Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Sivustohaku

Showing results for tags 'maraton'.



More search options

  • Hae avainsanoilla

    Erota avainsanat pilkulla.
  • Hae henkilön mukaan

Sisällön tyyppi


Juoksufoorumi.fi

  • Yleistä
    • Yleistä keskustelua juoksusta
    • Harjoittelu
    • Harjoituspäiväkirjat
    • Tapahtumat
    • Varusteet
  • Juoksu ja terveys
  • Triathlon, hiihto & suunnistus
    • Hiihto
    • Triathlon
    • Suunnistus
  • Yleinen keskustelu
    • Yleinen keskustelu

Blogit

  • Tajunnanvirtaa harrastelijan näkökulmasta
  • jogo3000n testiblogi
  • testi
  • Magen varaventtiili
  • Nollatasolta puolimatkan triathlonistiksi - ja sitten täysmatkan
  • Innokkaan intoilut
  • Tajunnan rajaseutu II
  • Vituiksmän
  • Juoksua ja jodlausta
  • Ultra-Maileri
  • Juoksijapojan tarina
  • Leivo1
  • swim - bike - run
  • Keski-ikäinen mies pukeutuu Lycraan
  • Maratonpäiväkirja
  • Hölkkähömelön päiväkirja
  • Wannabeevuoriultraaja
  • Kipitetään puolimaraton alle 2h keväällä 2016
  • Sitkeä sydän
  • Ruiskarhu: Uhoista tekoihin
  • Takarivin Juoksija
  • Markku
  • Kiljanderin Ultrarapsat
  • Vuokatin Vaellus
  • Kirjoitan
  • -
  • Juosten ulkona
  • Digiterveys
  • Sponssii
  • uutisblogia
  • uutisblogia
  • Jukan juoksut
  • MeThinks
  • Me Thinks - Mommy Thinks
  • mike1one1
  • Update for the StreetPilot Navigation Device
  • Update for the StreetPilot Navigation Device

Product Groups

  • Converted Subscriptions
  • VIP - jäsenyys

Hae...

Hae tulokset jotka...


Milloin

  • Start

    End


Milloin päivitetty

  • Start

    End


Rajaa hakutuloksia...

Liittyi

  • Start

    End


Group


Website URL


Coopperi


10km


Puolimaraton


Maraton


Tavoite

Found 137 results

  1. Kun tavoitteista tekee julkisia on niin helpompi motivoitua. Lippu ostettu jo ja ääneen on retosteltu. Sitten vaan lunastamaan. Blogi tulee siis käsittelemään treeniä elämäni ensimmäiselle maratonille. Tavoitteeksi on asetettu 4h alitus. Sinänsä ei pitäisi olla tekemätön paikka. Syksyllä juostu Tampereen maratonin puolikas meni aikaan 2:00:09 ja oma fiilis oli, että lujempaakin olisi pitänyt mennä, mutta vatsa ei ollut tällä kertaa ihan samaa mieltä. Siitä eteenpäin on tullut juostua Pirkan hölkkä ja vielä sen jälkeen mörkö-Pirkka eli pitempiä hassuttelujakin alla jo muutama. Välissä menty pk-vetoisella treenillä ja väliin vähän spurtattu. Pitkiksiä melkein joka viikko. Kynnystesti tuli käytyä myös tammikuun alkupuolella kun löysin läjän vanhenevia liikuntaseteleitä. Aerobinen kynnys silloin 6:00 vauhdissa ja ja anaerobinen taas 4:45 maksimien ollessa 4:11 kohdalla. Eli tämänkin puolesta näyttää ihan hyvältä. Vauhtiahan voisi aina olla lisää. Nyt sitten nappulat kaakkoon ja Sepon 4h ohjelmalla kohti tavoitetta. Koska virallista ohjelmaa edeltävä viikko meni messuilla ja muuten hunningoilla paukutin sitten 20km pitkiksen sunnuntaina pohjiksi. Teki hyvää. 1. Viikko Ma Sepon ohjelmassa lukee 60min pk. Mulla lepopäivä juoksusta. Jumppasin salilla penkkiä ja vatsoja ja muuta läpsyttelyä Ti Sepon ohjelmassa lukee lepo. Itse juoksin sen 43min pk:ta, että sain ma kohdan tehtyä. Nämä 60min pk:t aina vaikeita aikataulullisesti kun ne pitää juosta joko aikaisin aamulla tai sitten illalla. 6,3km matkaa. Ke Sepon ohjelmassa lukee 5x5min vähän maravauhtia nopeampaa 3min palautuksella. Itse kävin saunassa ja join oluen. To sitten tuon pariin.
  2. Pitkällisen juoksufoorumin seuraamisen myötä uskaltauduin lopulta itsekin lyödä tavoitteet julkisiksi ja matkaa niiden tavoittelusta voi seurata tästä ketjusta. Olen 29-vuotias, joten juoksuvuosia pitäisi olla vielä huimasti jäljellä. Juoksutapahtumissa minua innostavatkin eniten kokeneet elämäntapajuoksijat, joista näkee jo kauas, että juoksu on heille tärkeä osa elämää ja he nauttivat siitä suuresti. Urheilutaustaa minulta löytyy jääkiekon parista. Sitä tulee harrastettua vieläkin alasarjatasolla. Jääkiekkoharrastuksesta juoksuun eniten vaikuttanut asia olivat paksut reidet, joihin on pitänyt hieroa vuosien saatossa huimia määriä valkovaseliinia. Viime vuosina ne ovat kuitenkin viimein kaventuneet sen verran, että peruslenkit sujuvat jo ilman hiertymiä. Lenkkeily ja hiihto ovat kulkeneet mukana pienestä pitäen ja nykyinen juoksuinto onkin luonnollista seurausta myös yksin treenaamisesta nauttimisesta. Ensimmäisen maratonin juoksin vuonna 2013 hieman alle neljän tunnin. Tuolloin kunnioitin matkaa hieman liikaa ja vasta maalissa tajusin, että olisin pystynyt aika paljon vauhdikkaampaan suoritukseen. Tuolloin maalin pääseminen oli tietenkin pääasia. Tuon jälkeen maratoneja on tullut 4 lisää ja jokaisella kerralla ennätys on parantunut selvästi jokaisella kerralla. Viime vuonna maraton kulki Vantaalla aikaan 3:10:45 ja silloin havahduin rahkeissani olevan varaa kolmen tunnin alitukseen. Tavoitteeksi olen asettanut kolmen tunnin maratonalituksen vuonna 2021. Samalla haluan parantaa kaikkien muidenkin matkojen aikoja ja siinähän ne paranevat maraonharjoittelun ohella kuin itsestään. Tarkoituksena oli tänä kesänä nostaa juoksumäärät 80-90km viikossa ja kokeilla muutaman kerran 100km viikkoa ja testailla miltä kahden juoksukerran päivät tuntuvat. Koronakeväänä tein paljon etätöitä ja se paransikin juoksumahdollisuuksia jo maalis-toukokuun aikana. Kilometrimäärät ovat nousseet tuolle 80-90km tasolle ilman ongelmia ja lisääntyneen harjoittelun huomaa kyllä juoksemisen keveytenä ja vauhtien kasvuna. Sinällään olen varmasti tavoiteaikatauluani edellä, mutta juoksemisessa kiirehtiminen tuottaa harvoin parhaita tuloksia. Tarkoituksenani ei ole juosta hytä piikkijuoksua, jolla alitan kolmen tunnin rajan, vaan nostaa ominaisuuteni sille tasolle kuin ne muun elämän ohessa ovat mahdollisia. Toivottavasti pääsisin pian testaamaan nykykuntoani juoksutapahtumiin. Ennätykset kesältä 2019: 5km: 19:30 (18.5) 10km: 39:40 (17.8) Puolikas: 1:28:35 (3.8) Maraton: 3:10:45 (12.10) Kesän tavoitteena on parantaa jokaista matkaa lähemmäs niitä aikoija, joita vaaditaan kolmen tunnin alitukseen. Tervetuloa mukaan matkalle!
  3. tatteus

    Kempele Z-Maraton 8.8.2020

    Kempele Z-Maraton Kempeleen Zeppelinissä elokuun 8. päivänä 2020. Eka startti on kello 10.00. Ennakkoilmoittautumiset netissä, jälki-ilmoittautumisia ei oteta. http://kempelemaraton.net/kempele-z-maraton/ Tapahtuman suunnitteluvaiheessa keväällä kävi ilmi, että Koronaepidemian takia on varauduttava pokkeuksellisiin toimiin, koska kisakeskuksena on aina ollut kauppakeskus Zeppelinin keskusaukio, missä on runsaasti muutakin liikennettä kuin juoksijat ja heidän matkaseurueensa. Niimpä järjestelyissä alettiin huomioida esimerkiksi palkintojenjakotilaisuuden järjestäminen ulkona, mutta onneksemme rajoituksia höllennettiin sen verran että voimme suorittaa palkintojen jakamisen sisätiloissa. Sarjoja karsittiin ja palkittavien määrääkin pyrittiin pienentämään, joten itse palkintojenjakotilaisuudesta tulee nopeampi. Vastapainoksi panostamme palkintojen laatuun ja mitalien näyttävyyteen. Kisaan otetaan 400 ensimmäistä ilmoittautujaa. Vielä mahtuu mukaan, mutta kokemustemme mukaan viimeisen viikon aikana tulee raja lähestymään vinhaa vauhtia. Tervetuloa terveenä Kempeleeseen! Zeppelin on myös mukava ostospaikka koko perheelle!
  4. Keuruulle menossa juoksemaan maratonin. Startti klo 20.15. Nyt 1. lomaviikko menossa ja olen onnistunut vähän myöhäistämään vuorokausirytmiä. Mutta mitenkäs syömisten kanssa tuon myöhäisen lähdön kanssa... Normi aamiainen herättyä ja vähäkuituinen lounas ennen kuin lähdetään ajamaan kohti kisapaikkaa (14 ja 15 välillä). Siitä vielä 6 tuntia starttiin. Ei ole itsellä kokemusta tämmöisestä starttiajasta eli vinkit kelpaa, mitä tuossa vielä voi syödä. Tietääkö muuten joku Hämeenlinnan ja Riihimäen tietöistä? Hidastavatko paljon matkantekoa? Joku muu lähdössä Keuruulle?
  5. Moi! Keski-ikäinen mies, tavoitteena 3h alitus maratonilla tänä syksynä. Koemaratonin ajattelin juosta nyt keväällä ja varsinainen alitus(yritys) sitten kesällä tai syksyllä. Nuorempana tuli harrastettua palloilulajeja, muttei oikein mitään kestävyysurheilua ja ruumiinrakenne ei mikään kestävyysurheilijan (185cm/84kg). Hölköttelyä jo muutama vuosi takana. Jokunen puolimaratoni vuodessa ja aina tulos on toistaiseksi parantunut. Yleensä olen treenannut 2-3kk kisaan, muuten vain yrittänyt pysyä aktiivisena. Viime vuonna tuli juostua pari maraa, keväällä 3:14 ja syksyllä 3:06. Nyt kolme ehjää treenikuukautta takana, kilsoja tammikuussa reilu parisataa, helmikuussa reilu kolmesataa ja nyt maaliskuussa todennäköisesti lähemmäs neljäsataa. Kymppi hurahtaa siihen 39 minuuttiin ja puolikas viime vuonna 1:27. Nyt on treenattu kestävyyttä maltillisilla lenkeillä nousujohteisesti. Syksyn maran jälkeen muutaman viikon treenitauko, mutta sitten olen pyrkinyt koko ajan tehdä jotain liikuntaa ennen tätä varsinaista 3kk juoksujaksoa. Kilsojen lisäys ei ole tuottanut mitään ongelmia, eikä mulla ole koskaan ollut mitään rasitusvammoja. Pitkät lenkit menee n. 5min/km tahtia, ”palauttavat” n. 5:30/km ja nopeammat sitten fiiliksen ja pituuden mukaan 4:45-3:50/km. Intervalleja harvakseltaan, yleensä 500-1200m vetoja n. 3:25-3:45/km tahtia ja vetoja niin monta, että vielä olisi muutaman jaksanut. Pääasiassa treenit fiiliksen mukaan kuitenkin pitäen silmällä sitä, että treenirasite olisi nousujohteinen ja sitten keventäen aina, jos rasitus tuntuu liialliselta. Olen aiemmin ollut siinä uskossa ettei niitä pitkiksiä tarvii niin montaa olla, mutta joka maratoni on ollut taistelua vikan neljänneksen ajan (ehkä se kuuluu niin ollakin). Niinpä olen nyt yrittänyt oikeasti parantaa kestävyyttä määrällä, josta aiemmin pystyin vain unelmoimaan ja pyrkinyt juoksemaan jonkinlaisen pitkiksen kerran parissa viikossa nyt tämän vuoden aikana. Volyymijuoksu tuntuu edelleen tylsältä, mutta jos se tuo tulosta, niin mikä ettei. Eikä mun volyymit varmaan mitään ole varsinaisiin volyymijuoksijoihin verrattuna. Syksyllä sitten nähdään toimiiko konsepti. Sen pitemmittä puheitta, tästä alkaa treenipäiväkirja. -syklis
  6. elina69

    Rooman maraton 29.3.2020

    Onko muita lähdössä Rooman maratonille 29.3.2020 ja onko reitistä kokemuksia ? Aikaisempi ketju oli vuodelta 2014 (?) ja siellä oli ainakin kerrottu, että lopussa on kovasti mukulakiveä ja yksi suuri nousu. Paljon porukkaa ja ruuhkaa. Mulla on ollut ongelmia nyt tuon ilmoittautumisen kanssa, kun en tiedä mitä lomakkeita pitäisi liittää. Olen nyt siinä uskossa, että jos olen jonkun suomalaisen seuran jäsen ja seura kuuluu SUL:iin, niin sen pitäisi riittää. Ostin nyt varmuudeksi vielä SUL kilpailulisenssin. Lupasivat SUL : sta laittaa siitä erillisen dokumentin, jonka liitän ilmoittautumiseen. Ilmoittautuminen ei vaatinut vielä näitä tietoja, mutta pitää olla kunnossa ennen kisaa. Laitoin vielä järjestäjille sähköpostia. Sitten jostain luin, että nyt on myös mahdollista osallistua runcardilla tai vastaavalla. Mutta se tarkoittaa sitä, että lähdet jostain yleisestä karsinasta, nimi tulee "jonnekkin listalle" ja aika ei ole virallinen. Onhan se vähän hölmöä, jos kerrankin saa itsensä kammettua Roomaan, lähdet ihan perältä ruuhkaan eikä tulos edes näy missään. Mutta ehkä ymmärsin väärin.
  7. Käytän nyt perjantai-iltana ennen lenkkiä sen verran aikaa, että hahmottelen tähän suunnitelmani. Viimeiset 5v ovat menneet perseelleen sairastelujen ja vammojen suhteen, joten on sellainen fiilis, että aloitan jonkinlaisen viimeisen yrityksen ja pyrin tekemään sen huolellisesti. Tällä hetkellä on stressiä liian paljon, jotta ihan tosissani nyt treenaisin, mutta pyrin kartuttamaan valmiuksia kesän aikana, jotta voin laittaa sitten vähän enemmän panostusta peliin kun sopiva hetki koittaa. Tämän hetken tilanne on seuraava: Hyvää: ++ peruskuntopohja on parempi kuin ikinä ennen ++ kroppa kestää määrää + tietämys välinepuolesta on hyvä (kengät, foam rollerit ja kaikki muu) + työkalupakissa on korvaavia lajeja (pyöräily, vesijuoksu, crossari, soutu jne.) Huonoa: - vauhtikestävyys on huono - painoa on liikaa - juoksu ei ole prioriteeteissa ihan kärkipäässä juuri nyt - stressiä on liikaa, eikä tule nukuttua kunnolla - malttia hoitaa oheisharjoittelua ja lämmittelyä on välillä liian vähän Ehkä plusmiinusnolla-tilanne juuri nyt, mutta jotkut plusmerkkiset asiat ovat mielestäni painoarvoltaan suurempia kuin nuo miinusmerkkiset. Matka on pitkä, mutta jonkinlaisia valmiuksia on olemassa. Pitäisi vain pysyä terveenä. Tavoitteet (aikataulu auki): - maraton alle 2.50 - Comrades alle 7.30 Tavoitteita haetaan tosissaan, mutta jos menee mönkään niin sitten menee ja alan tehdä jotain muuta. Voin ihan hyvin käydä lenkillä, testata kenkiä ja tehdä jotain muuta vapaa-aikanani kuten vaikkapa golfata. Ei minun ole pakko tavoitella mitään tiettyä tulosta. Se tulee jos tulee, enkä olisi tähän lähtenyt jos en uskoisi mahdollisuuksiin. Mutta siinä vaiheessa, jos uskoo menee, niin en ole sen varassa, että olisi pakko saada joku tulos tehtyä. En myöskään aio pyöriä väkisin kuvioissa joskus hamassa tulevaisuudessa, vaan keksin kyllä itselleni jotain muutakin tekemistä eli minua ei tulla näkemään missään SAULin mestaruuskilpailuissa kymmenien vuosien päästä. Maailmassa on paljon mielenkiintoisia asioita, joista kilpaileminen juoksutapahtumissa on vain yksi. En tule täällä myöskään pitämään varsinaista harjoituspäiväkirjaa, vaan lenkit siirtyvät kyllä mittaristani automaattisesti nettiin. Sen sijaan mitä aion tehdä, on keskustella jostain yksittäisistä laatuharjoituksista ja niiden harjoitusvaikutuksesta sekä muista harjoitteluun liittyvistä asioista. Nyt se keskustelu on sekaisin vaikka kuinka monessa ketjussa ja se on liian sekavaa. Sen takia avaan tämän ketjun. En lähde myöskään mukaan mihinkään vääntöihin, joten on turha yrittää. Tiedän tiettyjen kirjoittajien pelikirjan ja avaan heti penalty boxin oven, jos tämä ketju alkaa muistuttaa nakkikiskan jonoa. He saavat vaihtaa mielipiteitä täällä, joilla on intressiä keskustella harjoittelusta siitä lähtökohdasta, että pyrkimyksenä on saada ihmiset saamaan parempia tuloksia aikaan, eikä estämään juoksijoita onnistumasta. Mielipiteiden vaihto ja rakentava kritiikki on jees, kaikenlainen typerä sössötys ja puskista huutelu ei. Saatan tehdä samoin kuin Seppo, että kuvaan jotain videoita, sillä jos teen videon ja linkkaan sen tähän, saan muutamassa minuutissa sanotuksi asiani riittävän kattavasti juuri siitä aiheesta, mikä kiinnostaa tai huolettaa. Jos osallistun kisaan, voi olla järkevää tehdä tapahtumaa ennen tai sen jälkeen jonkinlainen tilannepäivitys tai analyysi, mutta se voi olla myöskin puhtaasti treenaukseen liittyvä seikka, mistä video kannattaa tehdä. Se riippuu tietysti monesta asiasta, voiko niitä ylipäätänsä tehdä. Yksi käytännön asia on esimerkiksi se, että jos sisällä treenatessa jotain haluaa kuvata, niin silloin pitäisi olla kaveri mukana. Se on täysin mahdotonta asentaa kameraa mihinkään muuten fiksusti. Ulkona treenatessa tilanne on toinen. Aika näyttää, en ota siitä asiasta nyt mitään painetta. Katson, että projekti alkoi eilen, kun juoksin 6x1000m vedot. Tästä eteenpäin en käy pelkästään lenkillä, vaan tarkoitus on käydä juoksemassa ajatuksen kanssa. Joka kerta pitäisi olla etukäteen jonkinlainen käsitys tai ajatus siitä, mitä sinä päivänä aikoo tehdä. Olen miettinyt vähän sellaisia painopistepäiviä ja toisin kuin Pfitzingerin kirjassa, minulle ei oikein tässä vaiheessa sovi kahta kovaa päivää putkeen kuten siinä oli ti ja ke. En myöskään halua juosta perjantai-iltana mitään 20-25km, vaan haluan lähteä viikonlopun viettoon vähän relammin. Teen mieluummin lauantaina päivällä jonkun laatutreenin. Lähiviikot ja kuukaudet näyttävät millaiseksi kokonaisuus muotoutuu, mutta vähän tuntuu siltä, ettei valmiiden ohjelmien sapluuna oikein sovi elämäntilanteeseeni. Yritän miettiä lähiaikoina itselleni jotain välitavoitteita ja kehittää jonkinlaisia mielikuvaharjoituksia, jotta se motivaatio pysyisi yllä, mutta ihan äkkiä en odota mitään ihmeellisiä aikoja juoksevani. Tulen tekemään todennäköisesti aika paljon omia testijuoksuja, jotta voin seurata edistymistäni. En tavallaan kaipaa sitä jonninjoutavaa kritiikkiä, mitä kisoihin osallistumisesta seuraisi tässä vaiheessa, kun harjoittelu vasta alkaa. Focus täytyy olla ihan eri asioissa kuin siinä, oliko joku tulos hyvä tai huono. Kuittailu huonosta tuloksestakaan ei ärsytä niin paljon kuin se, että onnitellaan onnettomasta esityksestä, kun ei osata lukea ollenkaan tulosluetteloa. Niinpä en kilpaile ennen kuin tiedän, että voin lähteä hyvillä mielin lähtöviivalle. Elokuussa täytyy olla selvästi paremmassa kunnossa kuin nyt. Se on se ajatus, mitä kohti lähden menemään. Tämä koskee tässä yhteydessä tarkoittaa kaikkia muita paitsi pk-lenkkejä. Vauhdin pitää alkaa kuukauden kuluessa sujua jollakin tavalla. Täytyy vain toivoa vähän lämpimämpiä ilmoja, se auttaisi paljon.
  8. Lokakuussa pääset taas Osmon Superhölkän maratonille! http://maraton.osmotex.com/osh/info.html Muista ilmoittautua viimeistään 29.09.2019, niin ei mene jälkimaksuille.
  9. Espoon Otaniemestä juostaan lauantaina 21. syyskuuta 12. Rantamaraton. Maraton juostaan kahtena kierroksena pääosin Espoon Rantaraittia pitkin. Reitistä on vajaat 20 kilometriä kivituhkapintaista kevyen liikenteen väylää. Muu osa reitistä on joko asfaltti- tai betonipintaista. Pari puusiltaa ylitetään ja lopussa on viimeinen satametrinen urheilukentän tartania. Reitti on virallisesti mitattu vuonna 2017, mutta siihen todennäköisesti tulee joitain muutoksia tietöitten takia. Kisän yhteydessä juostaan SM-maraton ja SAUL:n eri sarjojen mestaruusmaraton. Lähtöjä on ainakin kolme, alkaen klo 12. SM-maratoonarit ovat ensimmäisessä lähtöryhmässä. Ilmoittautumismaksu on 30.4. asti 55 €, juoksijakortilla 45 €. https://www.rantamaraton.fi/ilmoittautuminen/
  10. Päätin aloittaa harjoituspäiväkirjan tänne, jos se toisi lisää kadonnutta motivaatiota... Taustaa... Aloitin juoksemisen noin 5 vuotta sitten. Alkuun ei taittunut edes 1,5km puru kokonaan juoksemalla. Pikkuhiljaa juoksukunto kuitenkin kasvoi 1-3 treenillä viikossa. Ja kesällä 2014 oli ensimmäinen kilpailu Nousiaisten susihölkkä ( 7.3km ), aikaa taisi kulua vähän alle tunti, mutta tulipahan eka kisa juostua. Siitä on sitten pikkuhiljaa juoksumäärät nousseet ja ensimmäinen puolikas tuli juostua 2017 PNM:ssä aikaan 2:23 ja risat. Pääasia oli päästä maaliin. Siitä sitten innostuneena päätin seuraavana vuonna lähteä koko maratoonia ja se tuli juostua läpi 2018 PNM:ssä vaatimattomasti 5:13 aikaan. Ensimmäinen puolikas meni vielä ihan mukavasti, taisi puolikaan väliaika olla 2:16, mutta 25km jälkeen iski maitohapot oikeen kunnolla ja siitä eteenpäin loppumatka mentiin kilometri kävellen, kilometri juosten.... Mutta maaliin päästiin, mikä oli tavoite. 2018 tuli juostua vielä päälle Ruisrääkki, jossa puolikkaan ennätys tuli lukemiin 2:09. 2019 tavoite on päästä PNM:ssä maratooni alle 4h. Syksyllä vielä juoksuintoa löytyi ja viikkokilometrit pyöri siellä 30-40 välissä. Mutta nyt vuodenvaihteen jälkeen tuntuu, että ei oikeen löydy intoa juosta, muutaman kerran tullu matolla ja ulkona juostua, mutta kilometrit jääneet joka viikko alle 30km. Aina on keksinyt jotain syytä ettei jaksa lähteä lenkille ja yksi syy saattaa olla kesällä tullut innostus frisbeegolfiin, johon lähden koska vaan, satoi tai paistoi, oli lunta tai ei. Saman innostuksen kun saisi juoksuun, niin alkaisi varmaan taas kilometrejä tulemaan. Jotenkin vain tuntuu puuduttavalta juosta vähän samoja lenkkejä joka kerta... No nyt on harjoituspäiväkirja ainakin avattu, jos se toisi taas motivaatiota juoksemiseen...
  11. Paavo Nurmi Marathon siirtyi heinäkuun alusta elokuulle. Reitti pysynnee samana, kuin vuonna 2017, reitti päivittyy sivustolle: http://paavonurmimarathon.fi/
  12. Päätin aloittaa oman harjoituskirjan, kun olen ensin seurannut muiden harjoituskirjoja jonkun aikaa. Olen 50-vuotias, pituus 180 cm ja painoa 82 - 83 kg. Painoa siis saisi olla vähemmän. Tänä vuonna olen juossut Barcelonan maratonin 10.3.2019 n. aikaan 4 h 15 min. Sen jälkeen on ollut keväällä ja alkukesällä erilaisia lyhyemmän matkan kilpailuja, viimeksi Linnahölkkä 10 km Hämeenlinnassa 12.7 aikaan 50 min 13 sek. Itse asiassa tuo oli tekijä, jonka jälkeen päätin aloittaa harjoituskirjan (eli tulos ei ollut riittävän hyvä). Seuraavaksi olen kilpailemassa Hämeenlinnan kaupunkimaratonilla 3.8.2019, ja matkana täysmaraton. Siellä on jo otsikon mukainen tavoite, mutta jos se ei mene (kuten hyvin mahdollista), niin hyviä maratoneja (esim. Vantaa) on senkin jälkeen, jonne voi mennä yrittämään. Eli kirjaan tänne lyhyesti juostuja kilometrejä n. kilometrivauhdilla. Olen tottunut juoksemaan ilman sykemittaria, niin en sitä käytä ollenkaan. Aloitan kirjanpidon Linnahölkästä. 12.7. Linnahölkkä 10km 50 min 13.7. 10 km lenkki n. 6 min/km 14.7. 15 km lenkki n. 6 min/km Korkeuseroja (jyrkkiä mäkiä) löytyy lähimaastojen lenkkipoluilta, joten se hidastaa kilometrivauhtia. Ja sana on toki vapaa, tänne saa kommentoida mitä vaan hyvään totuttuun juoksufoorumin henkeen.
  13. Aiheeseen löytyy netistä jonkun verran erilaisia kaavoja. Mielestäni paras ja myös yksinkertainen kaava on se että 10 km:n tuloksen kertoo luvulla 4,8. Tätä kaavaa ei ollut missään, mutta suhde on mielestäni hyvä kun sitä mietin. Esimerkkejä: 10 km tulos 35 min: 35 * 4,8 = 168 min = 2 h 48 min maratonin tulos 10 km tulos 40 min: 40 * 4,8 = 192 min = 3 h 12 min maratonin tulos 10 km tulos 45 min: 45 * 4,8 = 216 min = 3 h 36 min maratonin tulos 10 km tulos 50 min: 50 * 4,8 = 240 min = 4 h maratonin tulos Jokainen voi omalta kohdaltaan testata eli kertoo tämän hetkisen 10 km tuloksen 4,8:lla ja arvioi juokseeko maratonin kaavan antamaan tulokseen (tai lähelle sitä). Itse kun arvioin, niin toimii hyvin eri vuosina juostujen 10 km:n kunnon suhteessa maratontulokseen.
  14. Hei, 20.7.2019 juostaan toinen Rovaniemi City Run & Lapland marathon. Startti on klo 18 maratonilla, 19.45 puolimaratonilla ja klo 21 kympillä. Reitti on nopea ja iltakisa mahdollistaa myös viileämmän kelin. Maratonilla neljä kierrosta, puolikkaalla kaksi kierrosta. www.rovaniemicityrun.fi Ilmoittautuminen vielä edullisilla ennakkohinnoilla 20.6.2019 saakka. Tervetuloa!
  15. Lähtökohdat Kuten vuosina 2016 ja 2017, vuonna 2018 kertyi juoksua taas hieman yli 4000 km. Tämän jälkeen juoksua tammikuussa 320, helmikuussa 210 (flunssa), maaliskuussa > 500 (+ erittäin vähän hiihtoa) ja huhtikuussa 438 km. Harjoittelu oli alkuvuodesta kilsoina vielä hyvin maltillista, mutta arki-iltalenkkinä saattoi olla 2h40min tms. juoksu-kävelynä 5:45-5:55/km vauhdilla. Palautuminen oli eniten koetuksella maaliskuussa (ks. viikkokeskiarvoistettu RMSSD-trendi), jolloin juoksin ekaa kertaa elämässäni yli 500 km kalenterikuukaudessa. Myös huhtikuussa viimeiset maratontreenit olivat jossakin määrin erityisen kuormittavia, vaikka ne suht hyvin menikin. Kokonaiskuormitus ja palautuminen Suurimpina kuormitustekijöinä mulla on tavoitteellinen juoksuharjoittelu, opiskelu ja työ. En elätä suurta perhettä. Kotiasioista koen stressaavani hyvin vähän. Krooninen sairaus (T1D) on tietysti yksi merkittävä kuormitustekijä. Hoitoväsymystä olen ehtinyt reilun 26 vuoden aikana hieman kokea. Lisäksi ajoittain valvominen tehtäviä tehdessä tai muuten, vajaat unet ja joskus liian vähäinen syöminen ovat osaltaan olleet heikentämässä palautumista. Kuormitustekijöitä ja kuormittumista vastaan tarvitaan keinoja palautumiseen. Näistä uni ja lepo sekä lajin vaatimuksiin vastaava ravitsemus ovat keskeisimpiä. Elämässä olisi hyvä olla myös stressiä lieventäviä asioita. Ja jos tosissaan treenaa, tarvitaan ehkä kompromisseja muussa elämässä. Harjoitteluakin on mahdollista säätää ajoittain palauttavampaan ja huoltavampaan suuntaan. Mittareita kokonaiskuormituksen ja palautumisen seurantaan Koko elämä vaikuttaa kokonaiskuormitukseen. Huippu-urheilijatkaan eivät elä tyhjiössä. Mistä tietää, onko palautuminen riittävää? Vai onko vain kenties luonteeltaan laiska harjoittelija, jos tulokset eivät kehity? Mittareita kokonaiskuormituksen ja palautumisen seurantaan on monenlaisia. Omat tuntemukset, vireystaso ja jaksaminen, muutokset käyttäytymisessä (esim. ärtyneisyys), unen laatu, suorituskyky harjoituksissa ja kilpailuissa, sairastumis- ja vamma-alttius, uusimmat äly- ja urheilukellot jne. On selvää, että osa mittareista on aika epätarkkoja, osa tarkempia. Objektiivisista mittareista olen nyt reilun 1,5 vuoden aikana perehtynyt opiskelujeni ja työni kautta sykevälivaihtelun (Heart Rate Variability - HRV) seurantaan. Yleisesti tiedetään, että lepo ja palautuneisuus sekä hyvä fyysinen kunto lisäävät autonomisen hermoston parasympaattista aktiivisuutta, ja tätä kautta stressinsietoa. Fyysinen ja psyykkinen stressi sen sijaan lisäävät autonomisen hermoston sympaattista aktiivisuutta. HRV-seuranta ei ole kuitenkaan täydellinen ratkaisu, sillä esim. neuromuskulaarinen väsymys ei ainakaan selvästi heijastu autonomisen hermoston vasteisiin. Lisäksi on tiettyjä erikoistilanteita, jotka vaikuttavat sykevälivaihteluun, kuten kilpailujännitys (pre-competition stress); harjoituskuorman (esim. piikkaavat harjoitukset) aiheuttama sykevaihtelun lasku tehostuu, lisääntynyt sympaattinen aktiivisuus voi kuitenkin olla suorituskyvylle hyödyksi -> mahdollistaa suuremman intensiteetin ylläpidon kilpailussa. Saturaatioilmiössä sykevälivaihtelu laskee lisääntyvästä parasympaattisesta tonuksesta huolimatta; leposykkeet ovat matalia, mutta myös RMSSD laskee ilman mitään merkkejä väsymyksestä. Tila liittyy usein suuriin harjoitusmääriin ja sydämen välittäjäaineisiin, sen pitäisi harjoittelua keventämällä mennä ohi. Tekijä / ilmiö Syke (HR) Sykevälivaihtelu (RMSSD) Fyysinen ja psyykkinen stressi Nousee Laskee Lepo / palautuminen Laskee Nousee Kilpailua edeltävä stressi Mahdollisesti nousee Laskee Saturaatioilmiö Laskee Laskee Menemättä liikaa yksityiskohtiin, HRV-seuranta on kiteytettynä suht helppo menetelmä seurata omaa kokonaiskuormitusta ja palautumista. Liittyi innostus seurata omaa hyvinvointiaan sitten tavoitteelliseen harjoitteluun tai vaikkapa työstressin seurantaan. Hyvää: kätevä, pätevä ja sopiva tapa seurata kokonaiskuormitusta ja palautumista. Objektiivinen mittari omien tuntemusten tueksi Voi tukea harjoittelun optimointia (esim. treeniblokit kestävyysurheilussa). Auttaa kiinnittämään huomiota lepoon ja palautumiseen. Haasteita: mittauksia ja laitteita on erilaisia (mittauksen laatu ja tarkkuus voi vaikuttaa tulokseen merkittävästi). ANS-vasteet kuormitukselle eivät monesti ole välittömiä, ja vaihtelevat yksilöittäin. Hermo-lihasjärjestelmän kuormittuneisuus ei näy ainakaan selvästi autonomisen hermoston säätelyä mittaamalla. Sykevälivaihtelua ilmaiseva RMSSD (sininen) on pelkkää leposykettä (oranssi) herkempi ja tarkempi mittari: Itse olen tehnyt vakioituja lepomittauksia aamulla 5 min, sohvalla tai sängyllä maaten, heti herättyä ja hereilä ollessa sekä normaalisti hengittäen Polar V800 kellon R-R-testillä (Polar H10 -sykevyö). Tämän jälkeen olen ottanut Polar Flow:sta päiväkohtaiset R-R-tiedostot ulos ja analysoinut niitä käyttämällä Kubiosin työkaluja. HRV:tä voi seurata myös erilaisin applikaatioin. Riittää, että on Android tai iPhone luuri, ja applikaatioon yhteensopiva Bluetooth-sykevyö. Maratreenit 10 viikon "ohjelman" aikana olin jo aikaisemmin tehnyt loppunostollisia pitkiksiä, maratehoisia vk-juoksuja ja kiihtyviä peruslenkkejä. Vauhdit olivat aika samoja kuin vuosi sitten keväällä, mutta nousumetrejä kertyi enemmän. Viimeisinä viikkona juoksin kilometreinä vähemmän mitä olin ajatellut. Rytmitys oli kuitenkin sellainen, että lepopäiviä oli muutama pidettävä. Esim. 3 viikkoa ennen maraa la juoksin treenikisan (reilu 10k) ja sunnuntaina 31,65 km. Seuraavan viikon torstaina 10,8 km @ 4:05/km ja lauantaina 36,8 km @ 4:53/km (sis. 6,6 km @ 4:09/km). 1,5 viikkoa ennen maraa 12,8 km @ 4:08/km ja vielä vajaa 4 vrk ennen piikkauksena 5,28 km @ 3:53/km. 5. viimeistä viikkoa meni kilsoina 118.1, 102.5, 100.4, 61.9 ja maraviikko 34.6 (ennen alkuveryttelyä ja maraa). Stressi oli viimeaikoina jo lähellä mennä yli, kun esim. muutama päivä meni koneella tehtäviä tehdessä, mutta kunto oli mielestäni erittäin lähellä omaa huippua. Koin suurta huojentuneisuutta viimeisen piikkauksen jälkeen, mutta mietin menikö se yli. Maratonpäivänä tiesin, että hyvin sekin lopulta toimi. Näissä asioissa aikaisemmilla kokemuksilla on merkityksensä. On tärkeää tietää mitä tekee, ja milloin. HRV teki jyrkkää nousua jo perjantaina. Torstainahan se oli montussa tiistain piikkauksen johdosta: Vaste oli hyvinsamanlainen kuin viime vuonna. Tiistaina oli piikkaus, ja torstaina monttu: Maraton ja häpeän tunne Urheilijan psyykkistä hyvinvointia opiskellessani opin yhden tärkeän asian; omilla ajattelumalleilla on yhteyksiä lopputulokseen. Jos pelkää epäonnistumista, se voi jopa heikentää suorituskykyä, jolloin onnistumisen todennäköisyys laskee. Mikäli epäilee aina omia mahdollisuuksiaan, kannattaa asialle tehdä jotain. Oli mukava huomata maraviikolla, että kuormittavista jaksoista huolimatta oli suht mukava fiilis maratonia ajatellen, ja vaikka suht maltillisesti kommentoin tavoitteita, olin aika varma, että ennätykseen olisi hyvät mahdollisuudet. Juoksu kulkikin suht hyvin. Siirryin keulaan ekan hitaan kilsan (4:24) jälkeen kentältä poistuttaessa. Oli mukava juosta ekaa kertaa elämässä virallisten kärkipyöräilijöiden peesissä, vaikka ajoittain liian lujaa menivätkin. Jo alkuvaiheessa mietin, että jos hyvin menee, ja voitan kisan juosten ennätyksen, saatan jopa lopettaa maratonjuoksun. Kärkipyöräilijät ja huoltopisteiden vapaaehtoiset kannusti, kun ilmeettömänä juoksin menemään. Kaupungillakin monet totesi, että hyvin menee tai muuten tsemppasi. Joensuu on hieno juoksukaupunki, joten oli todennäköisesti lajiasiantuntemustakin yleisössä. Joku saattoi katsoa, että onkohan tämä joku kokematon maratoonari, joka luulee itsestään liikoja. Jotkut saattoivat arvata, että joskus olen kuitenkin lenkillä käynyt, jopa muutaman maratoonin juossut. "Varokaa maratonkärki ohittaa" -huutoja kuuntelin etupyöräilijöiden huutelemana maratonin 2. kierroksella jonkin aikaa vielä neutraalisti, sen enempää tunteilematta. Tämän jälkeen koin häpeää jostain syystä. Oli lopulta häpeällistä 15 kilsan jälkeen huutaa kärkipyöräilijöille, että joudutte kohta odottamaan uutta kärkeä, että minulla jää homma todennäköisesti kesken. Apua tarjosivat heti, että voivat soittaakin, jos tarvitsee. Totesin, että kyllä sitä metsästä selvitään, ja että juoksen kierroksen loppuun. Totesin, että geeli on taskussa. Hävetti, kun minun takia 10k:n tai puolikkaan juoksijat joutuivat väistämään, olinhan pian keskeyttämässä. En tiennyt yhtään mikä oli vialla. Ajattelin, että viimeaikojan monet kuormitustekijät ovat vetäneet kropan tilttiin ja olen ihan ylikunnon kynnyksellä. Oliko treeniä ollut samaanaikaan liikaa? Vai teinkö vajaa 4 vrk ennen maraa liian kovan piikkauksen? Miksi maran alku oli ollut silti ihan letkeetä juoksua? 3 ekaa vitosta oli mennyt: 20:56.0 (04:11), 20:54.0 (04:11) ja 20:52.0 (04:10). Neljäs meni jo loppua kohti löysätessä 21:09.0 (04:14) ja 1,69 km vielä kentälle häpeällisesti raahautuessa, katsojille ja toimitsijoille / liikenteenohjaajille todetessa, että kesken jää, 07:14.0 (04:17) (virallinen 21,2 km väliaika 1.27.52 (1.27.55), mutta en tiedä pitääkö tuo matka paikkaansa). Maalisuoran lopun kävelin enkä oikein keneenkään halunnut luoda minkäänlaista kontaktia. Ehkä se hävetti, että olin ollut muita jo yli 5 min edellä, lopulta keskeyttääkseni maran. Mikään liian suuri rasitus ei ollut aiheuttanut huomattavaa ventilaatiota. Se oli sairasta puuskutusta, vaikeata oli ollut jo useamman kilsan. Tyypillinen oire hyperglykeemisesti liikuttaessa. Jalat menee voimattomaksi, olo muuttuu koko ajan sairaammaksi. Otin maalihuollossa vettä ja totesin, että kesken jäi. 2. keskeytys maralta, ja että mieluummin keskeytin, ja jäin henkiin (tämä osittaista dramatisointia). Moni totesi, että se on ollut viisas päätös. Verensokerit oli yli 20 mmol/l. Ennen starttia 9 mmol/l, jonka jälkeen yksi geeli (alkuveryttey oli tehty). Tuon jälkeen 21,6 kilsalla meni vain 2 geeliä, ja 10 kilsan jälkeen 1,5-2,5 dl urkkaa. Lääkitystä en ollut vähentänyt, sillä oli seitsemäs marastartti jo, enkä ikinä ole maralla hypoista kärsinyt. Ainoastaan kerran oli ollut vastaavia ongelmia (2015 Vantaa), mitkä siis johtuvat tilanteeseen nähden liian vähästä insuliinipitoisuudesta. Ehkä olin stressitilassa jo ennen juoksua, eikä juoksukaan sitä lieventänyt missään vaiheessa. Vastavaikuttajahormonit laskivat insuliinin tehoa. Entä alun sähläys? Eka risteys, kun oltiin juostu hätäseen 250m kentältä, oli pikkubussi suojatiellä reitillä, ja toimitsijat jutteli hänelle. Bussi ehti muutaman metrin siirtyä. Väistin, kärkipyöräilijä meinasi törmätä autoon ja väisti, me meinattiin keskenämme törmätä. Siihen ärräpäät ja kiihdytys. Tuskin stressitasot tuossa laski. Oliko tuolla vaikutusta, ehkä osatekijä monen muun joukossa. Kroonisesti sairas on sairas loppuelämän. En kaipaa sääliä, mutta joskus mietin minkälaista olisi juosta terveenä. Edes yksi maraton. En ole superihminen, olen joskus ollut todella väsynyt koko hommaan. Reilu 1/4-vuosisata on kuluttanut. Kaikesta huolimatta tiedän, että isossa kuvassa asiat ovat hyvin. Sairauden kanssa pärjää. Tiedän paljon kovempiakin T1D-marajuoksijoita olevan Suomessakin. Joku junnu taas vetelee lätkäkisoissa muita huolella vipuun, T1D:stä huolimatta. Jokainen on silti yksilö. Oikeastaan se ei auta paljoakaan, jos jollakin menee vielä huonommin, tai joku muu pärjää kroonikkona paremmin. Se miten mara meni, ajoi hetkeksi syviin vesiin, mutta tästä selvinnen. Juoksukalenteria olen katsonut syksyä ajatellen. Maratonjuoksua en tuommoiseen surkeaan kisaan lopeta.
  16. Nike julkisti eilen maanantaina Breaking2-projektin, jonka tarkoituksena on kahden tunnin haamurajan alitus maratonilla. Testien jälkeen Nike on valinnut kolme urheilijaa ko. projektiin. He ovat maratonin olympiavoittaja Kenian Eliud Kipchoge, puolimaratonin maailmanennätysmies Eritrean Zersanay Tadese sekä etiopialainen Lelisa Desisa. Tämä Niken projekti on käynnistetty jo vuonna 2014 ja heidän tarkoituksensa on paitsi valita urheilijat, joilla on sekä fyysiset että henkiset voimavarat kehittyä, niin lisäksi käsitellä kaikki muut yksityiskohdat samalla huolella ja pyrkiä kaivamaan suorituskykyloikkia joka rintamalta. Se koskee niin harjoittelua, ravintoa, reittiä, olosuhteita kuin varusteitakin. Runnersworldin mukaan ensimmäinen yritys saatetaan nähdä jo nyt keväällä 2017. Lisätietoja: http://news.nike.com/news/2-hour-marathon ja http://www.runnersworld.com/marathon/nikes-audacious-plan-break-the-2-hour-marathon-barrier-in-2017
  17. Helsinki Spring Marathon Maraton, puolimaraton ja 10 km juoksukisa Helsingissä Juoksukisa kauniilla, tasaisella ja nopealla reitillä Helsingissä 24.4.2016 Katso lisäinfoa: http://www.helsinkispringmarathon.net/ Marathon, half marathon and 10 km running race in Helsinki Running race in a beautiful, flat and high-speed route in Helsinki 24.4.2016 Look additional info: http://www.helsinkispringmarathon.net/
  18. Ettei jää aivan viime tippaan niin avataanpa muistutukseksi itselle ja muille kiinnostuneille tämä ketju. Rekisteröityminen avautuu "syksyn aikana" ja itse aion mennä juoksemaan tuonne toistamiseen, jotta talvellakin jaksaisi liikuntaa harrastaa. Tapahtuma oli 2016 mielestäni hyvin positiivinen yllätys eikä kaupunkikaan kovin tylsä ollut ennakkoluuloista huolimatta. www.nnmarathonrotterdam.org Oma tavoite tuolla on luonnollisesti PB ja mielellään alle 3.20.
  19. 36. kertaa järjestettävä Västilän maraton ja puolimaraton, lauantaina 4.5.2019 Oriveden Västilässä. Lähtö klo 12. Tapahtumatiedote: XXXVI Västilän maraton ja puolimaraton Tapahtuman kotisivuilta löytyy mm. kuvia aiemmilta vuosilta ja reittikartta.
  20. APK-hallimaraton 16.2.2019 Seitsemättä kertaa järjestettävä APK-hallimaraton juostaan lauantaina 16.2.2019 Porin Karhuhallissa. Matkoina maraton ja puolimaraton. Tule testaamaan kestävyyskuntosi talven keskellä! Aika: La 16.2.2019 puolimaraton klo 10-13, maraton klo 13.30-19.30 Paikka: Porin Karhuhalli, 398.213m rata Matkat: 21.1km ( 53 kierrosta), 42.2km (106 kierrosta) Sarjat: puolimaraton (M/N, M50/N50, M60/N60), maraton (M/N, M50/N50, M60/N60) Palkinnot: Sarjojen kolmelle parhaalle pokaalit, kaikille muistolahja Sää: noin 17 asteen lämpötila Palvelut: chip-ajanotto ja -kierroslaskenta, juomahuolto (mehu, urheilujuoma) Jänis: tasaisen vauhdin jänisjuoksijat: 1h45min puolimaratonilla ja 4h maratonilla Maksu: 28€ (JK25€) puolimaraton, 38€ (JK 35€) maraton Os.määrä: 60 osallistujaa sekä puolimaratonilla että maratonilla Järjestäjä: APK-maratoonarit ry Ilmoittautuminen joko sähköisellä lomakkeella http://apk-maratoonarit.fi/hallimaraton tai sähköpostitse Jouni Mäkelälle, jouni.makela@iki.fi APK-hallimaraton2019.pdf
  21. Seuraava Espoo Rantamaraton juostaan Otaniemestä lauantaina 15.9.2018 klo 12.00 alkaen. Reitti on sama kuin 2017. Kehätunnelin rakennustyöt estävät edelleen juoksemisen Miestentieltä kehätien ali. Ahtaan Keilaniemen ruuhkautumisen estämiseksi juostaan kolmessa tai neljässä lähtöerässä yhdessä puolimaratonin juoksijoitten kanssa. Tarkemmat eri ryhmiin oikeuttavat ajat ilmoitetaan myöhemmin. Tällä järjestelyllä puolimaratonin juoksijoiden ei tarvitse ohitella maratoonareita ollenkaan ja maratonin kärkijuoksijoiden tarve ohitella hitaampia juoksijoita vähenee selvästi. Tarkempia tietoja ja ilmoittautuminen juoksun sivuilta: https://www.rantamaraton.fi/ilmoittautuminen/
  22. broot

    München marathon Lokakuu

    Avataanpa tällekkin ketju taas. Itselle ensimmäinen maraton tulee tuolla jos vaan terveenä pysytään. Vuosi sitten juoksin puolikkaan ja sinänsä tuttu tapahtumana siis. Suomalaisia maratonilla n. 50 kait mukana. Sää vaikuttaa aika lämpimältä https://www.foreca.fi/Germany/Munich/details/20181014 19 lämmintä ja riippuen ennustajasta puolipilvisestä täyteen auringon paisteeseen. No kelille ei mitään voi, on sitä kesä toki kuumaan kelin totuteltu täälläkin päin. Tsemppiä muille jos täällä olijoita on mukana 🙂 https://www.generalimuenchenmarathon.de/en/home/
  23. Moi! Olen 34-vuotias 3 ja 5-vuotiaan tytön äiti. Juoksun aloitin nollasta kuopuksen syntymän jälkeen eli kolmisen vuotta on lenkkareita kulutettu enemmän tai vähemmän. Alkuun tavoitteena oli päästä raskauskiloista eroon, mutta siitä se ajatus sitten lähti ja sillä tiellä ollaan. Ensimmäisen puolimaratonin juoksin 2014 aikaan 2.07 ja toisen viime keväänä toisen aikaan 1.46. Ensi keväänä ois tarkoitus juosta ensimmäinen kokonainen maraton. Nyt sýksyllä olen juossut 3 lenkkiä viikossa ( 1pitkä ja 2 lyhempää) ja lisäksi kotona lihaskuntoa oman kehopainolla tai kahvakuulalla 2-4 kertaa viikossa. Mitään sen kummempaa harjotus ohjelmaa mulla ei ole. Aika pitkälti fiiliksen mukaan olen mennyt. Peruskunnon ja lihaskunnon parantamiseen ois nyt ainakin jouluun asti tarkoitus keskittyä. Toivottavasti tulee vähäluminen ja muutenkin juoksun kannalta sopiva talvi.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy