Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Sign in to follow this  
Tyttö

Keitä te olette?

Recommended Posts

Tässä foorumiin tutustuessa on jo muutama nimimerkki tullut tutummaksi, mutta kenestäkään ei varsinaisesti tiedä mitään. Millaisia ihmisiä olette? Mitä muuta kuin juoksua harrastatte? Opiskeletteko, oletteko töissä? Millainen on juoksutaustanne?

Eli rautalangasta väännettynä tämä voisi olla topic, jossa kävijät voivat esitellä itsensä - halusipa sitten itsestään kertoa mitä tahansa.

-----

Aloittaakseni, olen kohta täysi-ikäistyvä tyttö Pohjois-Suomesta. Ylioppilaslakkia tavoittelen etä- ja aikuislukion kautta ihan hyvällä menestyksellä ja tämän jälkeen on tarkoituksena suunnata yliopistoon. Kaikenlaista tulee harrastettua, mutta lähinnä sydäntä on kirjoittaminen, juokseminen, pilates, rullaluistelu, pyöräily (lyhyesti sanottuna kaikki liikunta), mökkeily ja luonto. Pidän elämästäni ja nautin jokaisesta päivästä, jonka saan elää. Perusluonteeltani olen optimisti, kuten äskeisestä voi ehkä päätellä. Mitäpä sitä kummempia... Saa tutustua, saa jutella, minä en pure!

Share this post


Link to post
Share on other sites

No alotetaanpa täältä aktiivisimmasta päästä esittäytymään. Aktiivikäyttäjät aika hyvin jo tunteekin ihmisen tämän nimimerkin takaa, osaan olen tutustunut palstan ulkopuolellakin.

Olen 32v koti-isä, jonka työmaana on rivarikolmio Vantaalla ja työnkuvana pitää huolta 1v ja kohta 4v pojista. Ihan tarpeeksi hommia minulle :tökkiminen Toisissa töissä käyn kerran-pari viikossa ja ne työt on sitten muuttohommia, eli aika fyysistä puuhaa.

Yliopisto-opinnot ovat lahjakkaasti kesken, gradua ja jotain sälää vaille valmis maisteri olen. Sillä saralla on ollut monta vuotta hiljaista. Eli tällä hetkellä käyn ennemminkin elämän korkeakoulua. Ehkä ne "oikeatkin" opinnot joskus tai sitten ei..

Harratuksina tietty maratonit ja Kärppien fanittaminen. Penkkiurheilijana olen kaikkiruokainen ja liikunnan saralla tulee talvisin hiihdeltyä. Uusin harrastus on päivän hitti, eli curling. Lisäksi netissä pelailen Hattrick nimistä managerointipeliä. Urheilutaustana nuoruusvuosilta kilpapyöräily ja nyt takana yhdeksän maraa. Kymmenes juostaan toivottavasti toukokuussa Oulussa, josta olen kotoisin.

Luonteeltani en tunnustaudu positiiviseksi, ennemminkin olen pessimisti. Mutta yritetään joskus hymyilläkin :) Rauhallinen ja pohdiskeleva kai olen. Lapsille toivottavasti hyvä isä ja vaimolle hyvä mies. Tässäpä tätä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mie tietenkin tukin itseni heti tähänkin ketjuun.

Mie olen väsynyt hoitaja, joka yrittää pyörittää perhettä ja hoitaa siinä sivussa leipätyön. Karkuun koko ruljanssia lähdin alussa lenkille ja jäin koukkuun.

Ilman lenkkeilyä varmaan hajoaisin palasiksi huolehtiessani lapsista ja hätäillessäni turhan takia. Hössöttäisin turhaan ja murehtisin kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Taitaa olla kaikille parasta, että stressaantunut äiti painuu aina välillä pitkille lenkeille. Sieltä palaa aina lauhkea muori, joka jaksaa taas optimistisesti suhtautua vaikeuksiin.Ja etten liian helpolla pääsis niin aloin haaveilla ensimäistä maratonia.

Muuta en nyt niin kauheasti ehdi harrastaa, mitä nyt luen dekkareita iltaisin.

Ja sekin varmaan on tullut selväksi, että urheilu on minusta ennen ollut hullun touhua. En ole turhaan itseäni rääkännyt liikunnalla aiemmin.

Ikääkin on 41v.

Mitäs vielä. Aika tavallinen tössykkä, joka on juoksusta löytänyt itselleen keinon selvitä nämä hulluimmat vuodet. Se on satsaus itseeni minun voimavarani. Tavoitteellisuus sopii sen takia, että pidän haasteista. En osaa kellua elämää lävitse vaan välillä pitää takoa päätä seinään ja kokeilla rajojaan, jotta tuntisin eläväni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en ehkä ole siitä aktiivisimmasta päästä, mutta esittäydytään nyt kun tilaisuus on...

Oon 23-vuotias opiskelija Sotkamosta, asunut 4 vuotta Jyväskylässä ja nyt teen loppuvaiheen opintoja yhteiskuntapolitiikasta yliopistolla. Gradua vääntelen kaiken aikaa. Työelämäkin tässä alkaa uhkaavasti häämöttää... Hyvä niin, vaihteeksi maistuisi jo korkeampi elintaso ja oikeat työt. Kunhan lumet lähtee, edessä on muutto puolison kotipaikalle Tampereelle, siitä eteenpäin ei ole elämästä juuri tietoa... Kesällä pitäis tehdä harjoittelu, jonka perässä saatan lähteä ihan Helsinkiin asti. Suapi nähä.

Juoksuharrastusta on takana vajaat kolme vuotta, eli alkuvaiheessa vielä oon tän harrastuksen kanssa. Puolimaratonin juoksin viime syksynä, ja tänä vuonna olis tarkoitus parannella aikaa tuonne kahden tunnin paikkeille, mieluusti alle. Maratonille en ole vielä suunnitellut meneväni, ajattelin osallistua sitten kun kunto sillä mallilla ettei siihen mene koko päivää. Juoksun lisäksi käyn myös ahkerasti salilla, nykyään jopa enemmän kun jaloissa on jatkuvasti pieniä ongelmia.

Että tämmöinen hyypiö täällä palstalla roikkuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen 31v perheenisä täältä syrjäisestä Pohjois-Savosta. Teininä urheilin paljon, kilpaakin tuli juostua ja jääkiekkoa pelattua maalivahtina. Harrastuksena 25:ksi asti juoksentelin melko paljon. Sitten luin itseni diplomi-insinööriksi, perustin perheen sekä firman ja keskityin niihin, urheilu jäi satunnaisia metsätöitä lukuunottamatta kokonaan. Viime kesänä aloin taasen kuntoilla säännöllisesti. Nyt olen pitänyt monen vuoden vuosilomia ja vanhempainvapaita köntässä alkutalvesta saakka. Kotona olen ollut siis muutaman kuukauden, pääasiassa lasten kanssa leikkien, kotihommissa ja lenkkeillen menevät päivät. Ja tätä foorumia lueskellessa :heilutus

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jäsen jiivee on kolmen lapsen isä täältä Pirkanmaan pystymetsistä. Olen sellainen kasvatusalan sekatyöläinen, työkokemusta löytyy päiväkodin alle 3v- osastolta aina aikuiskoulutukseen, joka on tämänhetkinen työ. KM on tituleeraus, ja tällä hetkelläkin yritetään opiskella erityispedaa avoimessa. Eli vapaa-ajan täyttämisessä ei ole ongelmia...

Musiikki on toinen rakas harrastus, ja ennen perhe- ja urheiluelämää tuli reissattua enemmänkin bändin kanssa. Nykyään tulee harvemmin soiteltua, paitsi tietty kotibändissä muksujen kanssa.

Juossut olen kahdeksan vuotta, ja ekasta maratonista (4.01) on nyt päästy siihen että viime vuosina (Tamperetta -05 ei nyt huomioida :itku ) ajat ovat olleet siinä 2.54-2.59. Maratoneja taitaa olla takana 14.

Tällä hetkellä on kova into päällä kokeilla triathlonia, ja ensi kesänä ei juostakaan maratooneja vaan uidaan, pyöräillään ja juostaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen 33 v, alunperin Pohjanmaalta kotoisin ja sittemmin muutaman ulkomaanvuoden jälkeen Helsinkiin kotiutunut. Eikä täältä varmaan pois pääse, kun mies ei voi jättää rakasta HIFKta :hehe

Alana markkinointiviestintä. Tosin nyt on ruvennut takaraivossa raksuttamaan, että voisihan sitä muutakin tehdä. Firmaa ainakin voisi vaihtaa, jos en nyt sitten ala "jakaantua". Katsotaan.

Opiskeluaikana kuntoilin säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta ihan oikeaan juoksuharjoitteluun hurahdin viime syksynä. Mä vain tykkään juoksusta ihan älyttömästi. Olen tunnollinen harjoitteluohjelman seuraaja, mutta sopivan laiska, että tulee lepoa!

Vastapainoksi käyn Body Balance tunneilla joka on yhdistelmä TaiChita, joogaa ja Pilatesta. Salillekin eksyn välillä. Perinteisiä aerobic tunteja inhoan (ihan niinkuin maailmassa ei olisi meteliä ja tungosta tarpeeksi).

Niin ja kissoja rakastan kuten niccikin sanoo. Sen virtaviivaisempia ja hienompia eläviä olentoja ei ole... mun mielestä :viheltely Kotoa löytyy kaksi karvakorvaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

-TE- on 31v suunnitteluinsinööri. Perheeseen kuuluu tällä hetkellä itseni lisäksi vaimo, 2,5v poika ja 2 noutajaa.

Urheilutaustana kaukaisessa menneisyydessä on kumparelasku. Siinä hommassa tuli 19-vuotiaana mitta täyteen ja urheilun sijasta tuli harrastettua enemmänkin keskioluen juontia ja tupakan polttoa. 28-vuotiaana samalla kun lopettelin tupakointia innostuin lenkkeilystä (kuten siinä vaiheessa on tapana tehdä) No tupakasta pääsin eroon, mutta juokseminen hirtti päälle. Ensimmäinen puolimaraton tuli juostua 2004 ja kokonainen 2005. Pujottelusuksiin en koske vieläkään, en edes pitkällä kepillä...

Urheilun lisäksi harrastan metsästystä, perhokalastusta ja koiria.

Eiköhän siinä tulleet tärkeimmät. että tämmöstä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jossakin oli joskus joku esitelyketjukin... vai olikohan se siellä vanhalla palstalla? No menköön ny sit taas.

Nelkytkuus wee on matkamittarissa ja ensi kesänä vietämme vaimon kanssa hopeahääpäiväämme. :rakastunut2 Lapsiakin on matkan varrella siunaantunut kolme kappaletta, joista vanhin on jo muuttanut kotoa ja viimeistelee parhaillaan graduansa. Liki paljasjalkainen Jyväskyläläinen minä kaiketi olen, kun täällä on tullut muutamaa vuotta lukuunottamatta elämänsä vietettyä.

Pitkän linjan ihmisenä myös työsuhteeni on nykymenoon varsin pitkä. Kaksyt vuotta tulee mittariin kuukauden kuluttua (ja firma saa muistaa mua New Yorkin maratonmatkalahjakortilla, wink, wink). Taloushommia teen täällä, eli pidän huolta firman rahoista.

Juoksuharrastukseni aloitin oikeastaan vasta siinä komenkympin kriiisissä, jossa miehet alkavat katselemaan nuoria naisia ja haaveilemaan maratonista. :viheltely Kipinä oikeastaan syttyi ilmiliekkeihin kun olin lasten kanssa KolmÃ¥rdenin eläintarhareissulla ja paluumatkalla bussimme joutui Tukholmassa valtavaan ruuhkaan, joka aiheutui samanaikaisesti juostusta Tukholman maratonista. Kun siinä stadionin porteilla katselin bussin ikkunasta maratonin viimeisillä sadoilla metreillä juoksevia väsyneen, mutta tyytyväisen näköisijä juoksijoita, niin silloin koin ahaa-elämyksen: Hitto, tuolla minä vielä joskus olen. Kahden vuoden kuluttua löysin itseni juoksemassa Tukholman maratonia.

Jotenkin tämä homma vaan jäi päälle, eikä päivääkään ole kaduttanut. 15 maratonia on tullut juostua, kuten tuosta sigusta voi päätellä, ja kaikki omin jaloin maaliin saakka.

Muita harrastuksia ei mun elämääni tällä hetkellä oikein mahdu, ellei sellaiseksi voi nimetä pojan aiemmin futis ja nykyisin salibandyharrastuksessa mukanaoloa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juoksuharrastukseni aloitin oikeastaan vasta siinä komenkympin kriiisissä, jossa miehet alkavat katselemaan nuoria naisia ja haaveilemaan maratonista. :viheltely

Sanoi Hatapa, ja niin sanon minäkin. Voisiko sitä sen ytimekkäämmin ilmaista.

Muutenkin tuolta löytyy paljon tunnistettavaa.

32v ja kahden pojan (1 ja 6v) isä, joka on paljon lasten kanssa, vähemmän töissä ja vielä vähemmän tekemässä lopputyötä - Teatterikorkea, dramaturgiksi pitäis valmistua. Että kuten monella: puuhaa riittää ja se lenkkeily toimii henkireikänä myös.

Ekalle maratonille menossa Tukholmaan, aloittanut treenaamisen 3-4 kertaa viimeisen kahden vuoden aikana ja joka kerta (paitsi nyt!) päätynyt liian koviin vauhteihin ja sairastumisiin.

Maltin oppiminen on siis läksynä mulla, jolla ei ole urheilijataustaa.

Ylipainoakin on mennyt ja tullut ja mennyt ja tullut, nyt ollaan lupaavasti loivassa laskusuhdanteessa

Share this post


Link to post
Share on other sites

43 -vuotias perheenisä Kalannista ( Uusikaupunki liitettiin Kalantiin -92 vai oliko toisinpäin ). Edustan pientä Kalannin Kisaa ja yritän pitää lippua korkealla kun Sandellin Ammi lähti Turkuun.

Nuorena harrastin kilpakävelyä ja futista. Nykyään vaan ikämiesfutista.

Lopetin yleisen sarjan pelit -02 syksyllä ja lähdin heti maratonkouluun. Eka mara alkukesällä -03 inan alle 4 h.

Teen toimistotyötä eli istun päivät pitkät. Iltaisin pitää päästä ulos. Harrastuksia haittaavat vähän täysin sökö alaselkä sekä krooninen paksusuolen tulehdus.

Musiikillisessa mielessä en ole vielä kasvanut aikuiseksi. Lempimusiikkia mm. Judas P., Molly H., Def L., Kansas, April W., Styx, Ramones, Doc H., Dio, M.Schenker G., Meatloaf, Udo D. jne

Tavoitteena on juoksun avulla pysyä työkykyisenä ja terveenä. Tulevana kesänä laitan puolikkaan ennätyksen kymmenisen minuuttia paremmaksi.

Mottona on: Sitä saa mitä tilaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koskejo on pian 42-v. erityisopettaja Helsingistä. Lapsuus ja nuoruus hurahtivat Kotkassa tai tarkemmin Kymissä urheilun merkeissä. Osallistuin kaikille juoksumatkoille maastosta sataselle ja talvet hiihtelin kilpaa heikolla menestyksellä. 16-vuotiaana olin piirin joukkueessa pituushypyssä, 19-vuotiaana juoksin 1000m Tallinnassa 2.30,3 ja 800m 1.53,1. Taiteilijaluonteena valmensin itse itseäni, ja siihenhän kaikki kompastuikin urheilun saralla: näkemyksen ja pitkäjänteisyyden puutteeseen. Yhdistelmä 200m 23,17 ja cooper mäkisellä maantiereitillä 3800m samana kesänä tehtynä lämmittää vieläkin mieltä. Sitten tuli varhaisaikuisuus ja urheilu jäi naiskuvioiden jalkoihin. Tässä vaiheessa valmentaja auktoriteettina ja keskustelukumppanina olisi ollut tarpeen, mutta itseni kanssa suuntimalla sotkeuduin siis elämän rientoihin urheilun kustannuksella.

Helsingin yliopistosta bongasin kahvilasta itselleni 90-luvun alussa vaimon. Lapsia ei ole, mutta on 2 vinttikoiraa, joiden kanssa hurahdin hetkeksi vinttikoiraurheiluun ja heitä valmentamaan. Nyt pojat ovat jo laiskoja, arvokkaasti harmaantuvia viluisia herrasmiehiä, joten vapaa-aikaa on siunaantunut sen verran, että virittelen taasen juoksuharrastusta. Alunperin ajattelin, että ihan kilpakuntoilijatasolle, mutta nyt en tiedä, kun astmaoireet ja herkät pohkeet on riesana. Mutta ainakin terveemmän elämän pariin pyrin juoksentelemalla ja hiihtelemällä, ellen muuta, ja edelleen taiteilijapohjalta ilman ohjelmia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen 27-vuotias rajavartija itäisestä PeräPerberiasta. Nuorempana treenailin juoksemista hyvinkin aktiivisesti 15 vuotiaasta 21 vuoteen sitten meni muutama vuosi tympäätymisen johdosta motivaatiomontussa maatessa. Nyt olen taas jonkin aikaa treenaillut vähän kovemmalla tavoitteella. Tietysti vaikka olikin motivaatio pois niin kävin treenaillee 3-6 krt viikossa ihan PK:n merkeissä, sekä kaljaa kitatessa. Maraton kisoissa jos näet minut niin olen todennäköisesti SE henkilö jonka luulet olevan viimeisin ihminen, joka voisi päästä/jaksaa kisan maaliin. Elikkäs enpä taida olla mikään urheilun kiiltokuvapoika :viheltely enemmäkin sellainen rokkari/narkkari heepon näköinen :kitara mut sitäkin fanaattisempi kestävyysurheilun lipunkantaja.

Terveisin: ForrestG "maratonin George Best"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy