Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Intervallia vai TV kova?


HimPura
 Share

Recommended Posts

Tällainen kymysys palstan valmennusjohdolta, että mitä eroa on tekeekö 1000m vetoja esmes 4kpl, vai TV kova 5km? Jos haetaan hermotusta ja vauhtia, niin kummasta on enemmän hyötyä maratonia ajatellen? Ja voiko TV kovan juosta niin, että juoksee ensin hitaasti itsensä lämpimäksi muutaman kilometrin, ja sitten nappasee sen 5km kovaa?

Maksimisykkeillä meneminen on itselleni todella töisevää, kun puolisko pystyy vetämään 30minuuttia 180 sykkeillä (maks 195). Mulle jo 160 sykkeen vauhti on "kovan" tuntoinen (maks 190). Mitä haittaa on, jos ja kun menee ihan hapoille?

Tv Jalat on tunnottomat aina samalla vauhdilla juoksemisesta

Link to comment
Share on other sites

Itse vetelisin tasavauhtista tai kiihtyvää yhtäjaksoista kovaa jos vain pääsee selvästi alle maratonvauhdin.

Jos vauhtivarat eivät riitä saa tonnin vedoilla sitä helposti lisää.

Katsoisin siis että tonnin vedoilla saadaan vauhtireserviä kasvatettua ja tv-tai kiihtyvällä kovalla parannetaan paremmin vauhtikestävyyttä, joka sitten vaikuttaa enemmän maratontulokseen.

Se että kovat sykkeet irtoaa helposti on merkki joko huonosta peruskunnosta ( pieni sydän ) tai sitten harvemmilla tosi hyvästä hapenottokapasiteetista eli yleensä ei kannata huolestua jos kovilla sykkeillä tuntuu pahalta.

Hapotusta kannattaa välttää ( paitsi kisoissa ) jos mara menee yli kolmen tunnin.

Link to comment
Share on other sites

Hapotusta kannattaa välttää ( paitsi kisoissa ) jos mara menee yli kolmen tunnin.

Voisitko kertoa mihin tämä perustuu? Kyllä kai tuo on tila elimistön energiantuotannossa jota pitäisi harjoitella ja mihin pitäisi tottua, olipa kunto mitä hyvänsä? Alussa tietysti varovasti niinkuin kaikkea muutakin uutta.

Link to comment
Share on other sites

5k kova ehdottomasti riittävän, esimerkiksi 20min verryttelyjuoksentelun päälle. Samoin kannattanee muistaa vielä vastaava jolokuttelu 5k vedon jälkeen.

..ja niinkun Prefontaine tossa mainitsi, ennen kun noista 5k vedoista esimerkiksi saa mitään hirveästi irti - tartteis saada vauhtia niihin alle vaikka intervalleilla. Itse yritän ottaa myös tästä tosin oppia nyt ja saada ensi kesäksi tehtyä enemmän näitä vauhtia lisääviä harjoituksia, mitkä olen lahjakkaasti muuten vaan juoksennellessani sivuuttanut tähän asti lähes täysin.

Jostain olen ollut lukevinani paljon tuota "kaikki irti koneesta" yleisimpänä virheenä, mitä juoksijat tekevät harjoituksissaan. Sitäkin täytyy siis yrittää varmaan pitää jonkinlaisena ohjeena omallekin harjoittelullekin.. Yhtä kaikki, harjoittelu on aina kivaa.

Link to comment
Share on other sites

Voisitko kertoa mihin tämä perustuu? Kyllä kai tuo on tila elimistön energiantuotannossa jota pitäisi harjoitella ja mihin pitäisi tottua, olipa kunto mitä hyvänsä? Alussa tietysti varovasti niinkuin kaikkea muutakin uutta.

Anaerobisen suorituksen ajatellaan heikentävän aerobista energiantuottoa.

Koska maratoonareilla ( ainakin yli kolmen tunnin menijöillä ) anaerobinen energiantuotto kisassa on minimaalista se ei rajoita juoksua. Miksi siis ottaa riski että esmes vauhtikestävyys, joka maratonilla on aina yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, heikkenisi vaikka maksimaalinen hapenotto, joka taas ei juurikaan rajoita maratonsuoritusta, paranisikin.

Tässä on oltava kuitenkin hyvin tarkkana. Anaerobisella kynnyksellä juoksu on kaikkien tavoitteellisten maratoonareiden tärkeimpiä treenejä. Tällöin haponmuodostus on voimakasta mutta vielä kontrollissa eikä juurikaan haittaa menoa.

Jos haluaa pärjätä hyvin myös lyhyemmillä matkoilla hapon kanssa sitävastoin on syytäkin harjoitella.

Link to comment
Share on other sites

Millaiset Intervallit ovat sitten parhaimpia esim. maratoonarille, jos niitä haluaa tehdä. Lähinnä palauttavat jaksot. Kannattaako niitä vetoja vetää niin, että pystyy "palauttelemaan" normaalitilan pk-vauhdilla, vai esim. vieläkin hiljaisempaa +6min/km vai vedot maksimilla niin että on pysähtyneenä (ja vähän kävelee) esim. 2min välissä. Entä kuinka monta vetoa per treeni, ja mikä on vedon optimaallinen pituus. 1km?

Tasavauhtisista taas sen verran, että onko tärkeämpi saada tasavauhtinen kova tuonne lähemmäs kymmentä kilometriä tai yli kuin se että juoksee esim. vitosen täysillä. Itse ynnäilin tuossa eilen, että voisi kokeilla 10-12km seuraavaksi tasavauhtiksi kovaksi lenkiksi, ja vauhti olisi n.10-20s päivitettyä maratonvautiani kovempaa. Sitten taas jos vitosta lähtisin vetämään niin se ehkä alkuverryttelyn jälkeen menisi helposti 30min kovempaa, ja tämä ei niin paljon välttämättä (?) palvele esim. maratonia.

Link to comment
Share on other sites

Jos kovat kilsat sujuvat mutta ei TV-kova 5 km, niin sitten varmaan kehittävämpi harjoitus on se 5 km TV-kova. Jos taas kovalla kilsalla ei pääse paljoakaan kovempaa kuin 5 km kovalla, niin sitten kehittävämpi harjoitus on varmaan nuo intervallit. Näin siis vauhtien kasvattamisen näkökulmasta. Menee varmaan samoille linjoille kuin Prefontanen ajatus, että riippuu siitä kumpi on tällä hetkellä kehittymistä rajoittava tekijä, vauhtireservi vai vauhtikestävyys.

Mieleen tuli myös, että intervalleilla saattaa olla toinenkin vaikutus. Koska sykealue käydään laajalla skaalalla läpi ja siihen liittyy aina välillä palautus, niin sillä saattaisi olla vaikutusta myös sydämen iskutilavuuteen toisella tapaa kuin pidemmällä tasavauhtisella. Ja tätä kautta sillä olisi vaikutusta paitsi maksimisuorituskykyyn myös suorituskykyyn niillä alemmilla kynnyksillä. Ja sillähän olisi vaikutusta maratonilla. Tämä siis näin spekuloiden ilman faktoja.

vedot 1600m vauhdin putoamatta ja uusi veto kun pulssi putoaa sataan

Mistä tämä maaginen sata tulee (siis tietämättä jonkun lepo- tai maksimisykkeistä mitään)?

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Juu,kuten Ltiilika mainitsikin, voidaan vedoilla parantaa varsin spesifisesti myös vauhtikestävyyttä; esmes 8-10 x 1000m anakynnyksellä 60 sekunnin palautuksilla on varsin hyvä vauhtikestävyysharjoitus. Vaikka se on kova treeni maitohapot pysyvät kurissa ja on monelle helpompi henkisesti kuin vastaava tasavauhtinen.

Monesti vain vedot tehdään liian kovaa ja liian pitkillä palautuksilla eikä niistä silloin ole paljoa hyötyä kuntomaratonarille. Tai sanotaanko että hyöty ei ole mielestäni niin iso että niin kannattaisi tehdä.

Link to comment
Share on other sites

Ei TV-kovaa ja intervalleja pitäisi nähdä toisensa poissulkevina, vaan toisiaan täydentävinä harjoitteina. Kummallakin on oma tarkoituksensa.

Esimerkiksi tonnin intervalleilla yleensä pyritään nostamaan maksimaalista hapenottokykyä. Ehkä myös samalla voi hioa juoksutekniikkaa. Tonnin intervalleissa juostaan lähelle omaa Cooper-vauhtia tai hiukan hitaampaa, ja palautus voi olla 2-3 minuuttia. Vauhti on sen verran kaukana maratonvauhdista ja matkat sen verran lyhyitä palautuksineen, että harjoitus ei ole oikeastaan maratonille spesifinen. Vetojen pituutta voi toki muuttaa pidemmäksi tai lyhentää palautuksia, jolloin vauhtia on tiputettava, ja treeni muuttuu maksimikestävyystreenistä lähemmäs vauhtikestävyystreeniä. Intervalleissa on myös se ongelma, että niitä ei kannata tehdä, jos ei ole ensin pohjia luotuna vauhtikestävyyden puolella. Sanoisin, että maratonohjelmaan (olettaen noin 4 kk ohjelma) sisällytettävien intervallitreenien määrä ainakin harrastelijalla pitäisi olla laskettavissa yhden käden sormilla.

TV-kovalla puolestaan pyritään nostamaan anaerobista kynnystä. Vauhti on lähellä sitä vauhtia, jota voisi juosta tunnin maksimissaan. Sopiva harjoituksen kesto lienee 20-40 minuuttia harrastelijalle. Koska vauhti on lähellä maratonvauhtia ja suoritus on yhtäjaksoinen, toimii TV-kova paljon paremmin maratonspesifisenä treeninä. Anaerobinen kynnys onkin yksi parhaimmin maratonajan kanssa korreloivista mitattavista fysiologisista suureista. TV-kovia voi myös juosta enemmän maratonohjelman puitteissa, koska jos pohjaa on luotu riittävästi pk-lenkeillä ja kevyillä vk-lenkeillä, ei samanlaista yli menemisen vaaraa ole kuin intervallien kanssa. TV-kova voi olla maratoonarille viikoittainen harjoitus.

Eli maratonharjoittelussa pitäisin pääpainon näiden kahden mainitun harjoitustyypin osalta olla TV-kovissa. Kyllä toisaalta maksimaalisen hapenoton kehittyminenkin yleensä vetää myös anaerobista kynnystä ylöspäin, joten ei intervallejakaan sovi unohtaa, jos haluaa kehittyä pitemmällä tähtäimellä. Intervalleja voi sitten tehdä silloin tällöin tai vaikkapa muutaman viikon jaksona sopivassa välissä.

Link to comment
Share on other sites

Tämä olisi hyvä dilemma, jos pitäsi valita vain jompikumpi harjoitusmuoto. Molemmissa on etunsa...

Itse olen vetänyt välistä TV-kova systeemillä(eka mara 2.54 ilman intervallin intervallia viimeiseen 1,5 vuoteen ennen starttia), sitten vaihdoin puolivahingossa intervalliharjoitteluun, jonka jälkeen menin TV-kova systeemillä ja sen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että molempi(a) parempi.

TV-kovassa ei oikeen pääse kunnolla tarpeeksi koviin vauhteihin, jos ei ole ns ylinopeusjuoksua tehnyt, mutta intervallit taas eivät kehitä maratonilla tarvittavaa kestävyys/hapenottoa niin kutkulleen kuin TV-kova. Jotenka olen tullut päätelmään, että molempia tarvitaan.

Harjoitukseen rytmityksen ja harjoitusten välinen suhteutus on tietysti haastava. Tekeekö fifty-fifty vai fifty-sixty(joka toinen intervalli ja kova), vai tekeekö 1:2(1intervalli 2tv-kovaa) vai mikä on sopivaa. Varmasti yksilöstä, harjoitustausta sekä kauden ajankohdasta riippuuvaa tämä.

Itselläni vielä lisää mukavasti liikkuviaosia tai rikkoja rokkaan, ku tähän sotkee vielä alivauhtiharjoitteet(TV, TV-rento) lisäksi, sekä niiden suhteutus muuhun kuormittavaan treeniin ja lisäksi intervallien pituudet (200m)400m-4km toistojen määrät ja palautuksen pituus. Ne ku sopivasti saa suhteutettua vuodenaikaan ja kauden päätähtäimeen nähden sopivaan järjestykseen, niin eipähän oo ihme jos VITUTTAA, eikä aina kulje...

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy