Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Kathy

Kasvisruokavalio ja juoksu

Recommended Posts

Käsittääkseni superfood tarkoittaa erityisen ravintoainetiheää ruokaa, ja kyllä mä uskon että moderni ruoka on keskimäärin jonkin verran köyhempää ravintoarvoiltaan kuin se ruoka, jota vanhoina hyvinä aikoina syötiin suoraan luonnosta. Jalostaminen ja tehokasvatus huonontavat ravintoarvoja. Eri asia on sitten, onko mitään järkeä ostella riistohintaan jotain uruguaylaista luomukaakaota ja tiibetiläisiä goji-marjoja, kun kyllä niitä superfoodeja löytyy ihan suomenkin luonnosta (nokkonen, mustikka, karpalo) ja viljeltynä niin kuin Eskon mainitsema pellava. Suomalainen mustikkahan on muuten suosittu superfood Japanissa ja sitä viedään sinne tonneittain. ;) Eli kai tuohon superfood-käsitteeseen liittyy jotain turhaa magiaa ja eksotiikkaa, kun toiselta puolelta maapalloa tilattu rehu tuntuu ihmisten mielestä paremmalta valinnalta kuin omat rehut.

Parista asiasta olen vähän eri mieltä. Minä uskon, että nykyisin syötävä ruoka on päinvastoin ravintoarvoiltaan parempaa kuin ennen vanhaan syöty. Lajikkeet ovat jalostuneet muutenkin kuin tuottavuudeltaan ja ruokiin lisätään erilaisia tarpeellisia aineita (vrt. jodisuola, D-vitamiinoitu maito, omegamunat). Ja aivan erityisesti, nykyisin tarjonta on aivan toista kuin ennen. Aikaisemmin ravinto oli yksipuolista. Viljatuotteet ovat hyviä, mutta jos päivästä toiseen ja ateriasta (aamupala, lounas, päivällinen) toiseen ruoka koostuu lähinnä puurosta ja leivästä (päälle voita) tai perunasta ja nauriista, jotain jää saamatta. Nykyisin kaupan hyllyt notkuvat tuoretuotteita, ennen mitään tuoretta ei saatu puoleen vuoteen. Talvella oltiin säilötyn varassa. Ellei tuoreeksi lasketa mahdollisia teurastettuja(/metsästettyjä) eläimiä, joista osa voitiin käyttää tuoreeltaan. Ok, maitoa ehkä saatiin maalla päivittäin.

Voi sitä tietysti nykyisinkin syödä vaikka pelkkiä ranskalaisia ja purilaisia, mutta yleisesti ruoka - ihan tavallisesta kyläkaupastakin saatava - on monipuolisempaa kuin koskaan ennen.

Eikä tehomaatalouden ruokia köyhdyttävä vaikutuskaan ole mikään yksiselitteinen ilmiö. Tehotuotantohan pohjautuu siihen, että lajikkeet ovat mahdollisimman tuottoisia, ja niille luodaan mahdollisimman hyvät olosuhteet kasvaa. Esim. lannoittamalla. Jos maaperästä puuttuu vaikka jotain hivenainetta, ei sitä sitten kasvistakaan löydy.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Parista asiasta olen vähän eri mieltä. Minä uskon, että nykyisin syötävä ruoka on päinvastoin ravintoarvoiltaan parempaa kuin ennen vanhaan syöty. Lajikkeet ovat jalostuneet muutenkin kuin tuottavuudeltaan ja ruokiin lisätään erilaisia tarpeellisia aineita (vrt. jodisuola, D-vitamiinoitu maito, omegamunat). Ja aivan erityisesti, nykyisin tarjonta on aivan toista kuin ennen. Aikaisemmin ravinto oli yksipuolista. Viljatuotteet ovat hyviä, mutta jos päivästä toiseen ja ateriasta (aamupala, lounas, päivällinen) toiseen ruoka koostuu lähinnä puurosta ja leivästä (päälle voita) tai perunasta ja nauriista, jotain jää saamatta.

Me puhutaan varmaan vähän eri ajoista. En puhu esim. 1800-luvusta, vaan niistä sadoista tuhansista vuosista, jolloin ihminen kehittyi ihmiseksi Afrikassa. Olemme kuitenkin genettisesti vieläkin lähempänä villi-ihmisiä kuin viljansyöjiä. Vilja on evolutiivisessa mielessä aika tuore tulokas eikä tosiaan kovin monipuolista ravintoa. Toki on vaikea sanoa, minkälaiseen ravintoon ihminen tarkalleen on sopeutunut, kun olemme kuitenkin aika kaikkiruokaisia, mutta runsas kasvisten ja merenelävien syönti on ainakin yhdistetty hyvään terveyteen. Merenelävissä on muuten hyvin jodia, omegoita ja D-vitamiinia (jota tosin Afrikassa sai auringostakin)...

Onko näyttöä siitä, että jalostetut tuotteet olisivat ravintoarvoiltaan parempia kuin alkuperäiset villilajikkeet? Olen lukenut vain päinvastaista, tosin ei ole mitään tieteellistä lähdettä minullakaan. Olen ollut siinä käsityksessä, että jalostuksessa on arvostettu lähinnä sadon suuruutta eikä niinkään ravintoarvoja, paitsi ihan viime aikoina.

Tehotuotantohan pohjautuu siihen, että lajikkeet ovat mahdollisimman tuottoisia, ja niille luodaan mahdollisimman hyvät olosuhteet kasvaa. Esim. lannoittamalla. Jos maaperästä puuttuu vaikka jotain hivenainetta, ei sitä sitten kasvistakaan löydy.

Kun halutaan viljellä samalla maapläntillä mahdollisimman usein mahdollisimman isoja satoja, valikoituu viljelyyn sellaisia yksilöitä, jotka pärjäävät ravinneköyhässä maaperässä mahdollisimman hyvin. Viljely vie jatkuvasti ravinteita sadon mukana pellolta pois. Lannoittamalla voidaan auttaa asiaa, mutta työtä helpottaa huomattavasti myös se, että jalostetaan huonolle maaperälle vähemmän nirsoja lajikkeita. Niinpä se johtaa siihen, ettei kasveissakaan enää ole yhtä runsaasti hivenaineita kuin luonnonlajikkeissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olemme kuitenkin genettisesti vieläkin lähempänä villi-ihmisiä kuin viljansyöjiä. Vilja on evolutiivisessa mielessä aika tuore tulokas eikä tosiaan kovin monipuolista ravintoa. Toki on vaikea sanoa, minkälaiseen ravintoon ihminen tarkalleen on sopeutunut

Useimmat kansat ovat varmaan jonkin verran sopeutuneet viljansyöntiin sen jälkeen, kun maata ruvettiin viljelemään. Olen ollut lukevinani, että ruokavalion muuttuminen voi aiheuttaa suht nopeita geenimuutoksia ihmispopulaatiossa.

Maantieteellisesti havaitaan eroja ainakin kyvyssä sulattaa laktoosia ja sietää vehnän gluteenia.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vilja on evolutiivisessa mielessä aika tuore tulokas eikä tosiaan kovin monipuolista ravintoa. Toki on vaikea sanoa, minkälaiseen ravintoon ihminen tarkalleen on sopeutunut, kun olemme kuitenkin aika kaikkiruokaisia

Viljat muuten ovat juuri sitä superfoodia, niiden ansiosta ihmisiä on näinkin paljon. Vehnän kesyttäminen on lienee syy väestön räjähdykseen, joka sai alkunsa n. 10000 vuotta sitten. Viljat ovat riittävän terveellisiä mahdollistaakseen lisääntymisen ja kovan työnteon.

Mutta joo, kyllä tajuan mitä tarkoitat, ja olen täsmälleen samaa mieltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

tuossa edellisessä yritin kai sanoa, että vaikka 99,9 % kaikkien ihmisten geeneistä ovat samoja, on kansojen välillä ilmeisiä eroja, joista osa johtuu sopeutumisesta erilaisiin ruokavalioihin. Ihminen on sitä mitä hän syö.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käsittääkseni superfood tarkoittaa erityisen ravintoainetiheää ruokaa, ja kyllä mä uskon että moderni ruoka on keskimäärin jonkin verran köyhempää ravintoarvoiltaan kuin se ruoka, jota vanhoina hyvinä aikoina syötiin suoraan luonnosta. Jalostaminen ja tehokasvatus huonontavat ravintoarvoja. Eri asia on sitten, onko mitään järkeä ostella riistohintaan jotain uruguaylaista luomukaakaota ja tiibetiläisiä goji-marjoja, kun kyllä niitä superfoodeja löytyy ihan suomenkin luonnosta (nokkonen, mustikka, karpalo) ja viljeltynä niin kuin Eskon mainitsema pellava. Suomalainen mustikkahan on muuten suosittu superfood Japanissa ja sitä viedään sinne tonneittain. ;) Eli kai tuohon superfood-käsitteeseen liittyy jotain turhaa magiaa ja eksotiikkaa, kun toiselta puolelta maapalloa tilattu rehu tuntuu ihmisten mielestä paremmalta valinnalta kuin omat rehut.

Kyllä muuten hirvitti kun korealainen kaveri halusi ehdottomasti viedä äidilleen monta pakettia apteekin kauhean hintaisia mustikkatabletteja - auttavat kuulemma syöpään! Ostohetkellä oli vielä mustikka-aika...

Olen ravinteikkaan ruuan ystävä ja viime aikoina löytänyt mm. siemenet, pähkinät ja niistä valmistetut tuorepuurot. Noita superfood-piirejä seuratessa kuitenkin karmii se heidän babylonia-ajattelunsa, jonka mukaan elintarviketeollisuus ja viralliset tahot ovat jo lähtökohtaisesti joku pahan akseli. Superfoodeja myyvät yritykset ovat sitten kai tuon pahan maailman ulkopuolella ja melkein mistä vaan löydetty omaa ajatusmaailmaa tukeva tieto on oikein ja nuo kriittiset silmälasit unohtuu. Mutta kukin tavallaan.

Muokattu
huono suomi

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me puhutaan varmaan vähän eri ajoista. En puhu esim. 1800-luvusta, vaan niistä sadoista tuhansista vuosista, jolloin ihminen kehittyi ihmiseksi Afrikassa. Olemme kuitenkin genettisesti vieläkin lähempänä villi-ihmisiä kuin viljansyöjiä. Vilja on evolutiivisessa mielessä aika tuore tulokas eikä tosiaan kovin monipuolista ravintoa. Toki on vaikea sanoa, minkälaiseen ravintoon ihminen tarkalleen on sopeutunut, kun olemme kuitenkin aika kaikkiruokaisia, mutta runsas kasvisten ja merenelävien syönti on ainakin yhdistetty hyvään terveyteen. Merenelävissä on muuten hyvin jodia, omegoita ja D-vitamiinia (jota tosin Afrikassa sai auringostakin)...

Vähän mietinkin, että voisitko tarkoittaa tuolla "suoraan luonnosta" -viittauksella keräilykulttuurin aikoja. Mutta oletin sitten, että luultavasti et. Silloinhan ihmisten piti syödä mitä sattui käsiinsä saamaan, silloin kun sai, jos sai. Mitä nyt sattui olemaan asuinalueella parhaiten saatavilla. Vaikea kuvitella, että ravintoarvot olisivat olleet paremmin kohdallaan kuin nyt.

Onko näyttöä siitä, että jalostetut tuotteet olisivat ravintoarvoiltaan parempia kuin alkuperäiset villilajikkeet? Olen lukenut vain päinvastaista, tosin ei ole mitään tieteellistä lähdettä minullakaan. Olen ollut siinä käsityksessä, että jalostuksessa on arvostettu lähinnä sadon suuruutta eikä niinkään ravintoarvoja, paitsi ihan viime aikoina.

No, kyllä ainakin maku on myös ollut kriteeri jalostukseen. Ja paremman makuinen ruoka tarkoittaa taas useasti sitä, että jalostetut kasvit tuottavat vähemmän erilaisia myrkkyjä, joilla pyrkivät suojaamaan itseään syödyksi tulemiselta. Tietty tästä voi sitten olla samalla se sivuvaikutus, että sapuskat maistuvat tuholaisillekin paremmin, ja syntyy suurempi tarve kasvinsuojeluaineille (lue:myrkyille).

Tietysti se, että jalostetaan pahoja yhdisteitä pois ei vielä tarkoita, että hyvien määrä lisääntyisi.. Varsinaiset tarkemmat ravintoarvot taitavat olla isolta osin sen verran uutta tietoa, ettei niitä ole jalostuksessa kauaa voitu huomioidakaan. Pitänee tutkia itsekin paremmin.

Kun halutaan viljellä samalla maapläntillä mahdollisimman usein mahdollisimman isoja satoja, valikoituu viljelyyn sellaisia yksilöitä, jotka pärjäävät ravinneköyhässä maaperässä mahdollisimman hyvin. Viljely vie jatkuvasti ravinteita sadon mukana pellolta pois. Lannoittamalla voidaan auttaa asiaa, mutta työtä helpottaa huomattavasti myös se, että jalostetaan huonolle maaperälle vähemmän nirsoja lajikkeita. Niinpä se johtaa siihen, ettei kasveissakaan enää ole yhtä runsaasti hivenaineita kuin luonnonlajikkeissa.

En nyt suoranaisesti väitä vastaan, etteikö näinkin varmasti olisi. Mutta lisätään nyt vielä, että hivenaineet (parikymmentä alkuainetta) ovat vain pieni osa tarpeellisista ravinteista, vrt. vitamiinit, rasvahapot, tietyt peptidit, antioksidantit jne. Nykyajan normaaliin ruokavalioon kuuluu lukuisia ruoka-aineita päivittäin. Keräilykaudella ainakin kuvittelisin, että ruokavalio olisi ollut paljon yksinkertaisempi ja ihmiset erikoistuneet niihin ruokalajeihin, joita omalla alueella parhaiten saatavilla. Tyyliin jos oli saatavilla paljon kalaa, sitten sitä syötiin niin kuin leipää viljelytaloudesssa, ja muu ruoka oli sivuosassa.

Tuo karuilla alueilla pärjäävien lajikkeiden kehittäminen on kyllä nykyisen (ja kasvavan) ihmismäärän ruokkimiseksi välttämätöntä. Ja yhä välttämättömämmäksi se tulee vast'edes, sillä esimerkiksi pääosa fosforivarannoista (yksi kolmesta tärkeimmästä kasviravinteesta) voidaan pitkälti rinnastaa öljyyn. Esiintymät ovat fossiilisia. Tulevaisuuden "superfoodeja" ovat ne lajit ja lajikkeet, jotka voivat kasvaa mahdollisimman karuissa oloissa tuottaen mahdollisimman paljon energiaa ihmiskunnalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Silloinhan ihmisten piti syödä mitä sattui käsiinsä saamaan, silloin kun sai, jos sai. Mitä nyt sattui olemaan asuinalueella parhaiten saatavilla. Vaikea kuvitella, että ravintoarvot olisivat olleet paremmin kohdallaan kuin nyt.

Minusta ei ole vaikea kuvitella, koska ravinnon energiatiheys on ollut huomattavasti alhaisempi kuin viljan viljelyn aloittamisen jälkeen. Ihmiset ovat kuitenkin tarvinneet energiaa jopa enemmän kuin nykyään, ja saadakseen kasaan vaikka 3000 kcal päivässä joutuu syömään aikamoisen kasan kasviksia, juuria, hedelmiä, pähkinöitä, liskoja, ötököitä, etanoita, kalaa, tosiaan mitä tahansa nyt sattuukaan saamaan kiinni. Siinä sivussa tulee väkisinkin suojaravinteita monikertaisia määriä siihen verrattuna, mitä saisi vaikka vehnästä samalla energiamäärällä. Tälläkin hetkellä suuri (ellei suurin?) osa suomalaisten kaloreista tulee viljatuotteista, joissa on paljon energiaa massayksikköä kohden, jolloin vitamiinien ja hivenaineiden saanti jää vähäisemmäksi kuin energiamäärältään heikompia ruokia syömällä noin keskimäärin.

Keräilykaudella ainakin kuvittelisin, että ruokavalio olisi ollut paljon yksinkertaisempi ja ihmiset erikoistuneet niihin ruokalajeihin, joita omalla alueella parhaiten saatavilla. Tyyliin jos oli saatavilla paljon kalaa, sitten sitä syötiin niin kuin leipää viljelytaloudesssa, ja muu ruoka oli sivuosassa.

Varmaan pitää paikkansa, mutta trooppisilla seuduilla luonnon tarjonta on aina ainakin kasvisten suhteen rikasta ympäri vuoden.

Tällaista löytyi: villivehnästä on jalostuksen myötä kadonnut (tai lakannut toimimasta) geeni, joka lisää merkittävästi vehnän sinkki-, rauta- ja proteiinipitoisuutta: http://www.nutraingredients.com/Research/Wild-wheat-gene-could-boost-nutrient-content-of-modern-varieties

"The grains from the genetically modified plants matured several weeks later than the control plants and showed 30 percent less grain protein, zinc and iron, without differences in grain size. This experiment confirmed that this single gene was responsible for all these changes."

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta ei ole vaikea kuvitella, koska ravinnon energiatiheys on ollut huomattavasti alhaisempi kuin viljan viljelyn aloittamisen jälkeen. Ihmiset ovat kuitenkin tarvinneet energiaa jopa enemmän kuin nykyään, ja saadakseen kasaan vaikka 3000 kcal päivässä joutuu syömään aikamoisen kasan kasviksia, juuria, hedelmiä, pähkinöitä, liskoja, ötököitä, etanoita, kalaa, tosiaan mitä tahansa nyt sattuukaan saamaan kiinni. Siinä sivussa tulee väkisinkin suojaravinteita monikertaisia määriä siihen verrattuna, mitä saisi vaikka vehnästä samalla energiamäärällä. Tälläkin hetkellä suuri (ellei suurin?) osa suomalaisten kaloreista tulee viljatuotteista, joissa on paljon energiaa massayksikköä kohden, jolloin vitamiinien ja hivenaineiden saanti jää vähäisemmäksi kuin energiamäärältään heikompia ruokia syömällä noin keskimäärin.

Avainsana listassa oli varmasti kasvikset ja hedelmät, sillä kyllä kaloissa ja pähkinöissä (ja ötököissä) on ennenkin ollut runsaasti energiaa. Niitä ei paljonkaan nykyistä isompaa kasaa tarvittaisi. Monet kasvit ovat energiatiheydeltään huonoja suuren vesipitoisuuden sekä selluloosasta koostuvien soluseinien vuoksi (selluloosa muodostuu kyllä sokeriyksiköistä, mutta ihmiskeho ei sitä osaa sulattaa). Ja ruoka koostuu suurelta osin niistä, niin sitten niitä tarvitaan kyllä paljon.

Varmasti tarvittiin enemmän energiaa, ainakin kun suhteutetaan silloisten ihmisten kokoon. Toisaalta se että saa montaakin ylimäärin, ei vielä tarkoita, että saa kaikkia tarpeeksi. Ja mikä tahansa aines taas toimii myrkkynä, kun sitä saa liikaa. Mutta tämä sama pätee tietysti nykyelintarvikkeisiinkin.

Tällaista löytyi: villivehnästä on jalostuksen myötä kadonnut (tai lakannut toimimasta) geeni, joka lisää merkittävästi vehnän sinkki-, rauta- ja proteiinipitoisuutta: http://www.nutraingredients.com/Research/Wild-wheat-gene-could-boost-nutrient-content-of-modern-varieties

"The grains from the genetically modified plants matured several weeks later than the control plants and showed 30 percent less grain protein, zinc and iron, without differences in grain size. This experiment confirmed that this single gene was responsible for all these changes."

No ei tässä mitään epäselvää olekaan, etteikö yhteen ominaisuuteen keskittymällä muita ominaisuuksia helposti menetettäisi. Sellaisia ominaisuuksia ei osata edes kaivata, mistä ei jalostusaikaan ole mitään tietoa.

Mutta siis, referensseiksi pitäisi etsiä tutkimuksia, jotka käsittelevät keräilijöiden (hunter–gatherers, collector-predators) tai vaikka neanderthalin ihmisten ravinteiden saantia. Tai sitten tutkimuksia, joissa on keskitytty vieläkin joistakin Borneon viidakoista löytyviin alkuperäiskansoihin, jotka elävät keräily-metsästysaikakautta. Koitin vähän tutkailla PubMedistä ja Sciencedirectistä, mutta en äkkiseltään löytänyt sopivia tutkimuksia. Muinaisten keräilijöiden/metsästäjien vaelluksista yms. olisi kyllä löytynyt tietoa. Koitan tutkailla joskus toiste paremmin, ellei joku muu ehdi sitä ennen.

Muokattu
typo

Share this post


Link to post
Share on other sites

Haastattelin superfoodisti Olli Postia blogiini aiheina mm. Cooperin testiin valmistatuminen syömällä sekä superfoodien ja luomuruoan tulevaisuus urheilumaailmassa.

http://runningwild.vuodatus.net/blog/2418363/viidakkomies-olli-posti-ja-kuumat-superfood-vinkit/

2. Kerrot juosseesi Cooperin testissä 3400m, kuinka paljon harjoittelit?

Keväällä 2008 juoksin 3450m, lähes ilman treeniä! Noin kaksi kertaa kävin lenkillä kevään aikana (maksimissaan 5 kertaa, riippuen määritelmästä). Elin melkein pari kuukautta lähes maailman parhailla (ja kalleimmilla) supereilla, ja takapihan antimilla joita Samulin kanssa blendailtiin ahkerasti. Oltiin molemmat aikamoisessa kunnossa, vaikka lähinnä vaan datailtiin, mastermindattiin ja valmisteltiin ekoja luentoja. Siitä se lähti!

Ja tämä olis siis aikana, jonka jälkeenkin saatoin vielä joskus kokea satunnaisia ms-oireita.

Koko haastattelu siis osoitteessa: http://runningwild.vuodatus.net

t. Juha

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kovat on lupaukset.

"5. Millaisena näet superfoodien ja luomuruoan tulevaisuuden urheilupiireissä?

Kaikki maailmanennätykset menevät uusiksi lähivuosina.

Se on niin käsittämätöntä mitä boostia jo yhdellä adaptogeenilla tai vaikkapa viljojen poisjättämisellä saa.

No mitäs jos otat pari superyrttiä lisää, luovut myös maitotuotteista ja parannat suolan laatua?

Huikea tulosparannus. Ja tässä ei olla päästy vielä edes alkeisiin!!"

Aika paljon saa huippujuoksija pistellä pakuria ja nokkosia ja mustikoita päivässä jos kulutus on vaikka 4000 kcal. Sellaiset 15 kg ehkä.

Usain Bolt on juossut roskaruokavaliolla satasen 9,58, että eiköhän Olli Postin ruokavaliolla pitäisi mennä jo 8 sekuntin pintaan. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

"2. Kerrot juosseesi Cooperin testissä 3400m, kuinka paljon harjoittelit?

Keväällä 2008 juoksin 3450m, lähes ilman treeniä!"

Sitten kurkkasin tuosta linkistä tämän tiedon:

"Tuloksia 2009: Cooper: 3225m"

Jos hän on syönyt superfoodeja koko ajan, niin pitäisikö sittenkin tehdä johtopäätös, että tuo ruokavalio huonontaa tuloksia...?

On tuo 2009 cooper-tulos sekin kova, sitä en kiellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy