Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Missä olit kun tämä ennätys syntyi?


alle3h
 Share

Recommended Posts

Joulun pyhien lähestyessä on sopivaa laittaa vireille tällainen ketju penkkiurheilumuistoille. Tähän voi siis vapaasti laittaa muitakin penkkiurheilumuistoja.

Oma muistoni on tässä. Kyseessä on Zürichin "Weltklasse"-juoksuilta 16.8.1989. (Lähde: SUL/Ikimuistoiset hetket)

Vuonna 1989 suomalaisen 800 metrin juoksun kärki oli kaikkien aikojen huipputasolla. Harmillista kyllä, tämä tapahtui vuonna jolloin kansainvälisiä arvokilpailuja ei ollut ohjelmassa. Porvoon Urheilijoiden Ari Suhonen juoksi vahvasti jo kesäkuussa Helsingissä, jolloin hänen aikansa Maailmankisoissa oli 1.45,08. Samassa kilpailussa Lapin Lukon Esko Parpala teki ennätyksensä 1.45,73. Nämä ja muut alkukesän näytöt avasivat Suomen kärkikaksikolle paikan legendaariselle Zürichin Letzigrund-stadionille ”Weltklasse”–nimellä tunnettuun kovatasoiseen juoksuiltaan.

Zürichin 800 metrin B-erässä kenialainen Robert Kibet karkasi yhteen elämänsä kovimmista juoksuista ja voitti ajalla 1.43,91. Muu ryhmä kaarsi loppusuoralle lähestulkoon rintamassa. Hurjassa loppurutistuksessa muista erottui kiriherkkä Esko Parpala, mutta seitsemän miehen välille eroa syntyi vain vaivaisen sekunnin verran. Parpalan komea aika 1.45,24 jäi hänen uransa parhaaksi ja riitti vuoden 1989 maailman tilastossa 22. sijalle.

A-erässä viivalle asettui 8 kivikovaa juoksijaa, joukossa olympiavoittaja Paul Ereng, maailmanmestari Abdi Bile, arvokisamitalistit Tom McKean, José-Luis Barbosa ja Peter Braun, tulevat olympiamitalistit Johnny Gray ja Nixon Kiprotich sekä meriiteiltään vaatimattomimpana Suomen Ari Suhonen. Amerikkalaisjänis Lewis Johnson veti avauskierroksen lähes järjettömän kovaa 48,08. Jopa maailmanennätys väreili ilmassa ja Suhonenkin ohitti väliaikapisteen noin 51 sekunnissa joukon keskivaiheilla. Toisella kierroksella huippunimet kylpivät maitohappomeressä, mutta hyytymisestä huolimatta tauluun lyötiin nippu huippuaikoja. Voittoon juoksi aikakautensa ehdoton kuningas Paul Ereng ajalla 1.43,16. Seitsemän parasta alitti 1.45 ja tasaisen vauhdin mestari, Zürichin iltaan huippukuntonsa osuttanut Ari Suhonen juoksi 1.44,10, mikä riitti neljänteen sijaan.

Sinä iltana Ari Suhonen oli Euroopan paras puolimaileri ja ylsi kauden päätyttyä Euroopan tilastossa toiseen sijaan Tom McKeanin jälkeen. Maailmantilastossakin Suomen ennätys riitti komeaan kahdeksanteen sijaan. Näyttöjensä perusteella Suhonen sai historian toisena suomalaisjuoksijana kutsun edustamaan syyskuussa Euroopan joukkuetta Maailman cupiin Barcelonaan. Kovatasoisessa kilpailussa Suhonen jäi seitsemänneksi, mutta kausi 1989 piirtyi silti historiaan suomalaisen 800 metrin juoksun suurena vuotena.

Tuona iltana näki muuten päivän valon myös yksi ME, kun Roger Kingdom passitti 8 vuotta vanhan Renaldo Nehemiahin 110 metrin aitojen ME:n eläkkeelle ajallaan 12,92.

Niin ja vastaus otsikon kysymykseen, missä olin kun 800 metrin SE syntyi? Notkuin aikas kännissä erään Laukaalaisen ravintelin baaritiskillä. Oli kaverin häät.

Link to comment
Share on other sites

Melko hyvin on muistissa, missä oltiin elokuussa vuonna 1989, mutta nyt tulee vähän ehkä vähän hankalampi muisto tältä kannalta. Tosin tämä ei ole omani vaan jo edesmenneen isäni penkkiurheilumuisto, sillä hän oli paikan päällä todistamassa alla olevaa loistosuoritusta. Itse, ainakin toivon olleeni jo pilkkeenä silmäkulmassa mukana :)

Lähteet: Matti Pesola / Kunnian kentiltä: Turun urheilupuisto maailmanennätysten näyttämönä ja Markku Heikkilä / Uutissi Turust, osa XIV

Paavo Nurmen kisat 16.6.1965 olivat saaneet ennätysnälkäisen vieraan Australiasta, kun Ron Clarke tuli kokemaan yhden maailman nopeimman hiilimurskan ennätyskelpoisuutta 10000 metrin matkalla. Clarkella oli jo tällöin voimassa olevat 5000 ja 10000 metrin maailmanennätyksen hallussaan. Hän oli valinnut Turun urheilupuiston ennätyskokeiluunsa, ei pelkästään sen nopeuden vaan myös Paavo Nurmen maineen takia. Clarken kerrotaan verranneen Nurmea ”valkohehkuisessa kunnianhimossaan Napoleon Bonaparten kaltaiseksi”.

Yleisöä oli kisoissa Clarken ansiosta runsaasti ja kannustus oli hurjaa. Clarke joutui taivaltamaan matkan luonnollisesti yksinään ilman vetoapua. Kymmenen kilometrin täyttyessä, ajanottajista Eino Helle ja Severi Sario saivat ajaksi 28.14,0 ja Veikko Vuorinen ”hidassormisena” 28.14,3. Uudeksi ME:ksi kirjattiin sääntöjen mukaisesti ensin mainittu aika, joten ME oli parantunut 1,6 sekuntia.

Jostain hallinnollis-teknisestä kömmähdyksestä johtuen Clarken Turussa juoksemaa aikaa ei koskaan listattu IAAF:n viralliseen ME-luetteloon. Clarke ei tästä paljonkaan välittänyt vaan juoksi neljä viikkoa myöhemmin yhden kaikkien aikojen ylivertaisimman ME:n Bisletin stadionilla, kun kello pysähtyi aikaan 27.39,4. Tämän ME:n rikkoi vasta Lasse Viren Münchenin olympialaisissa seitsemän vuotta myöhemmin.

Turun urheilupuistossa on vuosikymmenten saatossa tehty yhteensä 17 maailmanennätystä, joista edellä kerrottu on toistaiseksi viimeinen.

Link to comment
Share on other sites

Synnyin 8 kk tuon ennätysjuoksun jälkeen, joten siitä voinee päätellä missä olen silloin ollut...

Jostain hallinnollis-teknisestä kömmähdyksestä johtuen Clarken Turussa juoksemaa aikaa ei koskaan listattu IAAF:n viralliseen ME-luetteloon.

Olen jostain lukenut, että tämä kömmähdys johtui siitä, että Clarke rikkoi ennätyksen niin nopeasti uudelleen, että Turun kilpailun järjestäjät eivät olleet ehtineet toimittaa ennätysdokumentteja kv liiton käsiteltäväksi ja ennätyksen rikkoontumisen jälkeen asiaa ei enää pidetty noteeraamisen arvoisena, joten virallinen ennätysilmoitus jäi kokonaan tekemättä.

Nokitetaan vähän tuoreemmalla ennätyksellä: Iso-Britannian David Moorcroft juoksi Bisletillä 7.7.1982 superyllättäjänä 5000 m ME:n 13.00,41 rikkoen Henry Ronon nimissä olleen ennätyksen lähes kuudella sekunnilla ja jääden 13 min haamurajasta alle puoli sekuntia. Moorcroftin ennätyksen arvoa nosti se, että se syntyi ilman jänisten apua täydellisenä soolojuoksuna. Itse kuulin tästä ennätyksestä vasta seuraavana aamuna lukiessani siitä sanomalehdestä ja olin kuin pölkyllä päähän lyöty: joku v***n Moorcroft meni rikkomaan legendaarisen Henry Ronon ennätyksen.

Sekä tämä 5000 m aika että Moorcroftin kymmenen päivää myöhemmin Lontoossa juoksema silloinen 3000 m EE 7.32,79 ovat muuten vieläkin Iso-Britannian ennätyksiä.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Iso-Britannian David Moorcroft juoksi Bisletillä 7.7.1982 superyllättäjänä 5000 m ME:n 13.00,41 rikkoen Henry Ronon nimissä olleen ennätyksen lähes kuudella sekunnilla ja jääden 13 min haamurajasta alle puoli sekuntia.

Olin tuolloin rippileirillä ja ennätysjuoksu jäi siksi töllöstä (kai se sieltä tuli) näkemättä. Kuten jossain toisessa ketjussa olen useasti todennut, vuosi 1982 on eittämättä suosikkivuoteni eikä vähiten tuon rippileirin takia :) Vuodesta 1982 on minulla on erittäin paljon muistikuvia, myös penkkiurheilun saralta.

Link to comment
Share on other sites

En muista nähneeni kasin juoksuja. Oikeastaan ainoa yleisurheiluun liittyvä penkkiurheilumuisto siltä vuosikymmeneltä on miesten satanen Soulissa. Katsoin sitä lattialla istuen ja seisten. Mieleen on jäänyt sekin, kun yhtenä päivänä menimme koulun ruokalaan ja seiniltä oli poistettu kaikki milkmainokset.

Link to comment
Share on other sites

Tuo Moorcroftin ME jäi 1982 itselläkin näkemättä tv:stä, lehdestä seuraavana päivänä luin. Harmitti muistaakseni hieman kun noin loistava juoksu meni ohi.

Samana kesänä Tiina Lillak heitti keihäänheiton ME:n Helsingin Maailmankisoissa. Itselläni jäänyt mieleen, että oltiin Helsingissä ja käytiin vieläpä katsomassa kyseisiä kisoja - mutta juuri sinä toisena päivänä kun naisten keihäänheitto ei ollut ohjelmassa. (Maailmankisat olivat tuona vuonna viimeistä kertaa kaksipäiväiset.) No olihan sinä toisenakin päivänä paljon nähtävää, itseäni kun eivät silloinkaan heittolajit kiinnostaneet niin paljon kuin juoksut. Mutta olisihan se suomalaisen tekemä ME ollut kiva nähdä "livenä".

Suhosen SE-juoksun 1989 näin muistaakseni TV:stä kotona tuoreeltaan.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy