Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Charlie

Kehittymispotentiaali?

Recommended Posts

Kuinka paljon voi harrastelija kehittyä juoksussa, vaikkapa matkalla Marathon. Ts. Mistä voisi tietää oman potentiaalinsa, kun meillä on jokaisella oma harjoittelijataustamme ja lahjakkuutemme. Mistä ylipäätään voi tietää kuinka paljon lahjoja lajiin on. Koska harjoittelutausta vaikuttaa niin paljon tuloksiin.

Esimerkkinä olisin kiinnostunut kuulemaan millaisiin tuloksiin 5 tunnin maraton-juoksija on päässyt vuosien varrella harrastustaan jatkaessaan. Onko palstalla joku joka on juossut ensimmäisensä 5 tuntiin ja juoksee nyt pitkälle alle 4h. Ja miten monessa vuodessa mentiin esim 5 tunnista 3:30:n tai vastaavaan lukemaan.

Omalla kohdallani ei ainakaan ole tulokset parantuneet kovinkaan nopeasti vaikka harjoitteluun on kuitenkin käytetty kohtuullisesti aikaa. Liekkö sitä lahjattomuutta tai harjoittelun laatu ollut huonoa. No eipä ne tulokset kovin nopeasti kehittynyt silloinkaan, kun harrastin puntin vääntämistä..:mad14:Esimerkkinä puntin vääntämisestä otetaan klassinen paljonko nousee penkiltä. Monet lahjakkaat nostaa 100 kg vain muutaman kuukauden tai puolen vuoden treenillä harjoittelun aloittamisen jälkeen. Itselläni kesti vuosia.

Mielestäni 100 kg penkiltä on yhtäläinen lukuarvo 4:00 h marathon juoksuun nähden. Noin harjoittelun pitkäjänteisyyden näkövinkkelistä. Erona noiden suoritusten välillä on Marathonin suorituksen kesto 14 400 s. vs penkkipunnerruksessa 2 s. :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noilla lukemilla, 3.30 ja 100 kg, ei ole mitään tekemistä lahjakkuuden kanssa. Lahjakkuudesta voidaan alkaa puhumaan, kun juostaan alle 2.30. Penkkipunnerruksessa on tietysti tekemistä myös nostajan massalla. Omista rajoistaan ei yleensä saa käsitystä vielä vuoden tai parinkaan harjoittelulla. Ihmiset kehittyvät eri tavalla, joku voi parantaa nopeasti paljon, mutta sitten kehitys hidastuu, joku toinen voi parantaa monena vuonna peräkkäin lähes saman verran joka vuosi. Harjoittelun täytyy olla määrätietoista, säännöllistä ja pitkäjännitteistä ja täytyy löytää itselleen sopiva harjoitusohjelma. Kyllä moni on parantanut vuodessa viidestä tunnista kolmeen ja puoleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Penkkipunnerruksessa on tietysti tekemistä myös nostajan massalla.

Ei vaan vastustajan massalla. Jos ei pysty juoksemaan karkuun, niin kannattaa olla vahvempi.

Toisaalta kuitenkin minusta historia on selvästi osoittanut, että loppupeleissä fiksuin saa isoimman pihvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielestäni 100 kg penkiltä on yhtäläinen lukuarvo 4:00 h marathon juoksuun nähden. Noin harjoittelun pitkäjänteisyyden näkövinkkelistä. Erona noiden suoritusten välillä on Marathonin suorituksen kesto 14 400 s. vs penkkipunnerruksessa 2 s. :lipsrsealed:

Enpä tiedä. Jotenkin tuntuu, että 4.00 maratonilla on helpompi mennä kuin saada 100kg penkistä. Tosin joskus nuorempana olen ehkä ajatellut hieman toisinpäin. Eipä tuo 100 kiloakaan varmaan puntin vääntäjien keskuudessa ole mikään älytön suoritus. Itse sain parhaassa kunnossani samaan aikaan 100kg penkistä ja 3200 coopperista. Elopainoa oli noin 73kg. En silloinkaan ollut läheskään parhaan kuntoinen jamppa lyseossani (ehkä just 4h maratonkunnossa), ehkä vähän keskiarvoa ylempänä, mutta kuitenkin pidän tuota kohtuu hyvänä saavutuksena, sillä nyt 13 vuotta myöhemmin en ainakaan tuossa penkkipuolella pääse lähellekään samoihin lukemiin.

Omasta lahjakkuudesta en tiedä, mutta onhan se vähän joka asiassa tällä pallolla niin, että eri tavoin kehitytään ja opitaan. Joten eiköhän "lahjattomillakin" ole paljon mahdollisuuksia kunhan vaan tekee töitä. Itsekin olen ruvennut uskomaan, että kovalla työnteolla saatan päästä ihan eri tasolle kuin missä olen nyt kestävyysurheilua ajatellen. Se on sitten toinen juttu riittääkö aika tai kestääkö paikat. 5 vuoden kuluttua ollaan tässäkin suhteessa paljon viisaampia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enpä tiedä. Jotenkin tuntuu, että 4.00 maratonilla on helpompi mennä kuin saada 100kg penkistä. Tosin joskus nuorempana olen ehkä ajatellut hieman toisinpäin. Eipä tuo 100 kiloakaan varmaan puntin vääntäjien keskuudessa ole mikään älytön suoritus.

Omasta lahjakkuudesta en tiedä, mutta onhan se vähän joka asiassa tällä pallolla niin, että eri tavoin kehitytään ja opitaan. Joten eiköhän "lahjattomillakin" ole paljon mahdollisuuksia kunhan vaan tekee töitä. Itsekin olen ruvennut uskomaan, että kovalla työnteolla saatan päästä ihan eri tasolle kuin missä olen nyt kestävyysurheilua ajatellen. Se on sitten toinen juttu riittääkö aika tai kestääkö paikat. 5 vuoden kuluttua ollaan tässäkin suhteessa paljon viisaampia.

Ei ole joo 100kg mikään älytön suoritus. Tuon lukuarvon jälkeen kehitys on useasti hitaampaa. Punttihommissa kehon painon suhde siihen penkkitulokseen on mikä merkkaa. Kaikki yli 1,5 x oma paino on mielestäni esim. penkissä hyviä tuloksia ja vaatii työtä saavuttaa. 2 x oma paino penkissä on todella vaikea saavuttaa ja loukkaantumisriski treenissä ja kisasuorituksessa on erittäin suuri. 1 x oma paino penkiltä on erinomainen kuntoilijan lihaskunto. Jos taas hakee vaan penkkitulosten kasvavavan mahdollisimman nopeasti, niin nopein tapa on syödä itsensä jättiläiseksi yhdistettynä laadukkaaseen teeniin. Ylipaino lisää anaboliaa - se on sitä bulkkausta....homman järjellisyyteen tai järjettömyyteen en ota kantaa. Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin, kaikki on suhteellista. Taisin minäkin viimeisen lukioluokan ajan tehdä töitä sen 100 kg:n penkistä nostamisen kanssa ja jäiköhän 97,5 kg:aan loppujen lopuksi. Siitä on jo yli 20 vuotta. Elopaino oli silloin muistaakseni jotain 72-73 kg:n välillä, koska hämärästi muistan nostaneeni penkistä 25 kg yli oman painoni.

Neljän tunnin alituksen kanssa tapeltiin sitten siitä muutamia vuosia myöhemmin, ja jos ensimmäinen maraton lasketaan aloitusvuodeksi, niin pari vuotta se vaati, kun maratontulos heilahti kerralla neljän tunnin huonommalta puolelta ensin vähän päälle 3.40:n ja parin kuukauden päästä samana kesänä vieläkin voimassa oleviin ennätyslukemiin. Siitäkin on jo yli 15 vuotta.

Omien kokemuksien perusteella on aivan turhaa alkaa ainakaan väittelemään kumman rajan saavuttaminen on helpompaa, koska se jos mikä on niin puhtaasti tyypistä kiinni.

Tälläkin "keskustelulla" on tietysti joku tarkoitus. Tuli nimittäin ihan uskomaton hetkellinen innostus päästä lähiaikoina kokeilemaan paljonko nyt nousisi penkistä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Respect! Vuosien duuni jonkin tavoitteen eteen on minusta kunnioitettavaa.

Mutta näissä juoksuhommissa ei haluaisi toistaa samoja nuoruuden virheitä ja pään hakkaamista seinään - eli treenata vuosikausia väärin. Onneksi on nykyään nämä saitit josta löytää sitä tietoo nopeesti....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta ei ole kovin vaikeaa treenata "sinne päin" ja saavuttaa ihan hyviä tuloksia. Juoksemalla kevyesti riittävän paljon saavuttaa jonkinlaisen tason, erityisesti maratonilla. Eli mun vastaus kysymykseen on: juokse fiiliksellä kevyesti mahdollisimman paljon vaikkapa 4-5 vuotta. Sen jälkeen näkyy jo varmasti mihin haarukkaan ne tuloksen on asettumassa. Ei kannata liikaa hifistellä, vaan keskittyä olennaiseen, eli juoksemiseen mahdollisimman paljon. "Mahdollisimman paljon" on tietenkin ihan itsestä kiinni, jollekin se voi olla se kolme kympin lenkkiä viikossa, toiselle taas 250km viikossa.

Mutta voihan sitä kehittymispotentiaalia myös arvioida ilman massiivista ihmiskoetta. Hyviä keinoja ovat mm. mattotesti hapenoton mittaamiseksi. Siinäkin voi kehittyä paljon, mutta se antaa jo hyvää osviittaa. Toinen, yksinkertainen ja ilmainen tapa on mennä peilin eteen ja katsoa näyttääkö juoksijalta. Hyvät juoksijat ovat poikkeuksetta myös juoksijan näköisiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luulen että perus sohvaperunalla (miehelle) penkki 100 kg on saavutettavissa vähemmällä treenillä kuin maraton alle 4 h. Tai olen siitä oikeastaan ihan varma. Kuitenkin useimmilla taitaa massaa olla esim. yli 80 kg, jolloin se penkkitulos on helpommin saavutettavissa.

Treenasin muuten itse joskus huvikseni tavoitteena mahdollisimman kova penkkitulos ja cooper samaan aikaan (ei kirjaimellisesti samaan aikaan), ja pääsin lukemiin 125 kg ja 3450 m. Itse painoin 75 kg. Hiihtotaustasta oli aika paljon hyötyä tuossa kokeilussa. Minkäänlaista lahjakkuutta en taatusti omaa kumpaankaan lajiin. Oon sitä mieltä että lahjakkuudesta puhutaan liikaa, tulokset syntyy kovalla työllä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kovin on yksilöllistä kumpi on helpompi saavuttaa, 100 kg penkistä vai 4 h maralta. Itsellä 150 kg penkistä meni melko helposti toki vuosien harjoittelulla, mutta 170 kg (2 x oma paino) olikin sitten jo vuosikymmenen ponnistus.

4 h alitus ei kuitenkaan ole vielä onnistunut. Itsellä ei tuntuisi olevan ns. hitaita soluja liiemmälti eikä näin ollen lahjakkuuttakaan kestävyysurheiluun - ja se tekeekin juuri juoksemisesta ja hiihtämisestä kiehtovaa... Eipä ole enää tullut moneen vuoteen penkkienkkoja kokeiltua. Toki edelleen satasella voi sarjoja tehdä ns. nato-suoritukseksena (jalat penkillä).

Väittäisin, että synnynäisillä ominaisuuksilla voi olla erittäinkin paljon vaikutusta maratonaikaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuntosalilla olen vuosia treenaillut, 3 - 4 kertaa viikossa ja kovin penkkitulos koskaan on 2 x 80kg, itse painoin tuolloin muistaakseni vähän päälle 80kg. Hyvin harvoin kuitenkaan mitään maksimeita kokeilin, vaan treenailin lähinnä "bodaus tyylisesti".

Viime elokuussa rupesin juoksua harrastamaan ja tiputin salikäynnit kertaan viikossa. Kympin juoksin viime sunnuntaina aikaan 43:53. Yhtään maratonia en ole juossut, mutta HCM:ään olen osallistumassa, ja olisin todella pettynyt ja yllättynyt jos en sitä juoksisi alle 4 tunnin. Lähden luultavasti tavoittelemaan n. 3:30 aikaa.

Että ehkäpä minulla on vähän enemmän "lahjakkuutta" kestävyysurheilu puolella kuin voimailu puolella. 100kg penkistä tuntuu lähes mahdottomalta ja 4 tunnin alitus maratonilla realistiselta tavoitteelta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos suuri tulosparannus tekee onnelliseksi niin kannattaa juosta se ensimmäinen kilpailu mahdollisimman hitaasti :hali_knuffl_rein:

Tätä voisi kutsua vaikka "kengän hinta urheilukaupassa" -metodiksi. Ovh kun merkitään aivan järjettömäksi niin teet hyvän tilin ostamalla näin hurjalla alennusprosentilla!

Itse pinkaisin ensimmäisen (kahdesta) maratoonini vähän alle 4:50. Olin juossut jo muutaman vuoden pohjia ja tietoisesti valitsin sellaisen kilometrivauhdin jolla pääsen varmasti maaliin. Maalissa olin hetken onnellinen mutta sitten vähän harmitti, koska alle 4:30 olisi mennyt heittämällä (ainakin uskon niin).

Sama toistui viime vuonna, aika alle 4:30 ja paukkuja tuntui jäävän ainakin 4:15, ellei jopa 4:00 rajalle.

Tänä vuonna Varalassa tavoite alle 4:00. (Mutta 2011 ei todellakaan 3:30!). Tämä on mielestäni hyvä metodi nostella varovasti vuosien mittaan sekä harjoitusmääriä että tuloksia joilla ei kuitenkaan ole niin suurta väliä.

Uskon että monet muutkin eivät lähde maratoonia tai puolikastakaan juoksemaan ennen kuin on ihan varma että se onnistuu, ja sitten sitä ei juosta täysillä vaan varmistellaan että jää onnistuneet muistot jatkoon. Lähtötason vertailuksi eivät nämä kisat ehkä siten kelpaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä


  • Talviale!

    Alennukset jopa -60%


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy