Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Hassen Tervasaari-maratoonit


Recommended Posts

Mitä tuo reitinvalvonta pitäneekään sisällään... no, Paloheinämaratonilla joka tapauksessa järjestäjä ottaa ajat ja laskee kierrokset, tosin monilla on lisäksi oma kirjanpito, koska huoltopisteellä voi olla hektisiä hetkiä ja järjestäjällä kädet täynnä ja vaikea nopeasti nähdä kunkin juoksijan tilanne. Kyseessä on hyvin pienen järjestäjäorganisaation hyvin pienimuotoinen tapahtuma.

Link to comment
Share on other sites

Otan Paloheinämaratonilla juoksijoille ajat parilla ajanottokellolla.

Reittivalvontaa merkityksessä "juokseeko juoksija oikaisematta ja

kääntyykö oikeassa paikassa" ei ole. Käyn itse joskus kisan aikana juoksemassa vetoja reitillä, mutta ne ulottuvat vain n. 1 km:n pääähän lähtöpaikasta eivätkä ole "valvontajuoksuja" (silti: vilppiä en ole havainnut).

Oikaisumahdollisuudet reitillä

ovat melko pienet:

- maasto reittinä olevan ulkoilutien ulkopuolella on melko hankalakulkuista, kesälläkin, talvesta puhumattakaan;

- oikaisu ei lyhentäisi matkaa paljon.

Se, että reitti koostuu kierroksista eli samalla kierroksen aloituspaikalla on aloituksen jälkeen käytävä 7 kertaa (maratonilla) ja kierroslaskenta ainakin jossakin määrin taannevat sen, että poikkeuksellisen nopeat kierrokset ainakin herättäisivät huomiota. Lisäksi oikaisutoimenpiteet olisi toistettava, mikä lisäisi paljastumisen vaaraa, komiikasta nyt puhumattakaan (8 kertaa saman kannon päässä lepäämässä), jos oikaisun tarkoituksena on minimoida rasitus, ei vähentää käytettyä aikaa.

Mutta totuuden nimissä todettakoon, että varsinaista reittivalvontaa ei siis ole.

ACO

Link to comment
Share on other sites

Kyllä "sosiaalinen kontrolli" Hassellakin aika hyvin pelaa. Esimerkiksi itse olen huomannut, että kun juoksen viimeistä kierrosta, niin aika monet kanssakilpailijat kannustavat kohdattaessa: "hyvä, viimeinen kierros!". Juoksijat myös tuntevat toisensa, ja tietävät toistensa vauhdit. Mutta virallisiin tilastoihin ajat siis tosiaankaan eivät kelpaa.

Link to comment
Share on other sites

  • 6 months later...

Miksi joku juoksee maratonin, jos ei ole ajanottoa? Ei kai kukaan nyt huvikseen noin pitkälle matkalle lähde.

Tuikkeelle, huomasin saman Häjyjen sivulta. Onneksi ajoissa. Kovin valitettava homma. Joudun jättämään väliin, kun huomenna on muuta juoksumenoa. Mutta tarkoitus olisi päästä nauttimaan jatkossakin Hasseista. Ihan vain huvikseen! Baldinille vielä, että on olemassa myös meitä kliseisesti "elämäntapa" -juoksijoita, jotka nauttii hyvästä seurasta, eikä niin ryppyotsaisesti ole tulosten perässä juoksemassa. Ainakaan kaikissa kisoissa/tapahtumissa. Ota sinäkin tiukka pipos pois ja kokeile kerran, voit yllättyä!

Link to comment
Share on other sites

eikä niin ryppyotsaisesti ole tulosten perässä juoksemassa. Ainakaan kaikissa kisoissa/tapahtumissa. Ota sinäkin tiukka pipos pois ja kokeile kerran, voit yllättyä!

Niin ajattelin Berliinissä tehdä, koska nyt en ole päässyt harjoittelemaan ja niin tein esim. ekalla maratonilla Tukholmassakin, mutta se hyvä seura ja meininki tulee siitä hyvästä tapahtumasta. Tosin nyt lähden yksin reissuun, mutta koskaan ei ole käynyt niin etteikö Saksassa olisi isoissa kaupungeissa ollut hyvää seuraa.

Maratonilla tunnelma luodaan sillä, että on tuhansia tai kymmeniä tuhansia osanottajia ja koko tapahtuma saa kropan käymään ylikierroksilla. Sportexpon numeroiden hausta aina mitalin saamiseen ja maalissa nautiskeluun. Kaikki katsojat, bändit, sponsorikojut, matkustaminen kisaan jne. Se kokonaisuus tuo nautinnon ja muistot. Ei siinä tarvitse tosissaan aina välttämättä juosta kunhan tekee sen hetkisen parhaansa. Matka on kuitenkin vaativa, joten on ikäänkuin turhaa taittaa sellaista matkaa turhaan jossain ilman ajanottoa. Muutenkin jos liikaa sillä matkalla kilpailee niin jos ei ihan aliarvioi matkaa niin kuitenkin jossain määrin tulee sellainen epäkunnioituksen kuva, kun jotenkin arkipäivästetään ko. tapahtuma.

Link to comment
Share on other sites

Niin ajattelin Berliinissä tehdä, koska nyt en ole päässyt harjoittelemaan ja niin tein esim. ekalla maratonilla Tukholmassakin, mutta se hyvä seura ja meininki tulee siitä hyvästä tapahtumasta. Tosin nyt lähden yksin reissuun, mutta koskaan ei ole käynyt niin etteikö Saksassa olisi isoissa kaupungeissa ollut hyvää seuraa.

Maratonilla tunnelma luodaan sillä, että on tuhansia tai kymmeniä tuhansia osanottajia ja koko tapahtuma saa kropan käymään ylikierroksilla. Sportexpon numeroiden hausta aina mitalin saamiseen ja maalissa nautiskeluun. Kaikki katsojat, bändit, sponsorikojut, matkustaminen kisaan jne. Se kokonaisuus tuo nautinnon ja muistot. Ei siinä tarvitse tosissaan aina välttämättä juosta kunhan tekee sen hetkisen parhaansa. Matka on kuitenkin vaativa, joten on ikäänkuin turhaa taittaa sellaista matkaa turhaan jossain ilman ajanottoa. Muutenkin jos liikaa sillä matkalla kilpailee niin jos ei ihan aliarvioi matkaa niin kuitenkin jossain määrin tulee sellainen epäkunnioituksen kuva, kun jotenkin arkipäivästetään ko. tapahtuma.

Arkipäiväistähän maratoonin juokseminen on, jos jokin. Jokainen sohvaperunahakin sen nykyisin tekee. Jos meinaa maratoonaamisella elvistellä, on pahasti jäänyt junasta. Aikaa kannattaa ottaa ennemmin siihen junaan ehtimiseen, siis.

Link to comment
Share on other sites

" Jokainen sohvaperunahakin sen nykyisin tekee"

Ei ihan näinkään. HCM:lla sen näki hyvin miten nämä "sohvaperunat" uupuivat jo ennen 10km:n kohtaa. Kyllä jonkinverran täytyy kilometrejä saada alle,jos meinaa kunnialla matkan taittaa ja silloinhan on jo joutunut harrastamaan liikuntaa säännöllisesti jonkin aikaa.Kunto on noussut,paino kenties tippunut ja kolesteroliarvot asettuneet parempaan suuntaan.Tupakatkin saattaneet jäädä matkalle.

Maraton tavoitteena on loistava kannustin ja motivoi pysymään kiinni säännöllisessä liikunnassa. Näitä arvoja vasten aika maratonilla on täysin toisarvoinen tekijä. Hatunnosto nopeille ja kovakuntoisille kavereille.Fyysisistä syistä johtuen hitaampana menijänä pidän ajatuksesta:

"Tavoitetta tärkeämpää,on matka sitä kohti".

20-30 vuoden päästä voi polvet ja lonkat olla pask...na,mutta toivon että yöpöydällä on vähemmän pilleripurkkeja kuin kavereilla,jotka eivät ole kiinnostuneita hyvinvoinnistaan.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitetaan arkipäiväisyydellä.Tämä ei enään ole pelkästään raakojen raastajien laji,kuten vielä -70-80-luvuilla,ja vielä 90-luvullakin,vaan tuli melkeinpä muotilajiksi jossain kohtaa ja jokainen kynnelle kykenevä otti tavoitteeksi maratonin.Sen ensimmäisen jälkeen ei sitten toisia enään tullutkaan.

Vauhdikkaita syyskilometrejä kaikille.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy