Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r
Sign in to follow this  
Baltsu

Numerolapun raiskaus

Recommended Posts

En tiedä koskettaako tämä ongelma muita kuin minua, mutta nyt viimeksi Varalassa minua ahdisti matkan aikana tavattomasti ikävä ilmiö, jota voidaan nimittää termillä numerolapun raiskaus. Yleensähän on niin, että kun on lappu rinnassa niin juoksija tekee parhaansa ja pyrkii siihen, mikä päivän kunto on. Ja jos ei ole edellytyksiä suoriutua jostain matkasta niin ei lähde mukaan ollenkaan.

Näin matkan aikana 1/4 matkalaisia, joilla ei ollut mitä ilmeisimmin tarkoitustakaan juosta, samoin näin maratoonareita, jotka olivat lähteneet liikkeelle tunti aiemmin ja tulivat selkä edellä vastaan jo kympin jälkeen. Eikä heillä ollut juoksusta tietoakaan. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö juoksussa nimenomaan juosta? Kävelyt ovat erikseen. Miettikääpä tuota jos jollakin menee vaikkapa pari tuntia per kymppi niin kuinka kauan siellä pitää olla (koko päivä) liikenteenohjaus ja tarjoilut juoma-asemilla sekä maalissa. Sääliksi käy kisajärjestäjiä.

En tiedä miten tähän ilmiöön pitäisi suhtautua. On hyvä, että monilla maratoneilla on aikaraja. Erittäin hyvä erityisesti järjestäjien kannalta. Pitäisikö sitten olla aikaraja siihen, että pääsee mukaan. Se karsisi aloittelijoita, eikä ole oikein hyvä idea. Mitä sitten pitäisi tehdä. Minua suututtaa ja harmittaa todella paljon se, ettei edes yritetä. Ihan kuin kyseessä olisi jotkut juoksunvihaajat, jotka "kettuilumielessä" tulevat mukaan ja vetävät homman läskiksi.

Olenkohan yksin tässä asiassa vai ovatko muut huomanneet saman joidenkin juoksutapahtumien vitsauksen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vielä kymmenen vuotta sitten keskimääräiset maratonajat olivat huikean paljon kovempia kuin nykyään, 70-luvusta puhumattakaan joten siinä mielessä olet kyllä oikeassa. Kävelijöitä on erityisesti puolikkailla, esim. HCR:lla jossa ne on kuitenkin lähes kaikki "sijoittuneet" viimeiseen lähtöryhmään.

Oon kumminkin sitä mieltä, että maratonille ja puolikkaalle mahtuu niin "tosissaan juoksijat" kuin kävelijätkin. Mun mielestä on hieno juttu jos joku motivoituu ylipäätään harrastamaan liikuntaa jonkun juoksutapahtuman takia. Ei ne kävelijät oo koskaan mun menoa haitanneet vaikka ohiteltavia on riittänytkin. Enemmän se on järjestelyistä kiinni, osataanko tasoerojen mukaan porukka jakaa eri lähtöryhmiin.

En kiellä sitä, etteikö moni arvioi kuntoansa aivan yläkanttiin ja tavoiteltu juoksu menee sitten kävelyksi, joskus jopa laahustamiseksi. Mutta huonompi vaihtoehto olis kyllä se, että maratoneilla edellytettäisiin juoksemista tai olisi jopa jonkinlaisia karsintarajoja. Minua ainakin juoksemaan motivoi nimenomaan numerolappu rinnassa juoksu ja kisat, joihin voi mennä vaikka ei aivan huippukunnossa olisikaan. Saatan olla joskus jopa kovempien menijöiden tien tukkona :ballchain:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta jos ei ole kuntoa niin eikö silloin kannattaisi ilmoittautua lyhyemmälle matkalle? Mielestäni ei ole oikein, että järjestäjien pitää olla rivissä kenties 8 tai 10 tuntia sen takia, että teiden eddie edwardsit ovat vielä matkalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos kävely kisassa on raiskaus on kait sitten 1:41 "juostu" puolimaraton numerolapun väkisinmakaamista? Kaikki on niin suhteellista, että ehkä on parempi antaa kaikkien harrastaa omalla tasollaan ja tulla tekemisellään autuaiksi. Jos askel on kevyt ja juoksu kulkee ei se hitaamman näkeminenkään niin kovin ahdista, jos vain ohi pääsee. Ja jos alkaa olla liikaa ruuhkaa ei muuta kuin suuntaa kulkunsa kisoihin, joissa on kovempi taso.

Share this post


Link to post
Share on other sites

antaa kaikkien harrastaa omalla tasollaan ja tulla tekemisellään autuaiksi.

Ei mutta kun kaikki eivät harrasta omalla tasollaan, vaan tapahtuu tuota mainitsemaani "kettuilua", ettei yritetä ollenkaan. Upinniemessä armeijassa aikoinaan joillekin huudettiin "te ette edes yritä". Mihin nuo opit ovat hävinneet. Toki täytyy myöntää, että olihan aikoinaan jo yläasteella henkilöitä, jotka kävelivät urheilutuntien jalkapallo-otteluissa, eivätkä edes pyrkineet koskemaan palloon, kun me muut yritimme voittaa ne pelit ja antaa kaikkemme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä joillakin isommilla maratoneilla on noita aikarajoja, että pääsee mukaan. Esimerkiksi Bostonin maratonin miesten yleiseen sarjaan pääsee nykyisin 3:10 ajalla tai paremmalla. Joskus aikaisemmin tuo raja on ollut vielä kovempi (muistaakseni 2:45). Tosin mukaan pääsee muutakin kautta. Mielestäni muilla maratoneilla voitaisiin ottaa oppia Bostonin järjestelyistä, joissa juoksijat on järjestetty aikojen perusteella lähtökarsinoihin (25 kpl) niin, että kenenkään ei tarvitse tuntea olevansa tien tukkeena tai jumissa hitaampien takana. Kukin pääsee heti juoksemaan omaa vauhtiaan, on se sitten juoksua tai kävelyä. Niin, ja ne juoksijat eivät edes koskaan näe niitä kävelijöitä, joten se tuskin heitä haittaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jokaisella on omat tavoitteensa. Tapahtumien järjestäjät lienevät aikuisia ihmisiä myös: jos haluavat tietyn ajan puitteissa pois reitin varrelta, asettanevat aikarajan. Mielestäni on hienoa, että meillekin, joiden askellajia voi pitää juoksuna vain jollain muulla perusteella kuin vauhti, on paikkamme esim. HCM:n karnevaalitunnelmassa viiden tunnin tuollapuolen. Kunnioitan suuresti nopeampia, ja toivon, että järjestelyt toimivat niin hyvin, että kaikki saavat häiriöttä edetä oman tavoittevauhtinsa mukaisesti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen myös sillä linjalla, että hieno juttu, jos tullaan mukaan, vaikkei jaksaisikaan koko matkaa juosta ja vaikka kävelisikin suurimman osan ajasta. TJos tapahtumalla on aikaraja, pitää toki miettiä omaa osallistumistansa, että jaksaako ja ehtiikö maaliin ajoissa.

Tuskin kovin moni oikeasti ilmoittautuu edes mukaan maratonille, jos ei kuvittele jaksavansa juosta edes suurta osaa matkasta, puolikkaalla näitä ehkä voi löytyäkin. Eikä kyseessä ole varmasti mikään tahallaan kilpailun viivyttäminen, vaan halutaan kokea vähän extremeä ja kokeilla oman suorituskyvyn rajoja. Kyllä varmasti porukka ihan tosissaan yrittää, vaikka meno olisikin aikas hidasta. Harva uskaltautuisi maratonille, jos vaatimuksena olisi, että koko matka pitää juosta. Ja rajanveto tuossa olisi aika vaikeaa. Esimerkiksi Varalan maratonilla kuusikymppinen äitini osallistui maratonille ja pääsi maaliin reippaasti alle viiden tunnin. Ja käveli välillä ylämäet voimia säästääkseen. Silti pääsi ihan hyvin maaliin, mistä olen oikein ylpeä. Toisaalta itsekin kävelin muun muassa ensimmäisellä maratonillani, joka päättyi aikaa 3.32 , olisiko minunkin pitänyt sitten ilmoittautua vain puolikkaalle, kun en jaksanutkaan toisella kiekalla enää portaita ylös juosta? Toisessa kisassa taisin kävellä kolmenkympin jälkeen varmaan kolmekin kilometriä kun katkesin ihan täysin ja raahustin silti aikaa 3.39. Uskon, että tuolloin kävelin enemmän kuin moni, joka tuli jälkeeni maaliin, olinko siis ilmoittautunut väärälle matkalle? En mielestäni, vaikka vauhdinjakoa olisi ehkä kannattanut vähän ennemmin miettiä tarkemmin ;) Itse olin noista ajoistani oikein iloinen, mutta kyllä taas jonkun muun mielestä nuokin olivat vain jonkun wannabe-juoksijan taaperrusvauhtia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielestäni tähän pätee sama kun tohon auton ajamiseen. Jokaisen joka manaa muita itseään hitaampia tai törpömpiä kanssa autoilioita pitäsi mennä päiväksi istumaan kouluauton kyytiin niin osaisi ajatella mimmosilla taidoilla siellä seassa ihan tosissaan täysiä yrittäen mukana mennään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sen jälkeen kun olen alkanut lievästi väkisinmakaamaan näitä juoksutapahtumia, en ole oikein viihtynytkään enää palstalla. Vähän liian promeininkiä meikäläiselle perusjampattarelle kun niin useasti tulee näitä ketjuja nykyään, missä erilaisin keinoin pohditaan, miten me hitaammat edes viitsimme tulla munaamaan hienoa juoksuaatetta ja pilaamaan järjestäjien päivä ja niiden eturivissä juoksijoiden maisemia.

Mutta vastus on lyhyt ja ytimekäs. Niin kauan kuin urheiluseuroille kelpaa meikäläisen raha kun käyn harrastamassa esileikkiäni numerolapun kanssa häntäpään joukoissa, ei minusta kenelläkään ole siihen mitään sanomista. En usko, että tahtumia viitsittäisi järjestää sen kourallisen takia, jotka juoksee lujaa.

Kovat ultraajat eivät ole tähän ainakaan vielä sortuneet, että me hitaat klonkut horjumme siellä kovempien tiellä, sillä he kai ovat tajunneet, että kun meidät saadaan matkaan, on mahdollisuus järjestää useampia tapahtumia kun on meitä maksajiakin enemmän.

Plääh, miksihän mie edes otan tähän kantaa, oksettaa koko aihe ja pikkuhiljaa oksettaa kaikki kisatkin jos se kerta tämmöistä meidän hitaampien halveksimista siellä etupäässä koko ajan on.

Anteeksi. Olen just herännyt ja aamuäreä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei mutta kun kaikki eivät harrasta omalla tasollaan, vaan tapahtuu tuota mainitsemaani "kettuilua", ettei yritetä ollenkaan. Upinniemessä armeijassa aikoinaan joillekin huudettiin "te ette edes yritä". Mihin nuo opit ovat hävinneet. Toki täytyy myöntää, että olihan aikoinaan jo yläasteella henkilöitä, jotka kävelivät urheilutuntien jalkapallo-otteluissa, eivätkä edes pyrkineet koskemaan palloon, kun me muut yritimme voittaa ne pelit ja antaa kaikkemme.

No huh! Taidat olla oikein yli-ihminen. :kumarrus::kumarrus::kumarrus:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alkaa kanssa pikku hiljaa nyppimään tämä juoksijoiden lokerointi. Ymmärrän, etä pro-juoksijat on oma lukunsa ja sitten me kurpan ja ehkä monen muunkin kanssa juoksuja raiskaavat omansa. Mutta suotakoon kaikille mahdollisuus liikkua myös numerolappu rinnassa. Mitä sitten pitäisikään tehdä keskeyttäjille?

Jo kansantalouden kannalta katsottuna kaikki liikkuvat ihmiset, kävellen tai juosten, ovat lähes lottovoitto. Miten paljon kansantauteja ehkäistäisiinkäänkään liikkumalla. Jopa vain kävellen. Ehkä maraton ei ole jollekin realistinen tavoite, mutta uskon, että eka kerta kyllä näyttää, mihin jatkossa todella on rahkeita. Ja miten paljon parempi olo jopa vain kävellen liikkuvalla ihmisellä on. Pääasia, että liikettä on havaittavissa ja yritystä riittää. Tsemppiä vaan kaikille välillä kävelyksikin kisoissa pistäville. Antaa kaikkien kukkien kukkia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näin matkan aikana 1/4 matkalaisia, joilla ei ollut mitä ilmeisimmin tarkoitustakaan juosta, samoin näin maratoonareita, jotka olivat lähteneet liikkeelle tunti aiemmin ja tulivat selkä edellä vastaan jo kympin jälkeen. Eikä heillä ollut juoksusta tietoakaan.

---

En tiedä miten tähän ilmiöön pitäisi suhtautua. On hyvä, että monilla maratoneilla on aikaraja. Erittäin hyvä erityisesti järjestäjien kannalta. Pitäisikö sitten olla aikaraja siihen, että pääsee mukaan. Se karsisi aloittelijoita, eikä ole oikein hyvä idea. Mitä sitten pitäisi tehdä. Minua suututtaa ja harmittaa todella paljon se, ettei edes yritetä. Ihan kuin kyseessä olisi jotkut juoksunvihaajat, jotka "kettuilumielessä" tulevat mukaan ja vetävät homman läskiksi.

Mietin vain sitä, että mistä ihmeestä päättelet, että joku on mukana kettuilumielessä? Tai tiedät, ettei joku yritä kun kävelee välillä?

Ja onhan se tietenkin niin, että jos hitaammat ärsyttävät, niin sitten täytyy hakeutua niihin lappurinnassa juoksuihin, joissa ei niitä hitaampia ole :thumbsup:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tiedä koskettaako tämä ongelma muita kuin minua, mutta nyt viimeksi Varalassa minua ahdisti matkan aikana tavattomasti ikävä ilmiö, jota voidaan nimittää termillä numerolapun raiskaus. Yleensähän on niin, että kun on lappu rinnassa niin juoksija tekee parhaansa ja pyrkii siihen, mikä päivän kunto on. Ja jos ei ole edellytyksiä suoriutua jostain matkasta niin ei lähde mukaan ollenkaan.

Näin matkan aikana 1/4 matkalaisia, joilla ei ollut mitä ilmeisimmin tarkoitustakaan juosta, samoin näin maratoonareita, jotka olivat lähteneet liikkeelle tunti aiemmin ja tulivat selkä edellä vastaan jo kympin jälkeen. Eikä heillä ollut juoksusta tietoakaan. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö juoksussa nimenomaan juosta? Kävelyt ovat erikseen. Miettikääpä tuota jos jollakin menee vaikkapa pari tuntia per kymppi niin kuinka kauan siellä pitää olla (koko päivä) liikenteenohjaus ja tarjoilut juoma-asemilla sekä maalissa. Sääliksi käy kisajärjestäjiä.

En tiedä miten tähän ilmiöön pitäisi suhtautua. On hyvä, että monilla maratoneilla on aikaraja. Erittäin hyvä erityisesti järjestäjien kannalta. Pitäisikö sitten olla aikaraja siihen, että pääsee mukaan. Se karsisi aloittelijoita, eikä ole oikein hyvä idea. Mitä sitten pitäisi tehdä. Minua suututtaa ja harmittaa todella paljon se, ettei edes yritetä. Ihan kuin kyseessä olisi jotkut juoksunvihaajat, jotka "kettuilumielessä" tulevat mukaan ja vetävät homman läskiksi.

Olenkohan yksin tässä asiassa vai ovatko muut huomanneet saman joidenkin juoksutapahtumien vitsauksen.

Voipi olla, että itsekin joskus joudut pikkasen kävelemään joskus jossain missä numerolappu rinnassa kirmailet. Ai mutta nythän mä vasta hokasin, että sun enkkas puolikkaalla on 1.41....hmmmm...onko se oikeesti juostu koko matka? Kävelijätkin kävelevät 20 kilometriä 1.20:een.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy