Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Viimeiset 10km maratonilla


Tinttaiita
 Share

Recommended Posts

Mietiskelin tuossa viime sunnuntain pitkällä lenkillä (28,5km) kun alkoi loppukilometreillä jaloissa tuntua (vasen polvi ja oikea lonkka..) ikävältä, että miltä sitten mahtaakaan tuntua maratonin viimeisillä 10km:llä? Jalat tuntuivat "jumittuneen" juoksuasentoon siten, että kävely ei onnistunut ollenkaan joten oli parempi vain jatkaa hidasta hölkkää.

Minne saakka juoksun pitäisi sujua helposti ja kevyesti että on toiveita päästä maaliin?

Link to comment
Share on other sites

Ei se vika kymppi välttämättä niin tuskainen ole, kuin mitä joskus annetaan ymmärtää. Todennäköisesti juoksu tuntuu jo jaloissa siinä 30km kohdalla, mutta kyllä sen lopun pääsee tsempaamalla. Itsellä ainakin esim. 20km yksinäinen treenilenkki tuntuu huomattavasti pidemmältä matkalta kuin sama matka maratonilla. Siinä "kisatilanteessa" on kuitenkin sen verran muutakin ihmeteltävää, ettei pientä kolotusta välttämättä edes huomaa..

Se mihin asti pitäisi päästä helposti on varmaan aika yksilöllistä. Mulla oli ekalla maratonilla periaatteena juosta alku sen verran kevyesti, että puoleen väliin pääsee kivuttomasti ja sen jälkeen voi kiristää vauhtia, jos siltä tuntuu. Toi toimi sikäli hyvin, että pääsin maaliin helposti, vauhtia pystyi nostamaan loppua kohden ja vielä jäi ehkä vähän voimia varastoonkin. Parilla viime kerralla kivuttomasti on mennyt ehkä ekat 17-18km.

Link to comment
Share on other sites

Yleensä suurin osa matkaan lähteneistä (joillakin maratoneilla jopa 98-99 %) sen matkan lopulta maaliin asti hölkkäilee. Jos 28,5 km on tullut juostua (oletan, että tämä on pisin lenkki tähän mennessä), kuulunet tuohon suureen osaan, joka maaliviivan ylittää. Eri asia on sitten hyydytkö lopussa.

Minä olen karkeasti jakanut maratonin mielessäni kolmeen osaan:

1. Ensimmäinen puolikas (0 - 21,1 km): pitäisi tuntua vielä hyvältä

2. Toisen puolikkaan alku (21,1 - 32 km): tämä on henkisesti raskas osuus, matkaa on vielä jäljellä se toinen puolikas, mutta matka alkaa vähitellen painaa. Fyysisesti ei pitäisi kuitenkaan olla vielä mitään estettä etenemiselle. Tässä vaiheessa jaksaminen on kiinni korvien välistä.

3. Viimeinen kymppi (32 - 42,2 km): tämä on se varsinainen maraton. Nyt punnitaan se, onko harjoittelu onnistunut. Tähän vaiheeseen voi sitten keksiä erilaisia kannustimia etukäteen. Viimeiset kaksi kilometriä menevät yleensä ihan sen voimalla, että tietää kohta pääsevänsä maaliin.

Link to comment
Share on other sites

Itse ajattelen viimeisellä kympillä että kohta pääsee maaliin, enää niin ja niin monta kilometriä jäljellä.. ja jokainen eteenpäin menty km vähentää jäljellä olevaa matkaa.

Hyvä keino on myös ajatella jäljellä oleva matka, esim. 5 km, tuttuna kotilenkkinä: "kohta olisin jo kaupan kohdalla, kohta siinä mutkassa ja sen jälkeen on enää se yksi suora kotiin". Myös tuolla Sepon maratonohjeissa on yksi hyvä vinkki, jota olen tainnut noudattaakin joskus; Seppo kehottaa ajattelemaan että "nyt on enää kymppiuutisten verran aikaa kunnes olen maalissa, sen kyllä kestää." Toimii!

Itselläni ainakin kävely on myrkkyä tuossa vaiheessa, koska jalat ei tosiaankaan enää tahdo juoksuun taipua sen jälkeen. Parempi vaan nylkyttää eteenpäin jos vain suinkin jaksaa! Ja vielä tuosta matkasta; pitkillä lenkeillä usein on sellanen tunne että ei varmasti olis jaksanut yhtään enempää. Mutta niin sitä vaan maratonilla taivaltaa eteenpäin, kummasti se numerolappu rinnassa antaa puhtia.

Link to comment
Share on other sites

Maaliin selviää lukemattomilla erilaisilla tavoilla. Itse olen startannut maralle 350 kertaa ja yhtä monta kertaa olen maaliviivan ylittänyt. Tuntemukset eri maratoneilla tulevat eri kohdissa - joskus on väsy jo startatessa (esim jos starttaa toisen kerran samamana päivänä), joskus menee läpi ilman isompia ongelmia. Päivät ovat erilaisia ja vain osallistumalla saan tietää, mikä on päivän kunto. Siinä on yksi tämän homman koukuttamisen syistä. Pääasia että uskoo maaliin pääsyyn!

Matematiikkaa voi käyttää monella tapaa. Yksi jako on 3 x 14 km. Ensimmäinen menee lämmitellessä ja kuntoa kuulostellessa, toinen nauttimalla ja kolmas vaikka kitumalla tai kirimällä (miettiessä että se on melkein yhtä lyhyt kuin ensimmäinenkin kolmannes).

Tsemiä!

Link to comment
Share on other sites

Ihania vastauksia...

Mä olen jakanut maran 3 osaan:

0-15 km: sykemittarin kanssa vahdittava, ettei mene liian lujaa

15-30 km: juoksee niin paljon kun tuntuu hyvältä

13-42 km: juoksee sen verran kun kykenee

Olen juuri noilla viimeisill 12 km käyttänyt myös tuota em. kikkaa "tässä kohdassa olisin, jos olisin kotipoluilla juoksemassa". Ihan kiva tapa hahmottaa jäljellä olevaa matkaa.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa (8. maraton) koko matka loppuun saakka tuntui helpolta, mutta tällä kertaa juoksinkin alusta asti kontrolloidun hitaasti. Kaksi edellistä maratonia kun tuli aloitettua liian lujaa. Toissa vuonna vauhti alkoi hidastua jo puolikkaan kohdalla, joten olihan siinä pitkät 22 km taivallettavana.

Sinulla on sen verran hyvä pitkä lenkki takana, että todennäköisesti homma sujuu ongelmitta loppuun saakka. Mitenkään vahingoniloinen en halua kenenkään ongelmista olla, mutta minulla on usein viimeiset 10 km mennyt katsellessa, että "hiton paljon paremmin mulla menee, kuin tuolla naapurilla". Siellä viimeisillä km:llä kun on aina niitä jotka ovat juosseet liian kovaa tai jalat kramppaavat tms. Vilpittömästi toivotan hyviä juoksuja kaikille! Hyvällä valmistautumisella pääsee pitkälle. Se sinulla tuntuu olevan hoidossa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy