Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Sign in to follow this  
Mooses

Helsinki City Marathon 2010

Recommended Posts

Paransin aikaani parilla minuutilla, nettoaika 4:08 ja rapiat. Olen varsin tyytyväinen suoritukseeni,kun ensin ajattelin, että en pääse ollenkaan matkaan rullauistimilla kaatuilun jälkeen. 35 km:n kohdalla ei kyllä juoksu huvittanut enää yhtään ja aattelin, että on kyllä vika kerta,kun järjestän itseni tämmöseen liemeen. Maalissa olo oli ihan ok , ja mitali on tosi hieno! Paavo Nurmen keskeyttämisen jälkeen maaliinpääsy oli mulle merkittävä juttu.

Palstalaisista bongasin ainakin Skyn lähellä maaliintuloa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään maaliinpääsy oli jo kova suoritus. Puolimaran kohdalla keskeyttäneitä oli kymmenittäin, ja raatoautot oli täystyöllistettyjä. Syrjäkorvalla kuuntelin erään keskeyttäneen tarinointia järjestäjille, niin laatta oli lentänyt jo 13 kilsan kohdalla. Useilla krampit kiusasivat, ja jalat petti jne... Muutamia palstalaisia bongasin reitin varrelta, ja onnittelut hienoista juoksuista kaikille yhdessä ja erikseen. Keskeyttäminen saattoi olla tänään hyvinkin fiksua, jos siihen päätökseen päätyi.

Keli taisi olla aika rankka vaikka viime aikojen helteiden jälkeen se hämäävästi tuntui helpolta, eihän lämpötila ollut 30 eikä edes aurinko paistanut... Mutta kyllä sen tunsi että ei ole lentokeli. Luulen että salakavala keli aiheutti minulle myös ensimmäistä kertaa maratonin jälkeen pahan olon, ja olenkin joutunut pakollisille norjan kielen kursseille pari kertaa tänä iltana, ekan kerran jo lähijunassa ja toisen kerran kotona isoon valkoiseen puhelimeen.

Juoksu oli kyllä tämän hetken ala-arvoiseen kuntoon nähden ihmeen helppoa ja hauskaa aina 30km asti. Toki ei vauhtikaan päätä huimannut, mutta kuitenkin. 30km kohdalla sitten tulikin isompi seinä vastaan kuin koskaan ennen maratonilla ja vauhti hiipui hiipumistaan, ihan hölkkäilyksi meni. Loppu nettoaika jotain vähän alle 3:24, jota ei kannata juuri jäädä muistelemaan. Mutta ainakin juoksu oli pirun hauskaa kaksi kolmasosaa, sain olla osallisena 30v. juhla-HCM:llä ja onkin erityisen hieno mitali tänä vuonna. Ei yhtään hiertymää tai rakkoa, taisi olla eka kerta kun maralta tai ultralta ei niitä tule lainkaan.

Alussa tuli muuten mukavasti oppia hitaampien ohittelusta, kun menin liian myöhään lähtökarsinaan ja jäin 5h-jänistenkin taakse - reilusti. Varmaa siinä muutama tuhat ohitusta tuli tehtyä. Ohittelu jatkuikin aina sinne 30km asti (ihmettelin kuinka porukka on sinkoillut selvästi ylikovaa alkumatkan kun niin kovasti tuli selkiä vastaan), jolloin siirryinkin ohitettaviin vaihteeksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Asetin tavoitevauhdiksi 4.48/km, mutta alussa vauhti karkasi välille 4.30-4.40 noin 13km asti. Vaikka juoksu tuntui hyvälle, aloin epäilemään että tästä ei hyvää seuraa koska juomapisteitä aloin odottamaan aina kilometriä ennen janontunteen takia. Garminin virtuaalikaveriin olin ottanut noin 2minuutin kaulan 15km mennessä, josta tahti alkoi hiipumaan ja 26km kohdalla keskivauhti oli jo hitaampa kuin asetettu tavoite. Vaikka keskeytys kävi ensimmäistä kertaa maraton historiassani mielessä (takana reilu 20 maraa),päätin kuitenkin heti em. ajatusten jälkeen, että maalin mennään vaikka aikaa menisi 5 tuntia. Ja maaliin tulin.

Puolimatkassa noin 1.40, toinen puolikas vajaa puoli´tuntia hitaammin. Maratonin suola taitaa olla juuri tässä, välillä kulkee, välillä ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tavoite saavutettu! Melkoinen kokemus sanoisin. Reidet ihan rikki, mutta fiilis on mahtava! Aika 4.59. Tunelmiä myöhemmin blogissa. Nyt parit oluet ja onnittelut kaikille tuossa kelissä juosseille.

Hienoa! Oot olues ansainnut:) Onnittelut! Myös kaikille muille maaliin selvinneille. Ja sympatiat niille joilla matka jäi kesken. Varmaan harmittaa, mutta uusia juoksuja tulee. Ja parempia [juoksu]kelejä ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulihan juostua!

Ensimmäinen kymppi meni tavoitevauhtia, vaikka hikeä puskikin joka huokosesta. Sitten alkoi tympimään. Juoksu oli varsinaista tervanjuontia. Mitään varsinaista vaivaa ei ollut, mutta ei vaan kulkenut. Lakkasin seuraamasta kilometriaikoja, paitsi puolivälissä tsekkasin, että ennätyshaaveet voi heittää romukoppaan. Jossain vähän ennen kolmeakymppiä neljän tunnin jänikset meni ohi. Yritin pyristellä letkan mukana, mutta muutaman kilometrin päästä jänöt loikki tiehensä. Tosin musta tuntui,että ne oli aika lailla etuajassa. Vatsaa alkoi turvottaa, janotti, nesteet eivät ilmeisesti imeytyneet kunnolla. Loppumatkasta oksettikin.

Tilkanmäessä puolisko tsemppasi vietävästi ja kuvittelin vielä ehtiväni maaliin just alle neljän tunnin. Loppukiri ja silti aika painui yli neljän tunnin. Ennätyksestä jäin reilut neljä minuuttia, mutta silti maalissa oli voittajafiilis. Kaiken tuskaisen taaperruksen jälkeen olinkin kuin olinkin juossut maaliin. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta! Lokakuussa Vantaalla ennätysjahtiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnittelut Ikämiehelle ja tietysti muillekin melko kovassa kelissä edenneille. Eka maraton läpi ja alle 5 tunnin.Hienoa! Itse etenin maltilla ettei paikat hajoaisi heti kun ovat jotenkin tervehtyneet.

Yllätyksekseni juoksu kulki hyvin ja keho imi nestettä huolella.Hikoilin kuin sika uunissa.Geelit upposi hyvin ja matka taittui ongelmitta.Vain vammojen takia harjoittelemattomuus näkyi sitten loppuajassa (4.48) ja siinä,että olin maalissa kyllä aika poikki.Poikki,mutta onnellinen.

Tälläkin vauhdilla alkoi selkiä tulemaan vastaan jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa,Siinä Nesteen tornin kohdalla jo ainakin ja sen jälkeen säännölliseen tahtiin.Myös reitille kuukahteneita näin melko monia.

Ilmeisesti keli teki kuitenkin kepposen monille?

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei tullut ennätystä vaikka sitä lähdettiin kelistä huolimatta hakemaan. Mutta ei haittaa, olen oikein tyytyväinen juoksuun.

Alussa ilma oli jotenkin hapettoman oloista ja nihkeätä, loppua kohden minun mielestä keli oli ihan ok eikä ennätys jäänyt ainakaan pelkästään siitä kiinni. Tavoitteena oli siis juosta aika tasaisesti 4.58 kilsoja ja alun pienen ruuhkan jälkeen se onnistuikin ihan kivasti Lauttasaareen asti. Syke tosin nousi heti alussa 160 yli ja pysyi hämmästyttävän tasaisesti siellä koko ajan. Lauttasaaressa n. 17 km kohdalla tuli ensimmäisen kerran vähän heikompi olo, vaikka vauhdin sainkin jotenkin pidettyä. Välillä juoksu sitten taas kulki ihan kivasti jonnekin 27 km kohdalle jossa ensimmäisen kerran krampit ilmoittivat tulostaan. Sain krampit pidettyä aisoissa, mutta vauhti alkoi hiljenemään ja jos siihen asti olinkin ellätellyt toiveita 3,5 h alituksesta niin sen sai nyt unohtaa. Mitään seinää tai noutajaa en tälläkään kertaa löytänyt, hitain kilsa taisi olla toiseksi viimeinen 5.21 vauhtia. Loppukiriä vähän yritin, mutta se päättyi aina takareiden kramppiin. Loppuaika 3.34.

Adiokset oli oikein miellyttävät juosta, ei yhtään rakkoa tms., tosin jalkapohjat ja pohkeet on kyllä nyt harvinaisen kipeät.

Kyllä ennätyksen olisi voinut tuossa kelissä juosta, mutta ei samaan aikaan noin mäkisellä reitillä. Juomapisteilläkin meni aika paljon aikaa, pitäisi opetella juomaan juostessa.

Kaikkein parasta juoksussa oli kuitenkin se, että viime joulukuussa operoitu nivunen ja siihen liittyvä vatsalihasvaiva kestivät täydellisesti loppuun asti!

Jotenkin minulle jäi tapahtumasta vähän vaisu kuva, tai sitten odotin liikaa. Monta kertaa olen ollut juoksua katsomassa, mutta nyt vasta 6. oma maraton osui kotikaupunkiin. Expo oli köyhä, stadion ei ollut käytössä, lähdössä sai näköjään mennä kuka tahansa niin eteen kuin kehtaa, suihkuja näin reitin varrella yhden kappaleen, varustesäilytys oli aika epämääräinen jne. No, pakkohan tuolla ei ole kai jatkossakaan juosta.

Toivottavasti tästä palaudutaan nopeasti, juoksuinto on tällä hetkellä aika kova.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jep, ensimmäinen mara takana ja aika niukin naukin alle 5, eli tavo tehty vaikka vaikeaa oli.

Työvoitto siis! Alusta alkaen tuntui takkuiselta ja yksikään kilsa ei kulkenut niinkuin lenkeillä viime aikoina. Lopussa oli noutaja tosissaan tulla, mutta päätin kävellä vähän enemmän kuin juomisen ajan ja sitten koettaa kiriä loppuun. Löysin sitten voimia jostain...parin loppukilsan ja loppusuoran kirin ansiosta nettoajaksi tuli 4.59 ja risat. Ajattelinpa tämän kunniaksi avata blogin ja kertoa tarkemmin asap.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hikinen keli, mutta pahempikin olisi voinut olla. Tavoitteena oli 4.30 (netto)aika, johon en ihan päässyt. Maalissa 4.32. 30 km:n kohdalla oli vielä mahkut tavoitteeseen, mutta uupumus ja 36 km:n kohdalla alkanut polven vihlonta vei lopullisen terän. Mutta silti tyytyväinen. Ennätys parani 25 min. :party0002: Onnittelut kaikille maratoonareille! Ja kiitos kaikille kannustajille, joita oli saapunut reitin varrelle varsin mukava määrä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tälläkin vauhdilla alkoi selkiä tulemaan vastaan jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa,Siinä Nesteen tornin kohdalla jo ainakin ja sen jälkeen säännölliseen tahtiin.Myös reitille kuukahteneita näin melko monia. Ilmeisesti keli teki kuitenkin kepposen monille?
Minä olin katsomassa juoksua Lauttasaaressa noin 16,6 km:n ja 32,7 km:n kohdilla. Varmaankin yksi ensimmäisistä reitille kuukahtaneista tuupertui katuun juuri tuossa 16 kilometrin jälkeen lähes viereeni. Olin näkevinäni ohi juoksevien ilmeissä pientä kauhistuneisuutta, kun jo siinä vaiheessa joku makasi huollettavana maassa, ja lähti lopulta ambulanssilla pois. Käsittääkseni mistään kovin vakavasta ei kuitenkaan ollut kysymys.

Onnittelut kaikille itsensä likoon laittaneille tuloksesta riippumatta. Oli kai siellä hikinen juosta, kun jo taputtaessakin tuli hiki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Winterroad on päässyt Iltasanomien kuvasarjan viidenteen kuvaan.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2237080

Joo, siinähän se M50 sarjan voittaja ottaa kuppia. - - -

Juu, kuvassa näkyy selvästi miltä se urkkajuoma maistuu. Toista se on nyt juoksun jälkeen, suuhan on vedestäkin jo messingillä. Palautusjuomaa ei parane enää lisätä.

Muuten juoksuni kulki aika normaalisti, ilman suurempia vaikeuksia. Ilmeisesti keli tai muu söi miehiä noin yleisesti, koska omastakin vauhdin lievästä hidastumiseta huolimatta, kokonaissijoitukseni kasvoi tasaisesti, ollen 37, 31, 23 ja lopulta 16 (ehkä matka loppuikin kesken...).

Nyt pari kevyttä päivää, ja sitten verryttelyä kohti ensi viikonlopun MasU:a.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy