Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Ensimmäinen (maasto)ultra syksyllä - onnistuuko?


TimoP

Recommended Posts

Moro,

Jo pidemmän aikaa on ultrajuoksun kokeilu vähän poltellut. Kiinnostusta olisi lähinnä maastossa juostavaa ultraa kohti eli kiikarissa olisi joko Vaarojen maraton (84 km) tai Vaajakosken maastoultra (60 km) - molemmat lokakuun alkupuolella.

Taustastani sen verran, että takana on useampi vuosi kestävyyspainoitteista kuntoilua eri lajeissa (triahtlon, pyöräily, hiihto, soutu) mutta parin viime vuoden juoksukilometrit ovat kohtuullisen vähissä. Syynä se, että olen keskittynyt enemmän (maasto)pyöräilyyn jossa on tullut ajettua pitkiäkin rupeamia - esim 24 tunnin kisa vuonna 2007. Viime kesänä 7 - 8 tunnin maastopyörälenkit eivät olleet mikään ongelma. Nyt talvella on tullut pyöräilyn ohella taas vähäsen juostuakin ja tällä hetkellä 1 - 1.5 tunnin juoksulenkit asvaltilla noin 6 (-6:20) min/km vauhdilla 6 kuukautta vanhaa muksua rattaissa työntäen menevät kivuttomasti. Ikää on reilu 30 v ja mitään suurempia ongelmia terveyden tai vammojen kanssa ei ole viime vuosina ollut.

Jos tavoite olisi selvitä joko Vaarojen maratonin 84 kilsasta tai Vaajakosken maastoultran 60 kilsasta kunnialla maaliin, niin onko tavoite missään määrin realistinen?

Millaista treeniä suosittelette? Juoksemaan kyllä pääsen luultavasti niin paljon kuin jalat kestävät - kunhan muksu on useimmiten kärryissä mukana. Maastossa juoksua tämä tietysti rajoittaa ja tämä vähäsen hirvittääkin: Vaarojen maratonista löytämissäni kuvissa maasto näytti "aika" hankalalta... Voiko maastossa juoksemiseen valmistautua muuten kuin maastossa juoksemalla? Mäkeä sieltä taitaa löytyä eli kannattaisiko kotosallakin etsiä mäkinen reitti ja työntää vaunuja ylös ja alas mäkiä?

Foorumilta näyttää löytävän useampikin ketju mutta ne taitavat käsitellä lähinnä pidemmille matkoille (100 km, 24h, 48h) ja tiellä juostaviin tapahtumiin valmistautumista. Linkkejä aikaisempiin maastossa juostaviin ultriin valmistautumista käsitteleviin ketjuihin saa pistää jos niitä on - itse en vain löytänyt niitä.

Järkeähän tässä projektissa ei ole, mutta nyt on taas sellainen jännä kutina, että mihinkähän tässä on taas ryhtymässä. Sama fiilis on ollut ekaan täyden matkan triathloniin startatessa, ensimmäistä kertaa Tahko120 maastopyörätapahtuman lähtöviivalla seistessä (syke paikallaan seisten yli 130 - ai että jännittikö?) ja joskus muulloinkin. Ja tämä fiilis on minkä vuoksi etsin uusia haasteita.

Kommentteja tai vinkkejä?

Link to comment
Share on other sites

Jos tavoite olisi selvitä joko Vaarojen maratonin 84 kilsasta tai Vaajakosken maastoultran 60 kilsasta kunnialla maaliin, niin onko tavoite missään määrin realistinen?

Millaista treeniä suosittelette? Juoksemaan kyllä pääsen luultavasti niin paljon kuin jalat kestävät - kunhan muksu on useimmiten kärryissä mukana. Maastossa juoksua tämä tietysti rajoittaa ja tämä vähäsen hirvittääkin: Vaarojen maratonista löytämissäni kuvissa maasto näytti "aika" hankalalta... Voiko maastossa juoksemiseen valmistautua muuten kuin maastossa juoksemalla? Mäkeä sieltä taitaa löytyä eli kannattaisiko kotosallakin etsiä mäkinen reitti ja työntää vaunuja ylös ja alas mäkiä?

Vaajakoski on alustaltaan tasaista latupohjaa ja reitillä korostuu enemmän mäkien juokseminen. Vaarojen Ultrasta on noin 30-40% tietä, mutta reitillä on myös hieman haastavampaa maastojuoksua.

Molemmat ovat toki vaativia kisoja, mutta hyvä yleiskunto ja monipuolinen perusharjoittelu juosten riitää varmasti, varsinkin kun sinulla tuota harjoituspohjaa on jo vaikka miten.

Vaarojen ultraa varten kannattaisi polkujuoksua tehdä jonkin verran, jotta kisasta tulisi nautittavampi. Erikoistumisen kanssa ei kannata liioitella, mutta jos tulee tilaisuus juosta poluilla tai kiivetä mäki, niin sitä ei kannata jättää käyttämättä.

Jos asut täällä pk-seudulla niin suosittelisin osallistumista Montrail-retkeilyyn (ks. Kokoontumiset-osio), sillä ne ovat mainioita lajinomaisia harjoituksia.

Link to comment
Share on other sites

Kommentteja tai vinkkejä?

Väärä henkilö olen tähän kommentoimaan, kun en ole kumpaakaan kisaa koskaan juossut (Vaajakoskella tosin puolikkaan matkan viestinä), mutta noilla pohjilla ainakin Vaajakosken kunniallinen läpijuoksu ei todellakaan pitäisi olla ongelma. Zxcv:n kanssa olen samaa mieltä, että mitään kovin kummoista erikoistumista ei tarvita; mahdollisuuksien mukaan vähän juoksentelua pururadalla tai muussa mäkisessä maastossa ja hieman kilometrejä alle, jotta jalat kestävät kisan, niin varmasti pääset maaliin. Sopivalla tavoitteen asettelulla lähempänä kisaa voit sitten tehdä siitä itsellesi miellyttävän haastavan koitoksen.

Link to comment
Share on other sites

Zxcv:ltä tulikin tiivis vinkkipaketti. 1-1,5 tunnin juoksut osittain maastossa ovat hyvä peruslähtökohta. Viikonloppuihin voi sitten omien mieltymysten ja mahdollisuuksien mukaan ottaa pitempiä retkeilyjä. Itselläni on ollut tapana juosta ultriin valmistauduttaessa zxcv:n mainitsema Montrail (= 53-55 km Nuuksion tienoilla) suunnilleen kerran kuussa, ei juurikaan useammin.

Kun olet mm. triatleetti ja ahkera maastopyöräilijä, niin monilajiharjoittelua (pyöräilyn lisäksi vaikka suunnistusta, melontaa, rullaluistelua, uintia, seikkailu-urheilua tai muita yhdistelmätreenejä, kuntopiirejä jne.) voi olla viisasta pitää jonkin verran ohjelmassa. Maastojuoksussa tarvitaan koko kropan lihaskuntoa, ja pyöräkikkailu poluilla lienee yksi hauskimpia tapoja kehittää lihaskestävyyttä ja kehonhallintaa. Itsekin varmaan kaivan kesäksi fillarin esiin.

TimoP:

Juoksemaan kyllä pääsen luultavasti niin paljon kuin jalat kestävät - kunhan muksu on useimmiten kärryissä mukana. Maastossa juoksua tämä tietysti rajoittaa ja tämä vähäsen hirvittääkin:

Käännä välttämättömyys hyveeksi: Yksi maailman parhaista vuorijuoksijoista Matt Carpenter (12-kertainen Pikes Peak -vuorimaratonin voittaja, vaativan Leadvillen 100 mailin maastoultran reittiennätyksen haltija) on viime vuosina hölkötellyt monia peruslenkkejään Kyla-tytärtään juoksukärryissä työntäen. Eikös siinä saa samalla vähän perusjuoksua paremmin yläkropan lihakset käyttöön?

Jos sulla on jo nyt tai viimeistään loppukesällä rautainen aerobinen kunto ja haluat sen päälle oikein hifistellä, niin mäkilenkeillä voisi olla hyvä idea juosta ylämäkiä silloin tällöin hyvällä rytmillä. Tai voi hapenottopuolta vahvistaa vaikka ratatoistoilla runsaan maastojuoksun vastapainoksi. Samalla varmistat, ettei askelkontakti jämähdä liian hitaaksi, kuten pelkästään metsäjuoksua harrastavilla saattaa käydä.

Mitenkään välttämättömänä en kovaa mäki/vetoharjoittelua kuitenkaan pidä, riippuu niin paljon lähtötasosta, harjoitustaustasta, tavoitteesta ja myös ominaisuuksistasi. Hapenoton nostaminen kyllä auttaisi ylämäkien selvittämistä, mutta arvelisin, että ainakin Vaarojen ultralla kaikkein kovakuntoisimmatkin ottavat kävelyaskelia tiukimmissa mäissä.

Itse olen menossa syksyllä Vaarojen ultraan, ensimmäiseen maastoultraani. (Minäkin olen ollut Vaajakoskella pari kertaa, mutta vain viestiosuuksilla, en ultraamassa.) Elokuun alkuun asti teen melko perinteistä maratontreeniä. Kesällä lisään juoksun rinnalle silloin tällöin 1-2 treeniä viikossa muita lajeja (maastopyöräilyä, sauvarullaluistelua, suunnistusta). Maratonin jälkeen elokuun puolivälistä lähtien painotan maastolenkkejä mm. latupohjilla juosten. Ehkä teen jopa muutamia mäkitoistotrenejä. Lisäksi juoksen harjoituskisana eCrossin (vajaat 18 km Espoon Leppävaarassa).

Ollaan vaikka yhteyksissä viimeistään loppukesästä, jos esimerkiksi Montrail kiinnostaa (jos siis olet pääkaupunkiseudulta).

Varmasti Sinulta onnistuu maastoultra, se on sataprosenttisen varma juttu!

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Kiitoksia vastauksista, vinkeistä, kommenteista ja rohkaisuista!

Majapaikkani on Tampereella joten nuo Montrail-lenkit jäänevät väliin vaikka ihan mielenkiintoisilta kuulostavatkin. Valitettavasti.

Juu, ei tuo muksun kanssa kärryillä lenkkeily siis mitenkään vastenmielistä ole, päinvastoin. Mutta maastoon kärryjen kanssa on vähän paha mennä joten täytyy neuvotella "vapaata" yhtä (tai kahta) maastolenkkiä varten per viikko. Muuten jatkan vinkkien mukaan monipuolisesti mutta juoksua pikkuhiljaa enemmän painottaen. Kunhan loputkin lumet/jäät häviävät latupohjilta niin mennään kärryjen kanssa hakemaan vähän mäkeä vaikka Kaupin kilpavitoselta tai Vesitornin lenkiltä tai Hervannan Suolijärveltä. Ja toisinaan voisi tosiaan vetää (ylä)mäkiä vähän reippaammin.

Nyt täytyisi vain malttaa mieli juoksumäärien noston kanssa ettei tule ongelmia rasitusvammojen kanssa...

Link to comment
Share on other sites

Minullakin on vasta yhden maastoultran kokemus (ja tasaiselta vielä vähemmän), mutta omaan kokemukseen nojaten voisin todeta, että pohjat Kolin 84:lle riittävät. Mäkijuoksijoita Kolilla ei ole vielä nähtykään.

Reipas ylämäkijuoksu on varmasti kehittävää, mutta jos tavoite on Kolin 84:n kohtuullinen läpipääsy, niin ylämäet kannattaa kävellä, ja se ottaa eri tavalla takareisiin kuin jyrkän mäen juoksu. En tunne Kaupin latuprofiileja, mutta jos sinne pääsee kärryillä, niin kärryjen kanssa kävely kilpaladulla on varmasti hyvä treeni.

Kuten muutkin totesivat, kapeaan polkuun kannattaa totutella muutamalla lenkillä. Kivikkoa siellä ei nyt niin paljoa ole, muuten vain "mikromutkia" ja juurakoita. Viimevuoden liejuiselle polulle treeniä olisi lumessa liukastelu, mutta ei sitä liukasta niin paljoa ole että sitä oikeasti kannattaisi harjoitella. Muuten Kolin polun pohja on ystävällinen, minulla jalat olivat seuraavina päivinä paljon vetreämässä kunnossa kuin onnistuneen asfalttimaran jälkeen.

Link to comment
Share on other sites

jess, ilman muuta radalle!

olen suunnitellut samaan suuntaan syksyn "ohjelmistoa". Tosin paljon vaatimattomimmilla pohjilla. Kesän ajattelin keskittyä vauhtiin(?) maratonilla ja syksyllä Kolille. Viimeksi mulla tuntui että reisien kestovoima/ vauhti ylämäessä oli suurin puute. Ihan ylämäkivedoilla ajattelin normijuoksujen lisäksi "treenata". Sää oli viimeksi tosi märkä ja raskas. Voihan toki käydä että jänistän, mutta Kolilla oli kyllä viimeksi Hauskin juoksuni ikinä!

Link to comment
Share on other sites

Lasten kanssa voi käydä myös suunnistamassa. Ipana reppuun ja reipasta kävelyä iltarasteilla tms. ja välilä pikku hölkkää jne. siitä kersat tykkää ... ja omat jalat. Mutta 6kk voi olla vielä aika pieni tohon hommaan. Meidän lasten kans olen suunnistanu satunnaisesti 1v asti. Viime kesänä keskimmäisen, joka oli sillo 3v kanssa käytiin rasteilla ja tyttö toimi tähystäjänä ja huuteli aina "Isä isä tuolla on rasti!"

Viime syksyn Kolin 84km meni kivuttomasti, kun oli sýksyllä pari kertaa suunnistanu, käyny loikiin kesäteatterin rappuja muutamaan oteeseen ja tietysti perushölkänny, joten noilla teikäläisen pohjilla ei pitäis kyllä mitn ongelmia tulla. Kolille kannattaa repun kanssa hölkkäämistä koklata pari kertaa ...

Link to comment
Share on other sites

Ai nii ja viime syksynä kyllä vannoin , että jos joskus lähden tonne Kolille uudestaan otan käyn suunnistamassa alle ainakin 5 kertaa. Kyllä se maasto oli sen verran haasteellinen että ihan hyvä jos saa koipiansa nosteltua pikkasen ripeämmin... ei tulis varpaat niin kipeiksi. Ei tosiaan mikään kevyt maasto edes kävellä.

Link to comment
Share on other sites

En tiedä juoksemisesta mitään - ja hölkkäämisestäkin vähäsen, mutta tuosta ylämäkiasiasta jotain.

Viimekesäiset retket antoivat viitteitä siitä, että selkeästi vähän jyrkemmässä mäessä tehdyt sauvarinneharjoitukset ehkäisivät aiemmin kiusanneet takareisivaivat: Nämä vaivat olivat enimmäkseen lihaksen kiinnikkeiden kipuja jossain istumakyhmyjen tienoilla.

Varmasti paikat kestää yksittäisiä retkiä, mutta suosittelisin kokeilemaan.

Yksi ongelmakin on: Kovempi kiipeäminen nostaa helposti sykkeitä tosi paljon, joten siinä menee tilaisuus sykeharjoitukseen jossain muussa puuhassa kuin nopeaa juoksua opetellessa. Suurimpana syynä sykkeisiin yläkehon käyttö. Minua se ei tietysti haittaa, mutta oikeille juoksijoille se voi olla jonkinlainen jumituksen alku sekä sydämmelle että jaloille.

Jos lähistöllä on vaikka joku laskettelupaikka, niin siellä hoituu samaan syssyyn sekä ylä- että alamäkiharjoittelu. Itseäni tämä asia kiinnostaa siksi, että omat lomakohteeni tuppaavat olemaan aika mäkisiä - ja siksi on asiaa tullut pähkittyä.

Link to comment
Share on other sites

Vaajakosken maastoultraa voisin minäkin kehua hyväksi ensimmäiseksi maastoultrakisaksi. Varmastin kehuisin myös Kolin kisaa, jos olisin joskus saanut itseni raahatuksi sinne mukaan. Treenailin Vaajakoskea varten samaan tapaan kuin muutoinkin, paitsi että hölköttelin muutaman pidemmän lenkin mäkisellä pururadalla totutellakseni alustaan. Niin ja tein noita jyrkkien mäkien kiipeilyjä myös.

Link to comment
Share on other sites

Kolilla viime vuonna yhden kierroksen juosseena suositan huoltopuolen suunnittelua niin, että taukopaikalla on kuivat vermeet (koko vaatekerta sekä tossut) ja oma ravintotäydennys. Hyvä juomareppu on ehdottoman välttämätön. Samoin kunnon maastotossut, kenties pienillä nastoilla(Sarvat tai Icebugit). Ja kunnon otsalamppu.

Harjoittelupuolesta en osaa kovin paljon viisastella, mutta kannattaa varmaan juosta umpimaastossa, suunnistaa jos on tapimuksia alalle. Osa lenkeistä pimeässä otsalampun kanssa. Ei sen takia, että Kolilla pimeyttä olisi välttämättä montaakaan tuntia, jos etenet joutuisasti, mutta maastossa liikkumista oppii ainakin oman kokemuksen perusteella mukavasti kun juoksee hämärissä ilman lamppua tai pimeässä lampun kanssa. Sitä paitsi se (pimeässä juokseminen) on hyvin hauskaa!

Kolin maastoja vastaavia ei taida Tampereen ytimestä helpolla löytää. Aikoinaan kolusin Kaupin metsiä ja kyllä siellä kelpo polkuja ja metsää riittää, mutta Kolilla maasto on ... rajumpaa. Teräviä kiviä, jykkiä kallionousuja, juurakkoa.

Ainakin itsellä askel oli Kolilla liian matala ... se tuli huomattua about 10 kertaa. Ehkä kannattaa harjoitella kaatumista erikseen :smiley: Kaupissakin tosin löytyy ihan hyviä juurakkopolkuja, niitä kannattaa yrittää juosta loikkimalla.

Pirkan Hölkän reitti edes takaisin voisi olla hyvä kuivaharjoitus. Reitin varmaan tiedät.

Ja vielä yksi neuvo: kun saavut ensimmäisen kierroksen loppuun, vaihda heti vaatteet, tankkaa ja LÄHDE toiselle kierrokselle. Älä katso lämpimän saunan suuntaan ...

Link to comment
Share on other sites

Tota vaatteiden vaihtamista en kyllä viime syksyn kelissä oikein ymmärrä. Kuivat oli kuivat ehkäpä 10 ekaa minuuttia. Kengät itte vaihdoin kyllä koretekseistä tavallisiin asikseihin, koska niistä goretekseistä ei vesi päässy ulos. Ens kerralla jos lähen niin nastalenkkarit varaan kyllä. Ottalamppua ei kerenny tarvitteen (valitettavasti) olis ollu erilaista taas rämpiä pimeessä, mutta toki sellanen pitää varata ja harjotella ettei eka kerta tule 70km jälkeen kun on aivan ryytyny.

Link to comment
Share on other sites

Kiitos varuste- ja treenivinkeistä kaikille.

Tässä samalla kun TimoP:n siivellä vihjeistä ammennan, niin kyselen, kuinkas moni on Kolille lähdössä? Palstakeskusteluja seuraamalla olen päätellyt, että aika moni on valitsemassa Vaajakosken. Siellä ei tarvitse ainakaan huollosta stressata, kun lyhyttä reilun neljän kilometrin kierrosta tahkotaan.

Molemmissa on puolensa, mutta pitkästä välimatkasta huolimatta aion Vaarojen ultralle suunnata. Olisi kiva, jos ei ihan yksin tarvitsisi retkeillä. (Vaikka näkyyhän siellä ultramatkallekin jo muutaman ilmoittautuneen.)

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    • Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä
  • Kaikista tuotteista -5% koodilla SEPPO (affiliatelinkki)

     

    Screenshot 2022-10-17 at 12.33.21.png

     

     

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy