Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Kannustusta harjoitteluun.


Tero0205
 Share

Recommended Posts

Kirjoittelen ekan kerran tällä juoksufoorumilla, (lueskelemassa olen täällä käynyt useinkin) koska haluan kannustaa kaikkia juoksuharrastukseen. Lyhyesti oma taustani. 41v. mies 180cm/72KG takana 25v. tupakointia ja viimeisimmät urheilut nuorena poikana hiihtoa, jonkun verran yleisurheilua ja maastojuoksua, ei siis mitään varsinaista juoksu- eikä urheilutaustaa. Kunto oli siis ihan nolla tai sen alle. 3v. sitten tupakka pois ja 1.5 vuotta pelkästään siihen totuttelua. 2008 keväällä säännöllinen kuntoilu alkoi pyöräilyllä n.4kk ja ensimmäinen juoksulenkki 16.8.2008. Tästä eteenpäin kelistä tai mistään muustakaan välittämättä 4-5 kertaa vko. lenkille. Matkat aluksi hyvin hitaita, mutta kestoltaan kuitenkin 40min -1h. Oli todella mahtavaa huomata juoksukunnon kasvavan tasaisesti ja 12 km lenkki alkoi jo 2kk jälkeen tuntua kevyeltä. Nyt Olen juossut oman fiiliksen mukaan erilaisia matkoja 5-6 krt/vko 8-36km nopeutta ja tempoa muunnellen 60-90km vko. Tasan 1v. juoksun aloittamisesta 15.8.2009 HCM juostuna 3.47 ja 11.10 Vantaan maratonia odottelen jo innolla :) Tavoitteena ei alunperin ollut kyllä marton, mutta näin vain sitten kävi ja nyt aika pahasti koukuttunut tähän harrastukseen. Eli koskaan ei ole myöhäistä aloittaa. Juokseminen on on ihan OIKEESTI mukavaa. Kunto ja fiilis minkä siitä saa on aivan mahtava. Ei muuta kun ulos ja lenkkipolulle oman tahdin mukaan hymyssä suin ja muista levätä kun siltä tuntuu.

Link to comment
Share on other sites

hieno homma. olit minua 5 min nopeampi ja minä olen harrastanut monipuolista liikuntaa koko ikäni. juoksumääräni on tosin puolet pienempi viime vuodelta kuin sinun. toisaalta nostelen myös punttia, hiihdän talvella, kesällä rullasuksilla ja soudan ergometrillä. olen 45v,170/70. toivotan onnea valitsemallasi tiellä ja terveyttä.

Link to comment
Share on other sites

Kirjoittelen ekan kerran tällä juoksufoorumilla, (lueskelemassa olen täällä käynyt useinkin) koska haluan kannustaa kaikkia juoksuharrastukseen. Lyhyesti oma taustani. 41v. mies 180cm/72KG takana 25v. tupakointia ja viimeisimmät urheilut nuorena poikana hiihtoa, jonkun verran yleisurheilua ja maastojuoksua, ei siis mitään varsinaista juoksu- eikä urheilutaustaa. Kunto oli siis ihan nolla tai sen alle. 3v. sitten tupakka pois ja 1.5 vuotta pelkästään siihen totuttelua. 2008 keväällä säännöllinen kuntoilu alkoi pyöräilyllä n.4kk ja ensimmäinen juoksulenkki 16.8.2008. Tästä eteenpäin kelistä tai mistään muustakaan välittämättä 4-5 kertaa vko. lenkille. Matkat aluksi hyvin hitaita, mutta kestoltaan kuitenkin 40min -1h. Oli todella mahtavaa huomata juoksukunnon kasvavan tasaisesti ja 12 km lenkki alkoi jo 2kk jälkeen tuntua kevyeltä. Nyt Olen juossut oman fiiliksen mukaan erilaisia matkoja 5-6 krt/vko 8-36km nopeutta ja tempoa muunnellen 60-90km vko. Tasan 1v. juoksun aloittamisesta 15.8.2009 HCM juostuna 3.47 ja 11.10 Vantaan maratonia odottelen jo innolla :) Tavoitteena ei alunperin ollut kyllä marton, mutta näin vain sitten kävi ja nyt aika pahasti koukuttunut tähän harrastukseen. Eli koskaan ei ole myöhäistä aloittaa. Juokseminen on on ihan OIKEESTI mukavaa. Kunto ja fiilis minkä siitä saa on aivan mahtava. Ei muuta kun ulos ja lenkkipolulle oman tahdin mukaan hymyssä suin ja muista levätä kun siltä tuntuu.

Hats off to Tero 0205!!

Link to comment
Share on other sites

Mukavaa luettavaa samantapaiset muiden kokemukset.

Itselläni takana reilu 3 vuotta "juoksija" elämää ja koukussa ollaan taas pienen motivaatiokeräily tauon jälkeen.

Jossain vaiheessa harrastukseen voi tulla vaihe jolloin ei kertakaikkiaan kiinnosta lähteä lenkille. Yksi tapa jolla kadonneen motivaation voi saada takaisin on mennä seuraamaan juoksutapahtumia katsojana, ja ottaa niistä valokuvia tjms. - muutaman tunnin kun katsoo ohi lipuvaa juoksijoiden massaa, niin ainakin minulla tekee mieli vetää tossut jalkaan ja lähteä tavoittelemaan uusia suuria tai pieniä tavoitteita.

Mukavaa juoksusyksyä kaikille "juoksuinfluenssaan sairastuneille" :-)

Link to comment
Share on other sites

Mukavaa luettavaa samantapaiset muiden kokemukset.

Itselläni takana reilu 3 vuotta "juoksija" elämää ja koukussa ollaan taas pienen motivaatiokeräily tauon jälkeen.

Jossain vaiheessa harrastukseen voi tulla vaihe jolloin ei kertakaikkiaan kiinnosta lähteä lenkille. Yksi tapa jolla kadonneen motivaation voi saada takaisin on mennä seuraamaan juoksutapahtumia katsojana, ja ottaa niistä valokuvia tjms. - muutaman tunnin kun katsoo ohi lipuvaa juoksijoiden massaa, niin ainakin minulla tekee mieli vetää tossut jalkaan ja lähteä tavoittelemaan uusia suuria tai pieniä tavoitteita.

Mukavaa juoksusyksyä kaikille "juoksuinfluenssaan sairastuneille" :-)

On niitä elämäntapajuoksijoita, jotka jaksavat vuosikymmen toisensa jälkeen innostua joka kerta lenkillelähdöstä, mutta niinkuin ylläolevassa todetaan, varmasti tulee kaikille aika jolloin koko homma alkaa maistumaan puulta.

Itse jaksoin liki kaksi vuosikymmentä, johon siihenkin sisältyi pari kolme vuotta, jonka aikana ei tullut paljoa kisoissa käytyä. Kisat kun ovat itselleni juoksuharrastuksen jatkumisen ehdoton edellytys. Sitten tuli elämänvaihe, jolloin ei pelkkä juokseminen enää tuntunut niin mielekkäältä, joskin koskaan en itse ole potenut minkäänlaista pakottavaa tarvetta lenkille lähtemiseen, eikä juokseminen ole ollut itselleni ehkä se kaikista paras tai sopivin liikkumismuoto. Nyt sitten harmittaakin tavallaan, etten nuorempana rohkaistunut etsimään muita lajea, koska uutta on vanhempana vaikea omaksua ja uuden lajin oppiminen on pitkä ja kivikkoinen tie, mutta ah, siksipä juurikin niin antoisaa! Siksipä kehoitankin kaikkia vaikka se pelkkä juokseminen tuntuisi kuinka hauskalta ja mukavalta liikkumaan muullakin tavalla ja tutustumaan muihinkin lajeihin, koska voi tulla aika jolloin ei pysty tai halua enää pelkkää juoksua päivästä toiseen...

Link to comment
Share on other sites

On niitä elämäntapajuoksijoita, jotka jaksavat vuosikymmen toisensa jälkeen innostua joka kerta lenkillelähdöstä, mutta niinkuin ylläolevassa todetaan, varmasti tulee kaikille aika jolloin koko homma alkaa maistumaan puulta.

Kyllä innostuu, kun melkein jokaisen lenkin joutuu neuvottelemma. Ja jos neuvottelun voittaa, niin lenkki on mahtava palkinto ;=)

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Juoksin nuorena lukioikäisenä jo yksikseni ja ihan juoksemisen ilosta. Kestävyysurheilun tuomaa endohumalaa ei voita mikään. Jumpissa/salilla/ kokeilin kaikki mahdollisuudet saamatta samaa tunnetta, enkä kaipaa liikkumiseen mitään joukkuehenkeä tai muuta sälää.

Sitten tuli vaihe, että liikkuminen jäi. Onneksi puolisoni on liikunta-junkie, hän tsemppaa.Aluksi lenkille tuli raahauduttua lähinnä tupakantuskan lievittämiseksi ja vitutuksen poistamiseksi. Nyt toivon, että jaksan lähteä lenkille mahdollisimman pitkään ja saan siitä iloa elämään, en niinkään tavoittele aikoja. Tavoitteiden asettaminen toisaalta motivoi harrastamaan. joku tapahtuma, mihin päättää osallistua panee harjoittelemaan.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä innostuu, kun melkein jokaisen lenkin joutuu neuvottelemma. Ja jos neuvottelun voittaa, niin lenkki on mahtava palkinto ;=)

Tämä kuulostaa tutulta. En pahemmin joudu neuvottelemaan kun molemmat onneksi harrastetaan juoksua, mutta elämäntilanteesta johtuen joudun viikolla keksimään jon jonkinlaisia järjestelyjä lenkille päästäkseni, ja silloin kyllä lenkki tuntuu voitolta! Jos juoksemaan pääsisi tuosta noin vaan vaikka joka päivä niin tulisi paljon herkemmin esim. huonolla säällä siirrettyä lenkki seuraavaan päivään. Nyt on juostava aina kun siihen pienikin mahdollisuus tulee!

Link to comment
Share on other sites

Tämä kuulostaa tutulta. En pahemmin joudu neuvottelemaan kun molemmat onneksi harrastetaan juoksua, mutta elämäntilanteesta johtuen joudun viikolla keksimään jon jonkinlaisia järjestelyjä lenkille päästäkseni, ja silloin kyllä lenkki tuntuu voitolta! Jos juoksemaan pääsisi tuosta noin vaan vaikka joka päivä niin tulisi paljon herkemmin esim. huonolla säällä siirrettyä lenkki seuraavaan päivään. Nyt on juostava aina kun siihen pienikin mahdollisuus tulee!

Mutta täytyy sanoa, että olisin varmastikkin vetänyt itteni ylikuntoon jos ei "rajottajaa" olisi ;=)

Link to comment
Share on other sites

Neuvottelemaan joutuisi joka lenkistä jos yrittäisi kotona ollessa jatkuvasti käydä. Täytyy sovittaa parhaalla mahdollisella tavalla lasten harrastuksien yhteyteen sekä työmatkoille ja työpäiville, milloin aika vain antaa myöten.

Ylikuntoon on meinannut mennä kaikesta huolimatta, joten lisää järkeä kaivattaisiin varmaan rajoittamaan menoa. Vanhus ja viisaus vai miten se menikään?

Ja sitten kun meinasi ihan unohtua. Hatunnosto täältäkin ketjun aloittajalle. Eipä ole onnistunut vielä reilun kahden ja puolen vuoden aktiivisen juoksuharrastuksen avulla neljän tunnin alitus maratonilla. No, jatketaan harjoittelua.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy