Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Charlie

Kehittymispotentiaali?

Recommended Posts

Ettei vaan olisi niin että roteva aikuinen ei olisi järin osuva luonnehdinta sinusta. Aikuinen ehkä, mutta roteva?

Joo, luin liian hätäisesti ja jäi tuo roteva huomaamatta. Ja onhan se toki totta, että eihän se juoksu kulkisi jos pitäisi lisäpainoilla trimmata painoindeksi kahteenkymppiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, luin liian hätäisesti ja jäi tuo roteva huomaamatta. Ja onhan se toki totta, että eihän se juoksu kulkisi jos pitäisi lisäpainoilla trimmata painoindeksi kahteenkymppiin.

Mutta ajattele, jospa se lisäpaino olisi pelkkää hiussuonilla kyllästettyä sitkeää kestävyysjuoksulihasta reisissä ja pakaroissa.

Joo, kuten varmaan tajusittem lähinnä tuo aava oli huumoripohjainen pläjäys, mutta ehkä kyllä kertoo siitä että kyllä lähes meissä kaikissa saattaa olla sisällä pieni kestävyysjuoksija, jonka potentiaali on varsin riittävä ainakin näin kotitarpeiksi. Eikä oma potentiaali ihan heti tule vastaan tai ole mitenkään rajoittava tekijä.

Toki on näitä KTz:n kaltaisia 2:26 "lahjatomuuksia", joiden potentiaalin rajallisuus näkyy siinä että kehitystä ei liene juurikaan parina viime vuonna tapahtunut :)

Muokattu
Huom, ymmärtäkseni KTz on kehitynyt kuin raketti ja lienee oikeasti lahjakas kuin mikä

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jeppers, 2:28 menis maraton. Mutta mä en kyllä ollu 18-vuotiaanakaan 73,7 -kiloinen vaikka aikamoinen luiskahartia olinkin. Sinänsä jännä että kun pistin parhaan maantiekympin ajan tuohon laskuriin niin maratonaika oli minuutilleen sama kuin paras suoritus ja puolikaskin vain minuutin pielessä. Mulla on suoritukset ilmeisen linjassa tuon kaavan kanssa, siis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Potentiaalinäkökulmaa tulin pohtineeksi tässä joululoman aikana varsin perusteellisesti. Ikää on keväällä Wienin maratonin juoksemisen yhteydessä 34 vuotta. Tavoite on juosta se ajassa 2h48, painoa tuolloin (pituus 197cm) luultavasti n. 94kg (juuri nyt 97kg). Jos saavutan tuon tavoitteeni, olen sen tehnyt juoksemalla yhden satakilometrisen, talvella 2010, ja pitämällä bmi:n 24:ssä.

Nyt kahdesta eri syystä pohdin, että mikä voisi olla potentiaalini maratonille, jos A) lisään järkevällä progressiolla (syksyn 2014 - kevään 2015 aikana?) treeniä lukemiin 100-140km / viikko, B) treenaan eri treenikausilla järkevästi eri ärsykkeillä (pk, maravalmistautuminen, kimmoisuutta kuukauden-kahden kuuri jne. = harkitsen valmentajaa) ja C) pudotan harkitusti painoa alaspäin jonnekin ysikympin huitteille tai vähän alle (käytännössä ainakin en lisää ruokamääriä treenin lisääntyessä).

Kaksi eri syytä tälle pohdinnalle ovat: 1) spekuloinnin into ja ilo, 2) vakava pohdinta, josko tässä myöhäisherännäisessä vaiheessa saisi kokeiltua ja ulosmitattua parin kolmen vuoden tavoitteella oman potentiaalinsa, tai siis sen vähän, mitä tässä vaiheessa kolmeakymppiä on vielä mahdollista.

Itse kun pohdin tätä vuotta, päädyn ajatukseen, JOS pysyy terveenä ja JOS ei itse sössi treeniä ylilyönnein, että omin älyllisin ja treeniopillisin eväin voisin tosiaan saavuttaa Wienin tavoitteen, minkä jälkeen ylimenoviikot ja pk-kautta pari kuukautta lihasärsykkein (loikkia, mäkiä), minkä jälkeen puolimaratonvalmistautumista elo-syyskuu, puolikkaalla 1h15 ja marras-joulukuun taitteen maratonilla EHKÄ-JOSPA-KENTIES 2h40. Tai sitten tuo 2h40 toteutuisi keväällä 2015. Yhtä kaikki. Vuosien 2015 ja 2016 potentiaali on itselleni auki, mutta olen miettinyt, että optimitulokseni parin vuoden järkevällä-haastavalla-progressiivisella treenillä voisi olla luokkaa 2h30. Monta jos ja mutta -sanaa on matkassa mukana...

Mitä ajatuksia herää? Onko jotain näkökulmia, mitä en osaa ottaa huomioon?

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kehittymispotentiaali on tietty yksilöllistä, kuten varmaan jo aikaisemminkin tässä ketjussa todettu. Varmaan oleellinen asia on se miltä itsestä rehellisesti tuntuu, onko vielä oltu lähellä omaa limittiä vai onko 'vasta vähän aloiteltu juoksua'. JMar, itse juoksen keväällä Terwassa myös 34 vuotiaana, samoin tavoittein kuin Vantaalla jo olin (<3.10) hieman epäonnistumassa toisella marallani. Tuntuu siltä, että parhaat tulokset ovat vielä edessä ja 2-4 vuoden aikana ne tulen juoksemaan eri matkoilla. Maratonilla 3 tunnin alitus vuonna 2015 on omassa päässä täysin realistinen. Siihen ei tarvitse muuta kuin toisen vammattoman treenivuoden ja nopeusominaisuuksien hyötykäytön riittävän vauhtikestävyyden muodossa. Sulla on vähän eri luvut tavoitteena, mutta tuota henkistäpuolta pidän aika oleellisena asiana myös sinun kehittymispotentiaalin irti saamisessa.

Painolla on vaikutusta tottakai. Lihaksia tarvitaan muttei suurta lihasmassaa varmastikaan ja rasvasta ei ole myöskään paljon hyötyä. Itse olen mitoissa 180/73 tällä hetkellä ja kroppa ei ole lihakseton. Varmaan 68 kg on sitten kolmosen alitusta yrittäessä marapainona. Luulen, että sulla 90 kiloon pudottaminen tulevaisuudessa näkyisi varmasti jälleen hieman kevyempänä askelluksena.

Ikä ei varmasti ole vielä ongelma. Sitä en suostu uskomaan. Yhtenä treenimuotona tulen ottamaan käyttöön itselle myös lyhyitä vetoja (200-400m), joita olen ihmetellyt sisältyvän aika paljon monen entisen huipun ohjelmiin, kun olen kirjoja lueskellut. Varmasti nopeusominaisuudet niillä edelleen kehittyy ja samalla juoksun taloudellisuuskin varmaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei niin mitään. JOS vaan pystyt toteuttamaan suunniteltuja asioita uskon sun pääsevän koviin tuloksiin. 2:30 on jo kuntoilijalle kovaa vauhtia mutta JOS omistautumista löytyy niin kaipa se voisi mennä? Ja jos ei mene niin varmasti on antoisaa jo yrittää...

Viimeinen lauseesi on olennainen. Jos ei menisi, niin ei menisi, mutta jo se yrittäminen toisi paljon iloa ja jälkikäteen ei jäisi harmittelemaan, ettei kokeillut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kehittymispotentiaali on tietty yksilöllistä, kuten varmaan jo aikaisemminkin tässä ketjussa todettu. Varmaan oleellinen asia on se miltä itsestä rehellisesti tuntuu, onko vielä oltu lähellä omaa limittiä vai onko 'vasta vähän aloiteltu juoksua'. JMar, itse juoksen keväällä Terwassa myös 34 vuotiaana, samoin tavoittein kuin Vantaalla jo olin (<3.10) hieman epäonnistumassa toisella marallani. Tuntuu siltä, että parhaat tulokset ovat vielä edessä ja 2-4 vuoden aikana ne tulen juoksemaan eri matkoilla. Maratonilla 3 tunnin alitus vuonna 2015 on omassa päässä täysin realistinen. Siihen ei tarvitse muuta kuin toisen vammattoman treenivuoden ja nopeusominaisuuksien hyötykäytön riittävän vauhtikestävyyden muodossa. Sulla on vähän eri luvut tavoitteena, mutta tuota henkistäpuolta pidän aika oleellisena asiana myös sinun kehittymispotentiaalin irti saamisessa.

Painolla on vaikutusta tottakai. Lihaksia tarvitaan muttei suurta lihasmassaa varmastikaan ja rasvasta ei ole myöskään paljon hyötyä. Itse olen mitoissa 180/73 tällä hetkellä ja kroppa ei ole lihakseton. Varmaan 68 kg on sitten kolmosen alitusta yrittäessä marapainona. Luulen, että sulla 90 kiloon pudottaminen tulevaisuudessa näkyisi varmasti jälleen hieman kevyempänä askelluksena.

Ikä ei varmasti ole vielä ongelma. Sitä en suostu uskomaan. Yhtenä treenimuotona tulen ottamaan käyttöön itselle myös lyhyitä vetoja (200-400m), joita olen ihmetellyt sisältyvän aika paljon monen entisen huipun ohjelmiin, kun olen kirjoja lueskellut. Varmasti nopeusominaisuudet niillä edelleen kehittyy ja samalla juoksun taloudellisuuskin varmaan.

Henkinen puoli on hyvä havainto. Tässä on sellainen tilanne, että nyt on ikään kuin viimeinen mahdollisuus lähteä selkeästi parantamaan nopeuspuolta. Se antaa hyvää motivaatiota. Toisaalta tämä tilanne voi tuoda ylivetämisriskin mukaan kuvaan. Ei tässä kuitenkaan kiire ole. Oikeastaan tässä saattaisi olla järkevää tehdä sellainen kahden vuoden treeniohjelmarunko, jossa keväisen Wienin jälkeen lähdetään rakentamaan nopeutta, jalostetaan sitä vaikka kympille tai puolikkaalle, kenties ulosmitataan 2015 keväällä jotain kokopitkällä, mutta saavutettuja nopeusominaisuuksia menettämättä, kierretään nopeusruuvia syksyllä 2015 ja keväällä 2016 sitten jokin aika sitten jäisi plakkariin. Tällainen suunnitelma vaatii sitoutumista ja sitä täytyy pyöritellä nyt rauhassa, koska Wieniin asti tämä homma etenee kuin juna, kunhan vain ne mainitut terveys ja oireettomuus ovat mukana. Sen verran henkistä puolta on jo varmistettu, että vaimo näyttää vihreää valoa, kunhan vain kilometrit tulevat joustavasti viikkokalenterissa...

Ruiskarhu, sun tavoite 2015/ < 3h kuulostaa hyvin järkevältä ja kun vain pidät tossut kulkemassa, niin tulee hienoa jälkeä. Kaksi- ja nelisataset oli hyvä kommentti. Vähän samoja ajatuksia itselläni. Onko sulla jotain hyvää kirjaa suositella?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä että kotoa tulee myös supportia sun suunnitelmille. Aika oleellista sekin silloin kun täällä ei yksin tarvo pimeässä menemään :).

Nyt tänä syksynä/talvena oon lukenut mm. Janne Holmenin Kilpajuoksun ja Rolf Haikkolan kirjan Lasse Virenin Menestyksen portaat. Aikaisemmin lukenut mm. Karnazesin Ultramarathon Manin. Nuo ei ole mitään 'käsikirjoja' hyviin tuloksiin, mutta ajatuksia herättäviä vähintään. Haikkolan kirjan pohjalta treenasin ittelle kovan rupeaman jouluna alle 5 vrk 100,6 km ja hyvin meni. Eilen olikin sitten pitkiksellä sykkeet 'järjettömän' alhaiset suhteessa treenikalenterin ajankohtaan. Myös torstain 'reipas' reilu 12 km yltyi viimeisten kilsojen osalta alle nelosen vauhtiin, koska kulki. Kroppaa pystyy todellakin totuttamaan vaikka mihin, kunhan vaan muistaa että kunto nousee levossa. 2 krt/päivä treenauksen olen havainnut toimivaksi ja sitä hyödynnän ainakin aina kun ei ole normiarki meneillään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oikeastaan tässä saattaisi olla järkevää tehdä sellainen kahden vuoden treeniohjelmarunko, jossa keväisen Wienin jälkeen lähdetään rakentamaan nopeutta, jalostetaan sitä vaikka kympille tai puolikkaalle.

Ruiskarhu, sun tavoite 2015/ < 3h kuulostaa hyvin järkevältä ja kun vain pidät tossut kulkemassa, niin tulee hienoa jälkeä. Kaksi- ja nelisataset oli hyvä kommentti. Vähän samoja ajatuksia itselläni. Onko sulla jotain hyvää kirjaa suositella?

Tässä ne munkin mielestä parhaat ajatukset on.Tiivistettynä, kun 10km ennätys paranee niin siinä sivussa myös varmasti

maran enkka paranee.Avainasia 10km ennätyksen parantaminen.

Tässä voisi tietysti spekuloidakin tuolla paino asialla ja mitä se sitten vaikuttaa, kun nostetaan km ja tehoja.

Hämeenlinnassa tuli juostua joskus puolikas ja siellä Kenialainen oli varmaan Jmarin pituinen, mutta ei häntä olisi puhelinpylvään takaa nähnyt.Jalat ja kädet liioitellusti yhtä paksut.

Potentiaalia kuitenkin on koska rajoja ei ole vielä löytynyt ja ennätykset kuitenkin paranee joka vuosi.

2h40 uskoisin olevan hyvät mahdollisuudet ja tuo valmentajan mukaan tulo joka löytäisi ne parannettavat asiat heti.

Säästää myös aikaa, kun ei tarvi itse pähkäillä meneekö nyt oikein.

Eli siitä vaan niin kauan, kun kehitystä tulee ei jää sitten vanhemmiten harmittamaan ettei edes yrittänyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uskon edelleen 2.30 olevan mahdollinen, jos vaan pysyn terveenä monta vuotta putkeen. Tähän mennessä ennätys on yksi vuosi. Kilometreissäkin lienee vielä varaa lisätä, kun kuukausiennätys on 308km. Neljä vuotta sitten ennätyskunnossa mitat olivat 181/71, ja äsken mittasin 182/69 (toissavuonna tuli jostain sentti lisää). Oon aina ollut mielestäni raskastekoinen, joten 66kg voisi olla sopiva kisapaino. Siltikin juoksu on nyt hyvin kevyttä, joskaan nopeutta mulla ei taida olla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä että kotoa tulee myös supportia sun suunnitelmille. Aika oleellista sekin silloin kun täällä ei yksin tarvo pimeässä menemään :).

Nyt tänä syksynä/talvena oon lukenut mm. Janne Holmenin Kilpajuoksun ja Rolf Haikkolan kirjan Lasse Virenin Menestyksen portaat. Aikaisemmin lukenut mm. Karnazesin Ultramarathon Manin. Nuo ei ole mitään 'käsikirjoja' hyviin tuloksiin, mutta ajatuksia herättäviä vähintään. Haikkolan kirjan pohjalta treenasin ittelle kovan rupeaman jouluna alle 5 vrk 100,6 km ja hyvin meni. Eilen olikin sitten pitkiksellä sykkeet 'järjettömän' alhaiset suhteessa treenikalenterin ajankohtaan. Myös torstain 'reipas' reilu 12 km yltyi viimeisten kilsojen osalta alle nelosen vauhtiin, koska kulki. Kroppaa pystyy todellakin totuttamaan vaikka mihin, kunhan vaan muistaa että kunto nousee levossa. 2 krt/päivä treenauksen olen havainnut toimivaksi ja sitä hyödynnän ainakin aina kun ei ole normiarki meneillään.

Kiitos vinkeistä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä ne munkin mielestä parhaat ajatukset on.Tiivistettynä, kun 10km ennätys paranee niin siinä sivussa myös varmasti

maran enkka paranee.Avainasia 10km ennätyksen parantaminen.

Tässä voisi tietysti spekuloidakin tuolla paino asialla ja mitä se sitten vaikuttaa, kun nostetaan km ja tehoja.

Hämeenlinnassa tuli juostua joskus puolikas ja siellä Kenialainen oli varmaan Jmarin pituinen, mutta ei häntä olisi puhelinpylvään takaa nähnyt.Jalat ja kädet liioitellusti yhtä paksut.

Potentiaalia kuitenkin on koska rajoja ei ole vielä löytynyt ja ennätykset kuitenkin paranee joka vuosi.

2h40 uskoisin olevan hyvät mahdollisuudet ja tuo valmentajan mukaan tulo joka löytäisi ne parannettavat asiat heti.

Säästää myös aikaa, kun ei tarvi itse pähkäillä meneekö nyt oikein.

Eli siitä vaan niin kauan, kun kehitystä tulee ei jää sitten vanhemmiten harmittamaan ettei edes yrittänyt.

Paino tavallaan toimii sellaisena potentiaalin "varmistajana" - eli niin kauan kuin ollaan ysi-alkuisessa painoluvussa, on saumaa painon avulla napata minuutteja pois. Mutta se ei ole ratkaiseva tekijä, hienosäätöä pikemminkin. Ratkaisevaa on, että treeniä tulee juostua, se on sekä progressiivista että maltillista ja tarkoituksenmukaista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uskon edelleen 2.30 olevan mahdollinen, jos vaan pysyn terveenä monta vuotta putkeen. Tähän mennessä ennätys on yksi vuosi. Kilometreissäkin lienee vielä varaa lisätä, kun kuukausiennätys on 308km. Neljä vuotta sitten ennätyskunnossa mitat olivat 181/71, ja äsken mittasin 182/69 (toissavuonna tuli jostain sentti lisää). Oon aina ollut mielestäni raskastekoinen, joten 66kg voisi olla sopiva kisapaino. Siltikin juoksu on nyt hyvin kevyttä, joskaan nopeutta mulla ei taida olla.

Kun pohdit dns-syitäsi, niin pystytkö määrittämään selkeät kohdat jatkoa ajatellen, että vältät karikot ja saat ulosmitattua potentiaalisi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy