Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Umpimähkä
 Share

Recommended Posts

Onko uinnissa juoksun kaltainen peruskuntoharjoitussykealue? Jos on, niin miten se suhteutuu juoksun pk-alueeseen?

Kannattaako sinne altaaseen laittaa sykemittaria? Käyttääkö joku sellaista? En ole uimahalleissa sykemittarien käyttäjiä koskaan nähnyt tosin.

Ongelmahan on se, että sykepanta ei ainakaan minulla pysy uidessa. (Ellei käytä tri- kisapukua tai märkäpukua). Näitä tulee aika harvoin käytettyä...

Itsellä sykkeet tuntuisivat korreloivan (syke vs. rasitustuntemus) melko hyvin juoksun kanssa. Tosin rauhallisella uinnilla syke laskee hiukan alemmaksi kun perusjuoksussa.

Mutta varmasti riippuu paljon hyvästä uintitekniikasta. Jos ei osaa rentoa liukua ja taloudellista potkua, niin vk- alue paukkuu aika nopeasti...

Link to comment
Share on other sites

Onko uinnissa juoksun kaltainen peruskuntoharjoitussykealue? Jos on, niin miten se suhteutuu juoksun pk-alueeseen?

Kannattaako sinne altaaseen laittaa sykemittaria? Käyttääkö joku sellaista? En ole uimahalleissa sykemittarien käyttäjiä koskaan nähnyt tosin.

Pk:sta en tiedä. Kaitpa se olisi sellaista rauhallista kelausta, että alussa koko ajan tekisi mieli lisätä vauhtia, mutta jota jaksaa useamman satasen. Juoksemista paremmin ymmärtäville mielikuva uinnista voisi olla, että uinti on vissiin enemmän 800 m kuin maratonharjoittelun tyyppistä. Siis sellaista vaihtelevan vauhtista tempomista ja taukoja, ei pitkää junnausta.

Vedessä sykkeet ovat luonnostaan matalammat kuin juostessa: sä olet vaakatasossa, painoa ei tarvitse kannatella ja vesi puristaa tjsp. Uidessa olen saanut max sykkeeksi 180 (kauhomalla kymmenkunta satasta suunnilleen täysiä 30 sek palautuksella tjsp), kun juoksussa max on ollut vissiin 187 ja sählyssä 190. Lenkkivihkon mukaan mun keskim. uintisykkeet on jakautuneet laajemmin kuin juoksussa.

Mittareita on ainakin kahta teknologiaa. Olennaista lienee radiotaajuus, yks läpäisee veden, toinen ei. Ainakin vanhat Polarit toimivat uidessa ihan OK, mutta nappeja ei ole syytä painella veden alla. Mulla on F92 ja ainakin se on toiminut. Muut vastaavat vettä pitävät toiminevat myös. En tosin muista koska viimeksi käytin sitä uidessa. Polarin sivuilla on muuten foorumi, josta voisi kaivella mahdollisia uintikokemuksia.

Monilla ongelmana on sykevyön pysyminen paikallaan. Mulla on sen verran "vahva pallea", että vyö pysyy ilman tolkutonta kiristämistä. Naisilla se varmaan pysyy uimapuvun alla tai daisareiden päällä.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Mä käytän uidessa sykemittaria. Sykkeet on älyttömän alhaiset. Kun uin sellaista rauhallista vaparia niin syke on noin 105. Täysillä uitu 1500 m meni sykkeellä 155. Rankkaa oli! (mun aer. kynnys on 160). En mitenkään sais uitua tollaisella sykkeellä. Joko olen tosi laiska tai sitten tosi taloudellinen uimari. Rinulissa ja perhosessa sykkeet kyllä nousee, mutta niissä onkin mulla tekniikka ihan pielessä. Mä en ainakaan voi verrata uinti- ja juoksusykkeitä yhtään toisiinsa.

Link to comment
Share on other sites

Kerronpa kuinka me kultaisella 70-luvulla mitattiin sykettä. Tai tarkemmin sanottuna olen näin mitannut sykettä aina näihin päiviin asti, 4.12.1979 olin siis vasta 12 -vuotias, no melkein 13.

Isosta allaskellosta tarkka aika, ja syke mitataan kaulalta. Ranne on toinen vaihtoehto, mutta altaassa kaula on helpompi. Sykkeen mittausaika vaihteli eri valmentajien mieltymyksen mukaan esim. 6, 10 tai 15 sekuntia. Kuuden sekunnin mittauksessa on se etu, että edes kovakuntoisella syke ei laske noin lyhyessä ajassa merkittävästi. Haitta on taas epätarkkuus, koska lyöntejä tulee niin vähän, että kympillä kerrottu tulos vääristyy jo yhden lyönnin virheestä 10 lyöntiä minuutissa. Itse käytän nykyisin vain 15 sek. mittausaikaa. Siinä syke jo laskee selvästi ( kovakuntoisella ), etenkin viimeisen 5 sek. aikana, mutta kun se tiedetään, niin ei sillä ole mitään väliä. Samalla tavalla mittaan sykettä myös juostessa. En voi käyttää sykemittaria, koska valmentajani on minulta sen kieltänyt. Oma 15 sek. syketaulukko on kuitenkin suhteellinen taulukko, eikä niitä arvoja tarvitse verrata mittarilla saatuihin. Aika nopeasti siinä oppii omat vauhdit ja sykkeet tuntemaan, ja pystyy ne vauhdit/tehot ilman sykkeitäkin opettelemaan kokemuksen myötä. Oma sykkeen mittaus oli siinä mielessä käänteistä, että en pyrkinyt uimaan millään tietyllä sykkeellä, vaan valitsin vauhdit päivän kunnon, kellon ja harjoitustavoitteen mukaan, ja mittasin sitten sykkeen ihan mielenkiinnon vuoksi, esim. nähdäkseen sen millaisessa palautumistilanteessa kroppa on.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Jos sen lähettimen saa mukavasti pysymään niin kyllä sitä voi käyttää kuten juoksussakin, tosin maksimisyke on varmaan vedessä vähän matalampi joten se pitää ottaa huomioon. Ja tosiaan ne vanhat Polar-mittarit(S-sarja) vain toimivat kunnolla vedessä, uudet juoksumittarit ja Suunnot ei pelitä johtuen signaalin erilaisesta aallonpituudesta. Suunnolta poikkeuksena on se memory belt-vyö joka tallentaa sykkeen uidessa ja datan voi sitten myöhemmin purkaa vyöstä. Uimarit käyttävät DDR-metodin ohella myös sellaisia altaan päässä pidettäviä mittareita joilla mitataan aina intervallien välissä eikä vyötä tarvita (eihän sitä kesken uinnin pysty kuitenkaan mittaria lukemaan).

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy