Jump to content
Juoksufoorumi.fi










kurppa

Juoksu-unia

Recommended Posts

Eli olin siis testikympillä, ja ei sitten kulkenut millään....nihkeetä oli...kun yhtä-äkkiä jostain vkurppa ilmestyy rinnalle ja ohi. Siis sillä 170km@24h vauhdilla. Eli ei oikein 10km kulkenut unessakaan.....

Mutta sellanen uni siilä klo 4-5.30 välillä :)

Ei näköjään kulkenut, jos testikymppiin meni puolitoista tuntia - sehän on melkein meikäläisen vauhtia... ;-)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua yritettiin unessa rekrytoida laittamaan Suomen huippu-urheilu kuntoon ja korjata urheilijoiden asenneongelmat. No kuinkas kävikään. Yrittivät tarjota sellaista sopimusta, mikä olisi ollut voimassa 12 kuukautta, eikä minulla olisi ollut mahdollisuutta irtisanoutua, koska haluan. Lisäksi lakimieheni ei olisi saanut tarkastaa työsopimusta ja kaiken huippu oli se, että kun oletin palkan olevan vähintäänkin jotain 7000 euroa niin se olisi ollut 1490e. Tsiisus, mitä porukkaa noissa urheilupiireissä liittotasolla.

Unet loppuivat sitten itseasiassa siihen, kun klo 3.45 postiluukusta putosi Halonen-esite ja heräsin siihen kolahdukseen. Jakajaankin liittyy juoksutarina ja tämä ei siis ole enää unen piiriin kuuluvaa tarinaa. Yleensähän lehtienjakajat ajavat hissillä ylös ja juoksevat alas. No tämä Halonen-esitteen öinen jakaja ajoi kuitenkin aina vain yhden kerroksenvälin hissillä, jakoi esitteet siihen kerrokseen ja ajoi sitten taas hissillä yhden kerroksenvälin ja sama homma jatkui.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viimeisin juoksu-uni vain sivuaa juoksemista. Pääteema on sen sijaan toistunut eri muodoissaan noin kahdenkymmenen vuoden ajan.

Olen lenkillä suomalaisessa kangasmetsässä. Juoksu kulkee ns. normalnii kunnes miltei törmään keskellä polkua lojuvaan rynnäkkökivääriin mallia RK-62 eli Suomen armeijan kalustoon. Arvelen sen unohtuneen joltain tetsaavalta varusmieheltä tai reserviläiseltä, joten nakkaan aseen selkään ja tähyilen näkyiskö maastopukuista porukkaa. Kun tämä on turhaa, lähden tietysti juoksemaan kohti Haminaa (jonne etäisyyttä on >140 km) luovuttaakseni aseen tutulle kapiaiselle (joka todellisuudessa lienee ollut jo pitkään hyvinansaitulla eläkkeellä). Uni etenee vääjäämättömällä logiikalla ja jossain vaiheessa huomaan toimivani muiden mukana, koulutustani vastaavassa tehtävässä kylläkin ja homma sujuu. Eri-ikäisyyteni on itselleni selvä, mutta muut eivät näytä kiinnittävän siihen mitään huomiota. Yhä ahdistavammaksi ongelmaksi nousee se, miten voin selittää tämän kaiken, kun joku keksii ruveta ihmettelemään, miksi joukossa on mukana ylimääräinen, joka on jo suorittanut varusmiespalveluksensa ja jolla ei myöskään ole kh-kutsua.

(Mainittakoon, etten muista nähneeni unia, joissa olisin esim. joutunut uudelleen koulun penkille, ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin.)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Baldinin unet ovat vähintäänkin legendaarisia!

Itse näin juuri ennen Vantaan puolikasta sellaisen unen, että myöhästyin kisasta ja olin tietysti aivan surkeana tästä. Kaverini vaan nauroivat kun itkeä pillitin maassa, kun en päässytkään juoksemaan. Sitten unessa tapahtui jotain todella kummallista, joka puolella alkoi olla zombeja ja sitten sain juosta ja paljon.

Ollessani kesällä 3 viikkoa flunssassa ja täysin ilman liikuntaa, juoksin unissani sekä Tukholman että Kööpenhaminan maratonit. Taisi olla aikamoiset vieroitusoireet päällä... Tukholman maratonilla reitille tosin kuului osuus tavaratalossa ja Köpiksessä uitiin avannossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näen harvoin juoksu-unia, mutta ne ovat juuri noita tyypillisiä: Myöhästymisiä kisan lähdöstä tai vääränlaisilla varusteilla kisaan lähdöstä.

Muutama uni on kuitenkin jäänyt mieleen. Viime kesänä näin unta, että olin kyseisenä kesänä osallistumassa johonkin kisaan. Kesken kisan tuli yhtäkkiä kova lumisade ja hyytävä ilma. Maa oli ihan paksussa lumen peitossa. Tärisin unessani kylmästä, sillä olin kisassa vain lyhyissä trikoissa ja hihattomassa topissa. Olipa ihana tunne herätä aamulla ja todeta, että onneksi on vielä lämmin kesä!

Yhden kerran näin myös unta, että osallistuin Naisten Kymppiin. Olin juossut jo muutaman kilometrin, kun tajusin, että olin lähtenyt kiertämään kymppiä päinvastaiseen suuntaan! Kyllä potutti!

Déja-vu kokemus minulla oli tänä vuonna elämäni ensimmäisessä Midnight Run:ssa. Kun reitti tulee siihen kapeaan Katajanokan kohtaan, tajusin, että olen juossut tästä ennenkin. Nimittäin unessani. Katajanokalla en ole muuten käynyt muuta kuin laivaterminaalissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juoksu-unet on hienoja.

Mua inspiroi vieläkin toissa kesänä näkemäni juoksu-uni ja se vapauden tunne, että pystyi juoksemaan ikuisesti kauniiden maisemien vaihtuessa ympärillä.

Siinä unessa juoksin setäni kanssa lenkkiä maa-seudulla retkeily-mielisesti päivä toisensa jälkeen ja päivän pitkältä hämärän koittoon saakka.

Määrän päätä ei ollut meillä, päätettiin aina vaan herätessä mihin suuntaan lähettiin painamaan, spontaania parhautta. :)

Saman vapauden tunteen, tai liki lähelle sitä saavutin vihdoin tämän viikonloppuisen ekan sadan kilsan ultrallani, jolla opin ihmis-kehon kestävyyden rajoittuneisuudesta, taikka pikemminkin rajoittumattomuudesta vapauden tunteineen juostessani aamu-hämärästä illan pimeyteen.

Uniakin voi toteuttaa. :thumbsup:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Surkeasta kunnosta johtuva juoksuun liittyvä häpeä on nyt pois. Ei tarvitse mennä enää korvat luimussa kilpailupaikalle kuten esim. Midnattissa, jolloin olin luvattoman heikossa kunnossa, enkä ollut lenkkeillyt ollenkaan. Viime tiistaina lenkillä totesin Tasemiehelle, että jos juoksee maratonin noin kolmeen tuntiin niin pystyy itselleen näyttämään, että on aika hyvässä kunnossa. Hän totesi siihen, että olemme jo aika hyvässä kunnossa. Eilen mietin lenkillä, että hemmetti sentään, entä jos olen jo nyt aika hyvässä kunnossa. Se aika hyvä kunto pitää ilmeisesti osata määritellä riittävän lepsusti, olenhan näet nyt parin kuukauden lenkkeilyn jälkeen päässyt siitä syvimmästä kuntokuopasta, joka tuli telakan aikana.

Tämä uusi ajatus on nyt muuttanut unet positiivisimmiksi. Viime yönä näin juoksu-unen, jossa menin johonkin 10km kisaan tällä viikolla. Se ei ollut kyllä sisätiloiltaan Aktia (thank god, en halua nähdä Vantaasta, enkä Aktiasta, enkä sen vittuilevasta kuuluttajasta mitään unia). Joka tapauksessa menin sinne hyvissä ajoin ja törmäsin siellä yhteen itseäni oleellisesti parempaan juoksijaan, puhutaan lähes ammattilaistasosta. Teimme jonkinlaisen kisaa edeltävän treenin, jollaisesta minulla ei ole aiemmin mitään kokemusta. Siinä oli lämmittelyä etc. toimintaa. Hänen faijansa oli valvomassa harjoitusta, vaikken tosiaan tiedä, onko ko. henkilöllä faijaa tai onko tämä valmentaja. Tämän harjoituksen jälkeen minulle tuli rimakauhu. Päätin, etten 10km kisaan lähde, kun en ole vauhdikasta juoksua kertaakaan harjoitellut viime kevään jälkeen pl. 1kpl 10km ja 1kpl 10,46km kisat. Menin kisatoimistoon neuvottelemaan, mille matkalle voisin vaihtaa ilmoittautumiseni. Siellä oli vain 5km ja puolimaraton. Tuntui, ettei kumpikaan oikein sovi minulle. Vitoselle ei ole nopeutta ja en ole tosiaan treenannut yhtään nopeampaa juoksua ja puolimaraton voi olla liian rankka nyt rutistaa. Heillä ei kuitenkaan ollut mitään 15km hölkkää, joten lähdin autolleni ja päätin ajaa himaan.

Muutaman kilometrin jälkeen sanoin perkele ja kääsin auton ympäri. Päätin mennä juoksemaan sen kympin, meni miten meni. Siitä tuli valtavan hyvä ja positiivinen fiilis. Sitten saavuin kisapaikalle ja tuli taas se normimeininki unissa eli mestaa ei löydy mistä saisi numerolapun ja tulee kiire starttiin jne., mutta joka tapauksessa menin kisaan, tarina ei kerro, menikö kisa hyvin vai huonosti, mutta se tunne kunnon suhteen varsinkin nyt aamulla herättyäni oli loistava. En olekaan rapakunnossa jippii. :thumbsup:

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Surkeasta kunnosta johtuva juoksuun liittyvä häpeä on nyt pois. Ei tarvitse mennä enää korvat luimussa kilpailupaikalle kuten esim. Midnattissa, jolloin olin luvattoman heikossa kunnossa, enkä ollut lenkkeillyt ollenkaan. Viime tiistaina lenkillä totesin Tasemiehelle, että jos juoksee maratonin noin kolmeen tuntiin niin pystyy itselleen näyttämään, että on aika hyvässä kunnossa. Hän totesi siihen, että olemme jo aika hyvässä kunnossa. Eilen mietin lenkillä, että hemmetti sentään, entä jos olen jo nyt aika hyvässä kunnossa. Se aika hyvä kunto pitää ilmeisesti osata määritellä riittävän lepsusti, olenhan näet nyt parin kuukauden lenkkeilyn jälkeen päässyt siitä syvimmästä kuntokuopasta, joka tuli telakan aikana.

Tämä uusi ajatus on nyt muuttanut unet positiivisimmiksi. Viime yönä näin juoksu-unen, jossa menin johonkin 10km kisaan tällä viikolla. Se ei ollut kyllä sisätiloiltaan Aktia (thank god, en halua nähdä Vantaasta, enkä Aktiasta, enkä sen vittuilevasta kuuluttajasta mitään unia). Joka tapauksessa menin sinne hyvissä ajoin ja törmäsin siellä yhteen itseäni oleellisesti parempaan juoksijaan, puhutaan lähes ammattilaistasosta. Teimme jonkinlaisen kisaa edeltävän treenin, jollaisesta minulla ei ole aiemmin mitään kokemusta. Siinä oli lämmittelyä etc. toimintaa. Hänen faijansa oli valvomassa harjoitusta, vaikken tosiaan tiedä, onko ko. henkilöllä faijaa tai onko tämä valmentaja. Tämän harjoituksen jälkeen minulle tuli rimakauhu. Päätin, etten 10km kisaan lähde, kun en ole vauhdikasta juoksua kertaakaan harjoitellut viime kevään jälkeen pl. 1kpl 10km ja 1kpl 10,46km kisat. Menin kisatoimistoon neuvottelemaan, mille matkalle voisin vaihtaa ilmoittautumiseni. Siellä oli vain 5km ja puolimaraton. Tuntui, ettei kumpikaan oikein sovi minulle. Vitoselle ei ole nopeutta ja en ole tosiaan treenannut yhtään nopeampaa juoksua ja puolimaraton voi olla liian rankka nyt rutistaa. Heillä ei kuitenkaan ollut mitään 15km hölkkää, joten lähdin autolleni ja päätin ajaa himaan.

Muutaman kilometrin jälkeen sanoin perkele ja kääsin auton ympäri. Päätin mennä juoksemaan sen kympin, meni miten meni. Siitä tuli valtavan hyvä ja positiivinen fiilis. Sitten saavuin kisapaikalle ja tuli taas se normimeininki unissa eli mestaa ei löydy mistä saisi numerolapun ja tulee kiire starttiin jne., mutta joka tapauksessa menin kisaan, tarina ei kerro, menikö kisa hyvin vai huonosti, mutta se tunne kunnon suhteen varsinkin nyt aamulla herättyäni oli loistava. En olekaan rapakunnossa jippii. :thumbsup:

Veikkaan, että näit unta, että olet NR.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensi viikonloppuna unen mukaan minulla maraton jossain Euroopan kaupungissa, jota en nyt enää muista, mutta jossa en ole aiemmin juossut. Ensin piti olla kymppi, mutta sitten kesken unen päätin, että juoksenkin maratonin, vaikken ole tehnyt pitkiä lenkkejä. Tuli paniikki tankkauksen kanssa. Tiistai jo eikä saisi vetää mitään hiilareita. Olin menossa jonnekin päivällisille ja soitin sinne, ettei vaan ole mitään hiilareita. Uni loppui sen jälkeen jotenkin kesken, joten en tiedä, kuinka kisa meni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

kumpa näkiskin juoksu unia. Viime yönä olin luovutus tilaisuudessa ja kaikki meni helvetin hyvin jaettiin boonuksia ja kaikilla oli kivaa. Kunnes Espoon rakennusvalvonta tuli isolla mekkalalla sisään ja huusi, PALOKATKOSUUNNITELMA PUUTTEELLINEN, heräsin siihen.

Tänään heti aamusta tarkastin suunnitelman, oli ok =)

Share this post


Link to post
Share on other sites

mä en nähnyt juoksu-unia ollenkaan kesällä kun olin telakalla. Nyt vasta, kun olen aloittanut juoksun uudelleen ja alkanut miettiä mahdollisia kisoja, ovat unet palanneet. Maratonia tai jotain muuta tavoitetta lähellä ne alkavat piinata todella lähes joka yö. Silloin ollaan kilpailupaikalla kamat hukassa juuri ennen starttia ja muuta hauskaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy