Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Sivustohaku

Showing results for tags 'intervalliharjoitus'.

  • Hae avainsanoilla

    Erota avainsanat pilkulla.
  • Hae henkilön mukaan

Sisällön tyyppi


Juoksufoorumi.fi

  • Yleistä
    • Yleistä keskustelua juoksusta
    • Harjoittelu
    • Harjoituspäiväkirjat
    • Tapahtumat
    • Varusteet
  • Yleinen keskustelu
    • Yleinen keskustelu
    • Hiihto

Blogit

  • Tajunnanvirtaa harrastelijan näkökulmasta
  • jogo3000n testiblogi
  • testi
  • Magen varaventtiili
  • Nollatasolta puolimatkan triathlonistiksi - ja sitten täysmatkan
  • Innokkaan intoilut
  • Tajunnan rajaseutu II
  • Vituiksmän
  • Juoksua ja jodlausta
  • Ultra-Maileri
  • Juoksijapojan tarina
  • Leivo1
  • swim - bike - run
  • Keski-ikäinen mies pukeutuu Lycraan
  • Maratonpäiväkirja
  • Hölkkähömelön päiväkirja
  • Wannabeevuoriultraaja
  • Kipitetään puolimaraton alle 2h keväällä 2016
  • Sitkeä sydän
  • Ruiskarhu: Uhoista tekoihin
  • Takarivin Juoksija
  • Markku
  • Kiljanderin Ultrarapsat
  • Vuokatin Vaellus
  • Kirjoitan
  • -
  • Juosten ulkona
  • Digiterveys
  • Sponssii
  • uutisblogia
  • uutisblogia
  • Jukan juoksut
  • MeThinks
  • Me Thinks - Mommy Thinks
  • mike1one1
  • Update for the StreetPilot Navigation Device
  • Update for the StreetPilot Navigation Device

Product Groups

  • Converted Subscriptions
  • VIP - jäsenyys

Hae...

Hae tulokset jotka...


Milloin

  • Start

    End


Milloin päivitetty

  • Start

    End


Rajaa hakutuloksia...

Liittyi

  • Start

    End


Group


Tavoite

Found 4 results

  1. Aloitan tän harkkapäiväkirjan kuten laiskan miehen kuuluukin, lepopäivällä. Â Paljon ruokaa tankkaan tänään mm. grillikylkeä, grillifilettä, tomaatti-tuorejuustobroileria, valkosipulikermaperunoita ja jälkiruokana vadelmarahkaa tulee tosiaan ahmittua, sekä telsusta katseltua Kaunarit, Salkkarit ja ehkä vielä jotain muutakin. Â Siinä meneekin sitten tämä ilta. Huomenna voisi jonkun lenkin käydä lönköttelemässä.
  2. Miten se onkaan niin, että joskus juoksijalla on täysin pysäyttämätön nousukiito harjoittelussaan? Harkat menevät aina vaan kovemmalla ja kovemmalla vauhdilla. Vauhdit paranevat ja tonnit solahtavat jopa 7-10 sekuntia nopeampaa kuin edellisessä harjoituksessa. Vaikka joutuisi jostain syystä pikkasen vauhteja ja menoa jarruttelemaankin. Perus totuus juoksuharjoittelussahan on se, että vauhdit löytyvät ja kunto kasvaa tehokkaimmin intervalliharjoittelun avulla. Ja vetoharjoittelusta varsinkin tonnin ja kahden tonnin vedot ovat äärimmäisen hyödyllisiä. Siksi niitä tulee juosta paljon joka viikko ja mahdollisimman monta vetoa per harjoitus. Esimerkkinä juoksemani harjoitus torstailta 14.4.2016, jolloin juoksin kevään parhaan ja kovavauhtisimman intervalliharjoituksen. Teille on sanottu että 4-5 tonnin vetoa/harjoitus riittää. Minä sanon teille, teille on valehdeltu, ne eivät riitä vielä mihinkään. Harrastelijat ja satunnaiset kerran elämässään vetoharkkoja kokeilevat sunnuntaihölkkääjät, tai yleensä "juorulenkkejä" hölköttävät pullukat trendivaatteissaan juoksevat kokeiluna joskus ja ja jouluna 4-5 x1000m. Haluatteko te olla kuin nuo sunnuntaihölkkääjät? Kuin nuo painonvartijat? Jos ette, niin harjoitelkaa ammattimaisesti, kuin kilpajuoksijat. Juoskaa 8-12x1000m tai vaihtoehtoisesti 4-6x2000m, jos haluatte suorittaa leap of faithin joka vie teidät aivan uusiin vauhteihin, aikoihin ja ennätyksiin. Uusille minuuttiluvuille. Älkää nössöilkö, vaan treenatkaa kuin ammattilaiset, jos haluatte päästä hyviin tuloksiin. Olkaa pelottomia ja juoskaa vaikka pilkkopimeässä vain uskon liekkinne teitä valaisemassa. Ja takaisin kevään ylivoimaisesti parhaaseen harjoitukseen 14.4.2016. Torstaina olin päättänyt juosta 8x1000m., pal. 2:30 min. hölkkää, alkuverkkaa ensin muutama kilsa. Jalkoihin laitoin tuunatut Adios Boostit, pohjista rikki, mutta onneksi ehjät pohjalliset ja tossuja vielä vahvistin urheiluteipillä ja suojasin myös jalkapohjiani urheiluteipillä sukkien lisäksi. Pääsin vasta myöhään illalla lenkille. Ensin reilut neljä kilsaa alkuverkkaa ja sitten vetoja juoksemaan. Juoksu oli vaivatonta ja irtonaisen oloista. Kahden ekan vedon jälkeen tulikin sitten pimeää. Valojahan ei Teiskossa ole juuri missään, mutta kaivoin kännykän esiin ja sen taskulampun valossa näin joten kuten juosta. Neljännen vedon jälkeen hajosivat sitten pohjalliset ja viimeiset neljä vetoa juoksin paljaan päkiän läpsyessä asfalttiin, onnekseni sepeliä ei ollut. Hieman joudin kantapään kautta rullaamaan, koskapa en uskaltanut/pystynyt puhtaasti päkiöillä juoksemaan, tossut kun olivat rikki. Uskalsin kuitenkin juosta loppuun asti aikomani harjoituksen ja olihan minulla jaloissa urheiluteippiä suojana. Juoksin vielä reilut kolme kilsaa loppuverkkaa ja kotona havaitsin että jalkapohjissa oli vain pikkuhaavoja. Pikainen haavojen pesu ja laastarit niihin. Koko harjoitus tiivistettynä: 8x1000m. @ 3:32/km, pal. 2:30 min. hölkkää, tossuina tuunatut Adios Boostit, +0, pouta, ilta. Yhteensä juoksua torstaina 18,75 km. Ja tämä oli tämän kevään ja varmasti koko juoksu-urani kovin intervalliharjoitus. Juoksin pimeässä, rikkinäisissä tossuissa kovalla asfaltilla ja silti kovempivauhtisen 8x1000m. kuin koskaan aiemmin. Viikko aiemmin torstaina 7.4., meni 8x1000m. vauhdeilla 3:39/km ja nyt siis 7 sekuntia nopeammin ja vieläpä pilkkopimeässä ja totaalisen rikkinäisillä tossuilla. Vauhdit ja ajat siis paranevat kuin itsestään, tahdonvoiman, ammattimaisen harjoittelun ja kovan työnteon ansiosta. Kannattaa siis harjoitella kuin ammattilaiset, niin silloin ihan mikä hyvänsä on mahdollista.
  3. Nyt on juoksijan lentoaskel löytynyt, treenit kulkevat kuin unelma ikään. Juuri viimeksi hämmästelin miten oikein harjoittelemalla tulokset paranevat äkkiä. Teivocupissa juoksin reilun minuutin parannuksen aina edelliseen osakilpailuun nähden kevättalvella ja lopulta huhtikuussa juoksin Teivocupin 5km uuteen ennätysaikaani 18:30 min. 3:42/km. Ja viimeisimmässä intervalliharjoituksessa taas sain ihmetellä sitä, että8x1000m. @ 3:39/km ei tunnu missään. Viimeisen vedon juoksin 3:35 ja tuntuma oli se että jalat ovat edelleen freesin oloiset ja jaksavat, niin että juoksisin vaikka 12 tonnin vetoa tuota 3:39/km vauhtia. Kun vielä 20.2.2016 intervalliharjoitus 3x1000m. meni seuraavasti: 1.3:56 2.3:58 ja 3.4:28. En päässyt edes kolmea vetoa alle 4 minuutin maagisen rajan. Eli aikamoinen harppaus vajaassa kahdessa kuukaudessa suoritettu, oikein, ammattimaisesti treenaamalla. Tällä hetkellä 5km menee siis aikaan 18:30 min., 10km noin 38 minuuttiin ja puolimaraton 1:25-1:26 h. Miten paljon nuo ja muut enkat parantuvatkaan vielä tämän kauden aikana? No, vain taivas on rajana. Kun ennätykset vain paranevat ja harjoitukset sujuvat kuin unelma, niin saan luonnollisesti välillä postia kateellisilta suomalaisilta nillittäjiltä, heiltä jotka eivät viitsi tai osaa treenata oikein, tarpeeksi paljon ja tarpeeksi kovaa. Suomalaiset kun ovat kansanluonteeltaan sellaisia, että vain aniharva osaa iloita muiden menestyksestä ja onnistumisista, useimmat ovat kateellisia, heikkoitsetuntoisia vässyköitä, joita muiden menestys harmittaa, varsinkaan jos se oma juoksu ei kulje. Eräänkin sellaisen hassu "avautuminen" lensi juuri roskakoriin muiden roskien seuraksi. "Jodlaaja ei tiedä mistään mitään, treenaa aina väärillä vauhdeilla, vetäis vaan tasaisesti samalla turvallisella vauhdilla niin hyvä tulis, kysyisi valmentajilta neuvoa blaa blaa blaa" Piiloutui vielä quest eli vierailija statuksen taakse, raukka. Itse asiassa minulla on kymmenien vuosien kokemus juoksemisesta, menestystä ja mitaleita jo nuorisotasolla (ihan niistä oikeista kisoista radalla matkoina 100-1500m, ei mistään Hippokisoista), juoksen nykyään noin 4000km/vuosi ja lisäksi valmennan. Minulla on paljon juoksijaystäviä niistä maista joissa myös juoksijoiden mentaliteetti on jalo, kannustava, positiivinen ja yhteisöllinen, eli niistä oikeista juoksumaista, kuten Kenia ja Etiopia ja niihin laskisin myös nykyään USA:n, koskapa siellä yleisurheilijat ovat juhlittuja sankareita, toisin kuin Suomessa. Siellä myös ihmiset oikeasti elävät toistensa mukana menestyksessä, olivat ne sitten pieniä tai suuria, tyyliin oma ennätys (pieni) tai olympiakulta (suuri), eivätkä juoksijat negaa toisiaan kuten Suomessa usein. Näissä kolmessa maassa juoksukulttuuri onkin tuhat kertaa Suomea korkeammalla tasolla. Suomessa on tärkeintä se miltä juoksija näyttää, oikeissa juoksumaissa aivan muut asiat. Suomesta on todellinen juoksukulttuuri kaukana. Itse olen omistautunut juoksemiselle niin täysin henkisesti, kuin fyysisestikin, kovin monesta ei voi samaa Suomessa sanoa. Mutta takaisin siihen miten olen päässyt reilussa puolessatoista kuukaudessa aivan onnettomasta rapakunnosta siihen että 8x1000m. kulkee helpon oloisesti 3:39/km vauhtia ja vitonen menee aikaan 18:30 min. Eli kuinka kannattaa harjoitella. Kuten sanottua, on minulla vuosikymmenten kokemus juoksemisesta ja nykyään saatan juosta 500km/kk tai selvästi ylikin, paljon myös tehoja mukana. Olen antelias jakamaan tietouttani tästä jalosta lajista muillekin. -Ensinnäkin, pikapalkintoja ei juoksussa ole, vaan kaikki perustuu kovaan työntekoon. Määrää tarvitaan ja paljon, muuten tulee myös jalkavaivoja usein. -Juokse kaikki lenkit päkiävoittoisesti, niin pohkeesi vahvistuvat ja jalkavaivoista johtuvat telakat jäävät kokonaan tai lähes kokonaan pois. -Keskity tehoja hakiessasi niihin kaikista toimivimpiin harjoituksiin, eli ylämäkivetoihin ja tonnin tai kahden tonnin vetoihin. -Älä tee kahta tehoharjoitusta peräkkäin, mutta voit herätellä kehoa seuraavan harjoituksen vaatimaan kovaan juoksuun juoksemalla muuten kevyen lenkin viimeiset kaksi tai viimeisen kilsan kovaa. -Pyri kiihtyvävauhtisuuteen, mutta älä te siitä mantraa itsellesi. Valmentajaystäväni Nic Bideaun mielestä esim. tempojuoksunkin voi juosta hyvin monella tavoin. Samoin kiihtyvävauhtisetkin kilsat kannattaa välillä sijoittaa keskelle lenkkiä, eikä ihan loppuun. -Tee erilaisia rytminvaihdoksia usein ja erityylisillä alustoilla sekä vaihtelevilla reiteillä, se pakottaa jalat uusiin ärsykkeisiin ja sopeutumaan kaikkeen mahdolliseen. Mutta vältä ylikuormitusta, jotta seuraava lenkki ei kärsi. Juokse esim. vain 4-6x100m mahdollisimman kovaa kesken lenkin, älä siis liioittele. -Lydiardin teesi sadan mailin viikosta on edelleen toimiva, mutta muista että sinun täytyy pystyä juoksemaan myös tehoja riittävästi. Älä juokse määrää tehojen kustannuksella, löydä itsellesi sopiva määrät+tehot yhdistelmä. -Unohda siis määräviikot ja juokse sen sijaan sekä tehoja ja määrää paljon. -Kuuntele kehoasi, ei ole väärin pitää yhtä kevyttä viikkoa jos se estää ylikuntoon joutumisen. -Juokse intervalleja paljon tv-kovien asemasta, täten vältyt jalkojen jumitukselta ja jalkavaivoilta. Mutta muista juosta välillä myös tv-koviakin, ne kun parantavat vauhtikestävyyttä erinomaisesti. -Riittävästi vetoja aina yhden intervalliharjoituksen aikana. 3-5 x1000m. ei riitä kilpajuoksijalle, tee ennemmin 8-12x1000m., tällöin myös vauhtikestävyytesi paranee. -Älä unohda reippaita, juokse myös niitä, niin että vauhtiskaalasi on mahdollisimman laaja. Aina äärimmäisen hitaista palauttavista huippukovavauhtisiin anaerobisiin vetoihin. Siinäpä loistavia vinkkejä vuosikymmeniä juosseelta karpaasilta. Itse tein viime vuonna sen virheen että treenasin aivan liian vähän niinä kaikista tärkeimpinä kuukausina. Tosin, monet sairastetut flunssatkin vaikuttivat siihen seikkaan. Urheilija tarvitsee aina myös tuuriakin, flunssaisena ei treenata. Ja kurkistus vuoden 2015 arkistoihin sen paljastaa. Viikot maaliskuun lopulta toukokuun puoleenväliin: 50,4 - 62,3 - 84,1 - 63,1 - 55,8 - 71,3 - 30,6km. Eli aivan mitättömän vähän olen juossut, eipä ihme että vasta loppusyksystä olin edes jonkinlaisessa kunnossa. Nyt taas vuonna 2016 olen juossut jatkuvasti 120-150km viikkoja tehoja säästelemättä (niitäkin aion tehdä vieläkin enemmän) ja täytyy sanoa että alan olla vihdoin elämäni parhaassa kunnossa. Vuonna 2015 pääsin vain tilapäisesti hyvään kuntoon, mutta kun määrät olivat pieniä, niin eihän se kunto kestänyt, eivätkä vauhdit kehittyneet edelleen. Satunnainen kevyt, eli 70-80km viikko kruunaa kokonaisuuden. Tänä vuonna treenaan enemmän kuin koskaan ja tavoitteena parantaa ennätyksiä mahdollisimman paljon. Marraskuussa sitten katsotaan millä tasolla olen milläkin matkalla.
  4. Moro, Sivusta on tullut seurattua foorumia jo muutaman vuoden. Viime vuonna innostuin juoksusta. Alla ei juurikaan muuta urheilutaustaa ja ensimmäinen puoliskakin tuli juostua loppukesästä. Tänä vuonna tavoitteena alittaa 2h puoliskalla ja ensi vuonna sitten ensimäinen kokonainen. Olen nyt aloittanut vähän tiukemman treenaamisen saadakseni lisää vauhtia juoksuun.. Intervallitreeni on tarkoitus vetäistä kerran viikossa. Mulla on alusta asti ollut hieman ongelmia kylkeen pistämisen kanssa, mutta erityisesti sen huomaa nyt intervallitreenissä. Kummallisesti usein molempien kylkien takapuolelle rupeaa sattumaa hengästyessä. Huomaan että kun lopetan intervallijuoksun, niin tuo kipu tulee kovemmaksi hengittäessä ennen kuin se lopullisesti hellittää. Ihan niinkuin selässä/kyljissä joku kramppaisi. Pidemmillä lenkeillä tuo pistäminen ei tullut ongelmaksi, muuta kuin vain sillon jos kiskon itseni aivan loppuun. Onko kenelläkään vinkkejä millä tuosta voisi päästä eroon? Olen aina pitänyt vähintään 2h tauon ennen lenkkiä ruokailun jälkeen ja kummallisesti sama vaiva iskee usein myös aamulenkillä ennen aamupalaa. Onks muilla ollut samanlaisia ongelmia? Liekkö kyseessä ihan normaali aloittelijan rapakunto/liian kova treeni.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy