (max 194, aek 148, ank 175), ka oli noin 85% maksimista. Yksilöllisiähän nuo sykejutut ovat, mutta jos nuo omat arviosi ovat kohdallaan, niin ei tuo 150+ syketaso maratonilla mitenkään kauhelta vaikuttaisi oman vähäisen kokemuksen pohjalta. :smiley

Juoksin mv-treenilenkit talven aikana yleensä sellaisella 5:20-5:30 vauhdilla, eli hieman tavoitevauhtia kovempaa. Suurin haitta, mikä tuosta tuntui olleen, oli se, että sen oikean kisavauhdin löytäminen oli sitten hieman hankalaa, eli aina meinaa mennä joko liian lujaa tai hitaasti. Pitkät otin selvästi hitaammin, eli loppuvaiheissa "normaalikeleissä" siellä 6:20 kieppeillä, tosin muutaman tein vaihtelun takia hieman reippaammin.

Link to comment
Share on other sites

Mulla oli keskisyke nyt Tuusulassa n. 164, ja viimeinen 12 km meni 168 keskisykkeellä (max 194, aek 148, ank 175), ka oli noin 85% maksimista.

Onko tuossa mukana se kisan aiheuttama extrasyke? Veikaan että se mun 150 olisi kisassa lähemmäks 170.. Joten itse kisassa varmaan kannattaa katsoa enemmän (ainakin alussa) vauhtia kuin sykettä? Ehkä olisi helpointa vaan heittää polari nurkkaan ja seurata jänistä.

Link to comment
Share on other sites

Onko tuossa mukana se kisan aiheuttama extrasyke? Veikaan että se mun 150 olisi kisassa lähemmäks 170.. Joten itse kisassa varmaan kannattaa katsoa enemmän (ainakin alussa) vauhtia kuin sykettä? Ehkä olisi helpointa vaan heittää polari nurkkaan ja seurata jänistä.

Lähtöviivalla sitä sykettä oli reippaammin, ja pari ekaa kilometriä meni noin 160-162 tasolla, mutta sitten syke laskeutui alle 160:n kunnes taas alkoi tietysti hiljalleen nousemaan matkan edistyessä. Ei se tuossa kisavauhdissa enää hirveitä extroja lyö, jännityksen vaikutukset tasaantuvat kyllä startin jälkeen nopeasti. Mutta kieltämättä ekassa kisassani tuo jännitysvaikutus oli vauhtiin nähden reilusti isompi...

Kyllähän se realistinen tavoitevauhti yleensä aika hyvin on selvillä, ja sitä kannattaa alkumatkalla enemmän noudattaa. Mittari kyllä auttoi minua vauhdinjaossa ja etenkin ekan kympin iisisti ottamisessa, jäi kiristysvaraa toiselle puolikkaalle.

Link to comment
Share on other sites

Täällä Itärannikolla juoksin 4.15 jänisten mukana ja he tarkistivat kilometrin välein aikansa (3 jänistä) ja juoksivat erittäin tarkkaan etukäteen ilmoittamaansa km-vauhtia. Puolivälin tietämillä olivat 35 sekuntia "yli" ja informoivat tästä sitten ryhmää samantien.

Itselleni on ollut helpompi jotenkin ajatella, että juoksee kokoajan sitä samaa vauhtia alusta loppuun, eli en osaa, ainakaan vielä, mitään vauhdinjakoja tehdä, kunhan mennä hölkyttelen jänisten perässä.

Ainoa paikka, jossa olen jäniksiin ollut pettynyt osui Tukholmaan vuonna 2003, muuten olen jäniksiin ollut tyytyväinen ja ovat ainakaan minun juoksuani vain auttaneet.

Link to comment
Share on other sites

Täällä Itärannikolla juoksin 4.15 jänisten mukana ja he tarkistivat kilometrin välein aikansa (3 jänistä) ja juoksivat erittäin tarkkaan etukäteen ilmoittamaansa km-vauhtia. Puolivälin tietämillä olivat 35 sekuntia "yli" ja informoivat tästä sitten ryhmää samantien.

Muutama kysymys.

Millä kapistuksella nuo jänikset mittaavat nopeuden. Katsovatko he joka km väliajan ja sen mukaan nostavat/ laskevat vauhtia? Vai onko heillä käytössä Foot pod tai kenties GPS vastaanotin? Tuon reitin voisi ohjelmoida GPS systeemiin, joka kertoisi koko ajan miten vauhtia pitää muuttaa. Mieletön myyni-idea FRWD:lle ....henkilökohtainen rannejänis.

Mitenkä he muuten menevät juoma-asemien ohi eli otetaanko juoma-aseman jälkeen kirikilometri, että saadaan asemalla jääty 10 sekuntia kiinni?

Miten vaikuttaa ylämäet, eli vedetäänkö 4.15 tahtia vaikka olisi pystysuoraa nousua?

BTW...tuo henkilökohtainen rannejänis olisi cool, se voisi antaa seuraavanlaista tsemitystä ----

"Paina paina Nylykky....sä oot taas hyytymässä, vauhti pitäisi olla 10sek/km kovempaa....taas tuut häviämään sen kisan sille Oppre..... etköhän joutuisi jo vanhainkotiin....no nyt pitäisi painaa jo 20sek/km kovempaa....sä oot sitten löysä...hävettäää olla sun jäniksenä....seuraavalla kerralla voit ottaa ranne-etanan...."

Link to comment
Share on other sites

"Paina paina Nylykky....sä oot taas hyytymässä, vauhti pitäisi olla 10sek/km kovempaa....taas tuut häviämään sen kisan sille Oppre..... etköhän joutuisi jo vanhainkotiin....no nyt pitäisi painaa jo 20sek/km kovempaa....sä oot sitten löysä...hävettäää olla sun jäniksenä....seuraavalla kerralla voit ottaa ranne-etanan...."

Minulla oli lauantaina tuollainen jänis, vaikka ei ihan ranteessa. Oli ehkä hiukan hienovaraisempi, mutta hauskaa sillä varmaan oli.

Link to comment
Share on other sites

Mulla on kokemusten mukaan aika vaihteleva kuva noista jäniksistä. Osa juoksee varmasti tasaisesti samaa vauhtia koko matkan ja saattaa jopa ottaa huomioon ylämäet ja alamäet, sekä muut mahdolliset muuttujat eri kilometrien välillä.

Mutta sitten on muunlaisiakin tapauksia. Veikkaanpa joidenkin juoksevan alussa kovempaa ja lopussa vähän hiljempaa. Toisaalta esim. Tukholmassa olen nähnyt suunnilleen samassa vauhdissa niin 3.45, kuin 4.15 jäniksenkin ja matka oli varmaan jo puolessa. Myös väsähtäneitä jäniksiä on tullut pistettyä merkille, eli selkeästi ovat tavoitevauhdistaan jääneet.

Minä henkilökohtaisesti vähän tenttaisin jänistä ennen kuin lähtisin orjallisesti seuraamaan. Eli mikä vauhdinjako suunnitelmissa ja onko kuinka varma pystyvänsä urakan viemään läpi ongelmitta. Sitä en tiedä, miten järjestäjät jäniksiä preppaavat, vai preppaavatko laisinkaan.

Link to comment
Share on other sites

Ihania kysymyksiä :oops:

Jokaisella jäniksellä oli ranteessaan laite, joka myöskin piippaili välillä, en tiedä mikä laite on :oops: . Järjestäjien jänisten käyttöön antama. He kertoivat, että järjestäjät saavat laitteesta purettua tiedot, miten jänikset ovat tehtävässään onnistuneet ja siitä riippuu myös, saako jäniksenä toimia seuraavissa kisoissa.

Juoma-asemilla pieni kiristys ennen juottopistettä.

Juu, tämä on USA:n tasaisin maraton, täällä ei ole kuin yksi ylämäki ja se on keinotekoinen, se ei sijaitse tämän marareitin varrella.

Tältä maratonilta monet hakevat Bostoniin oikeuttavan ajan ja ehkä sen takia jäniksillä on niin tarkat ohjeet juosta juuri annettua vauhtia. Ja jäniksiä oli joka aika-ryhmään monta, 3-5 jänistä/tavoiteaika.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy