Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Heke

Jäsenet
  • Content Count

    619
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    11

Heke last won the day on July 20 2017

Heke had the most liked content!

Community Reputation

1 329 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Mahtava kuulla että viimeistely on sujunut hyvin ja pöpötkin ovat pysyneet poissa. Hurjasti tsemppiä kisaan! Täällä kotikatsomossakin jo jännitys nousee :)
  2. Kisaraportti Tallinnan maratonilta 8.9 42,2km@4:00@avg 5:40@HRA 183 Herätyskello pirisi lauantai-aamuna 7.9 klo 7 ja siitä sitten kamppeita kasaan ja lentoasemalle. Lento Helsinkiin lähti klo 9:20 ja sieltä sitten junalla ja ratikalla Länsisatamaan jossa joukkomme kokoontui tuntia ennen laivan lähtöä. Saavuttiin Tallinnaan ja kirjauduimme sataman lähellä sijaitsevaan Tallink spa-hotelliin. Sen jälkeen sitten laukut huoneisiin ja kävellen kisakeskukseen mikä sijaitsi vanhassa kaupungissa Vapaudenaukiolla. Kirjekuoresta löytyi kaikki perinteiset tavarat ja maratoonarit saivat vielä paidan mukaan. Ensimmäinen yllätys oli että minut oli laitettu jostain syystä D-lähtöryhmään joka sijaitsi ihan häntäpäässä.(Missään vaiheessa ei kyllä tavoiteaikaa kysyttykään) Säännöissä luki että väärässä ryhmässä lähteminen voi johtaa diskaukseen joten eipä jäänyt paljon vaihtoehtoja kuin tyytyä siihen ja katsoa millainen ohittelurumba on aamulla edessä. Kisa-aamu valkeni pilvisenä ja lämpötila oli noin 13 astetta, joten juoksukeli oli oikein mainio. Tuulikin oli aika mietoa. Söin tukevan aamupalan hotellissa ennen seitsemää ja sitten valmistautumaan klo 9 tapahtuvaan starttiin. Kaikki oli kunnossa ja fiiliskin korkealla kun ryhmittäydyin D-karsinaan odottelemaan paukkua. Hieman kyllä harmitti lähtöpaikka kun minun kohdalla oli 4:30 jänikset. Neljän tunnin ja 3:45 jänikset näkyivät kaukana edessä. Ohittelua olisi siis tiedossa. Viime hetkellä vielä geeli naamariin ja vesipullo tienposkeen ja sitten menoksi. Lähtö oli vanhan kaupungin kapealla kujalla, Paukun jälkeen aika pian ruuhka alkoi purkautumaan ja massa alkoi valumaan kohti lähtöviivaa. Ylitin viivan pari minuuttia kärjen jälkeen ja siitä kello käyntiin. Ensimmäinen paniikki iski heti kun kävely vaan jatkui vaikka kello kävi! Katu oli nimittäin niin kapea että ohittaminen oli mahdotonta ja joukko liikkui kävellen. Näin mentiin ensimmäinen sata metriä ja sitten baana onneksi leveni. Siitä sitten kaasu pohjaan ja ohittelemaan oikealta ja vasemmalta pitkin nurmikoita kohti keulaa. Ekaan kilometriin meni silti yli 6 minuuttia, joten ihan ideaali startti tämä ei ollut. Pikkuhiljaa kuitenkin ruuhka helpotti ja aloin saavuttamaan neljän tunnin jäniksiä. Fiilis oli yhä korkealla ja kaikki piti olla kunnossa ennätysjuoksua varten. Alkuperäisenä tavoitteena oli juosta alkuun noin 5:15 kilometrejä niin pitkään kuin jaksan ja ensimmäisen kilometrin jälkeen näin teinkin. Kilometriajat tosin vaihteli 5:05 ja 5:25 välillä riippuen ruuhkista/ juoma-asemista. Saavutin neljän tunnin jänikset vasta noin seiskan kohdalla ja samantien vilkku päälle ja ohi. Ensimmäinen kymppi meni aikaan 53:30 ja juoksu tuntui ihan kohtuullisen hyvältä, mutta sykemittari kuitenkin oli toista mieltä. Jostain syystä sykkeet oli vauhtiin nähden kovin korkealla ja tämä hieman huolestutti. Jatkoin silti pienellä riskillä samaa vauhtia ja odotin ja toivoin että syketaso asettuisi hieman. Kilometrit taittuivat verkkaisesti omaa oloa kuunnellen ja jossain 18 kilometrin kohdalla huomasin että sykkeiden osalta tilanne ei muutu. Juoksukin tuntui jo rasittavalta eikä vauhtikaan ei ole sillä tasolla kuin odotin, erityisesti näillä sykkeillä. Nyt alkoi jo huolestuttamaan ja jopa vähän masentamaan. Tästä ei tainnutkaan tulla ”tilipäivää” Ainakin ns. ”nappijuoksun” voi jo unohtaa. Eniten huoletti että mitenkähän jaksan tällaisella sykkeellä kun on vielä 24 kilometriä jäljellä. Reitti saapui Tallinnan eläintarhaan ja sieltä sitten Rocca al Maren kauppakeskuksen nurkille jossa oli myös puolivälin ”krouvi”. Kello näytti aikaa 1:54 ja risat. Olin siis jo pari minuuttia tavoitteesta jo jäljessä ja sykemittari huutaa ”hoosiannaa” . Mieli ei kyllä tuolloin ”mettä keittänyt” kun funtsin että vielä olisi toinen puolikas edessä. Kartalla suunta kuitenkin kääntyi jo takaisin päin ja reitti siirtyi pariksi kilometriksi sorapohjaiselle tielle. Juoksu tuntui silti yhä raskaammalta ja välillä masensi oikein tosissaan, jopa keskeyttäminen käväisi mielessä. Onneksi kuitenkin näitä hetkiä ei ollut liian paljon ja sain vaan jatkettua tasaista vauhtia eteenpäin. Sykkeet oli silti yhä punaisella ja kilometrivauhdit siinä 5:30 nurkilla. 25 kilometrin kohdalla tultiin taas asfalttitielle ja reitillä alkoi mukava lasku kohti meren rantaa. Tämä kilometri meni jopa 5:18-vauhdilla ja toivo heräsi että jospa saisin näitä kilsoja vielä muutamia niin ennätys olisi vielä mahdollisuuksien rajoissa. Seuraavat pari kilometriä meni vielä ihan kivasti mutta sitten 28 kilometrin kohdilla alkoi tuntumaan että nyt alkaa se varsinainen ”maraton”. Päällimmäisenä oli mielessä että olisinpa päässyt viisi kilometriä kauemmas kuten viimeksi, ja myös edellisellä kerralla. Nyt edessä oli vielä 14 kilometriä taistelua. Vauhti hiipui 5:40-5:50 nurkille ja keskisyke nousi jo hälyttävän korkealle. Toki tähän pätkään mahtui muutama ikävä nousukin. 33 kilometrin kohdalla olin jo todella valmista kauraa. Jalat toimivat yhä hämmästyttävän hyvin mutta ukko ei. Kunto vaan kerta kaikkiaan meinasi loppua. Ei auttanut kun laittaa hetkeksi kävelyksi ja taas kiihdyttää juoksuun. Tällä tavalla sain taisteltua kilometrin toisensa jälkeen kohti maalia. Pyrin pitämään kävelypätkät mahdollisimman lyhyinä mikä tarkoitti käytännössä kymmentä- kahtakymmentä metriä parin kolmensadan metrin välein. Vastineeksi yritin juosta aina reippaasti kun juoksin. Näin edeten kilometrivauhdit pysyivät kuitenkin ihan kohtuullisina 6:30 nurkilla. Neljän tunnin jänikset ohittivat minut noin 38 kilometrin kohdalla mutta silloin oli jo niin hapokasta että ei ollut mitään mahdollisuutta jäädä peesiin. Viimein lähestyttiin maalia ja kannustusjoukot lisääntyivät koko ajan. Millään ei enää kehdannut kävellä joten viimeinen kilsa tuli 5:47 vauhdilla ja ylitin maaliviivan kellon näyttäessä bruttoaikaa 4:03. Tästä pois se reilu pari minuuttia niin siinä oli tän päivän tulos. Maaliin saavuttua olin kyllä ihan kuutamolla. Viimeinen kilsa oli vienyt viimeisetkin pisarat miehestä ja pakko oli vaan nojailla aitaan ja ottaa lukua. Tuli mieleen että näin puhki en ole ollut sitten ensimmäisen maratonin vuonna 2014. Mieli oli sekava eikä oikein tiennyt mitä ajattelisi. Toisaalta oli pettynyt olo kun koko juoksu oli tavallaan paska ja ennätys jäi tekemättä. Toisaalta mieltä lämmitti se että sain taisteltua loppuun saakka ihan ryhdikkäästi vaikka jo alkumatkasta oli selvää että ei ole minun päivä. Toinen kovasti tyydyttävä asia oli se että jalat pelasivat loistavasti maaliin saakka. Laahustin varustehuoltoon ja vaihdoin kuivaa päälle ja soitin vaimolle joka oli tullut puolikkaalta maaliin jo tunti ennen minua. Hän tuli luokseni intoa täynnä juostuaan puolikkaan 1:55 aikaan ja kohtaaminen herkisti jostain syystä yllättävän paljon. Tuli vahvasti taas mieleen että maratonin läpäisy on joka kerta yhä käsittämättömän tunteellinen suoritus. Näitä tuntemuksia ei voi mitenkään kuvailla jos ei ole sitä kokenut. Nyt kolme päivää kisan jälkeen on ollut aikaa pohtia miksi meni näin. Hulluinta on se että oikeastaan mitään selitystä ei löydy. Kuten sanoin niin jalat pelas ja nesteytyksen kanssakaan ei ollut ongelmaa, joten päivän kunto oli vaan tuo. Jos saivartelemaan alkaa niin loppumatkasta lämpötila oli ehkä 18 asteen nurkilla ja se ehkä karvan verran vaikutti. Reitti oli myös mielekäs ja tasainen joten sekään ei selitä mitään. Ehkä suurimpana syynä oli kuten jo aluksi epäilin että pitkiä lenkkejä oli vaan liian vähän. Toisaalta alusta asti matkanteko oli tahmeaa ja puolikkaan kohdalla mietin että mitenkään en olisi tänään voinut juosta puolikastakaan 1:45:een. Hyvä jos olisin pystynyt alittamaan 1:50: Miksi näin?, sitä en osaa sanoa. Jostain syystä vaan sykkeet ei laskenut koko matkalla järkeväksi. No lähdinkö sitten liian lujaa? Mielestäni en jos ajattelee kuukauden takaista puolikkaan ennätystä. Olisiko sitten niin että kuntohuippu vaan ehti mennä. Ainakin Polarin Running index oli tätä mieltä jo viimeisissä treeneissä. Elokuun alussa Index pyöri 53-55-lukemissa ja nyt viime viikkoina 51-52. Summa summarum. Kovinkaan pettynyt en silti ole ja Tallinnan maratonista jää kaikista huolimatta mukavat muistot. Suosittelen tapahtumaa vilpittömästi jokaisella. Lähtöryhmäsekoilua lukuun ottamatta järjestelyt pelasivat todella mallikkaasti ja reitti oli tosi mukava ja tasainen. Kannustustakin oli tarjolla ihan mukavasti ja erityisesti maaliintulo oli hieno. Eilen illalla kävin jo metsässä kävelemässä pitkän iltalenkin ja jalat olivat jo yllättävän hyvät. Muutenkin palautuminen tuntuu käynnistyneen oikein hyvin. Nyt vaan kohti syksyä ja uutta matoa koukkuun. Mitä kilpailuihin tulee niin tuskin kuitenkaan ennen ensi kesää on mitään startteja luvassa. Heke
  3. Eipä sattunut kisaan ”pöljä päivä”, joten tullut kiitettävää eikä edes hyvää. Loppuaika 4:00 ja risat. Rapsaa sit myöhemmin
  4. Kiitos @RistoT. Sitä yritetään! Harmittavasti tuorein sääennuste Tallinnaan on hieman heikentynyt. Nyt näyttää että pilvisyys vähenee ja lämpötila nousee iltapäivällä jo 18 asteeseen. Erityisesti auringon paistaessa tuo on jo siinä ja siinä että ei ole liian kuuma. No onpahan yksi selitys valmiina jos ei tuu kiitettävää...
  5. 5.9 Juoksua 6,2km@0:34@avg 5:36@HRA 167 Eilen illalla laitoin pihasaunan lämpiämään ja saunalenkkinä lyhyt pyrähdys vaimoni kanssa. Nyt on sitten kaikki tehty ja odotellaan vaan reissuun lähtöä ja kisaa. Kaikki on kunnossa mutta kurkku meinaa olla vähän karhea. Toivottavasti se on vaan sitä perinteistä kisaa edeltävää kuvitelmaa.
  6. Kiitos @MaraToni! Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Pitkien lenkkien vähäisyys väistämättä vähän huolettaa ja pahoin pelkään että jonkinmoinen kanttaus on taas tulossa kolmenkympin jälkeen. Jospa saisi siihen mennessä tienattua alkumatkalla sen verran "hyvää" että olisi silti mahdollisuus yltää "kiitettävään"
  7. Tsemppiä kisaan. Voin luvata että maalintulo on euforinen kokemus. Toisaalta niin on itse matkain. Itse sain kerran mieliinpainuvan ohjeen ensimmäiselle maratonille ja voin jakaa sen nyt sinulle: Nauti tuskasta jota on kilometrit 30 jälkeen. Ps. Älä vaan unohda teipata nännejä
  8. Kiitos @ZeroDiesel Aina se vaan jännittää vaikka on jo neljäs maraton edessä ja kaikki pitäisi tehty mitä on tehtävissä. Toisaalta mitään isompia paineita ei nyt ole sillä se "maaginen" 4h:n raja onneksi rikkoutui jo edellisellä maratonilla. Olisihan se silti poikaa jos ennätyksen saisi tehtyä. Siksipä laitan nyt ihan julkiseksi omat arvosanat mahdolliselle loppujalle: alle 3:45 erinomainen 10 alle 3:50 kiitettävä 9 alle 3:55 hyvä 8 alle 3:58 tyydyttävä 7 3:58 on edellinen ennätys joten sen alittaminen jo tekee reissun onnistuneeksi. Vähintään kiitettäväähän sitä aina tavoitellaan, joten siitä tuo ketjun otsikkokin
  9. 3.9 Juoksua 8,4km@0:43@avg5.09@HRA 176 Viimeinen varsinainen lenkki ennen sunnuntain kisaa. Tarkoitus oli kokeilla vähän tulevaa maravauhtia ja ihan hyvältä tuntui. Huomasi että keventely on tehnyt tehtävänsä. Yritin pysytellä juostessa Polarin mukaan ns."keltaisella alueella", mutta vauhti ja syke meinasi vaan väkisellä karata kun askel tuntui kevyeltä.Muutaman kerran syke nousi "punaiselle" eli yli 184 ja tätä rajaa on maratonilla parempi olla rikkomatta. Toki silloin kilometrivauhtikin oli 5:00 nurkilla. Anyway, tuon lenkin perusteella noin 5:15 alkuvauhti pitäisi olla ihan OK. Torstaina tai perjantaina vielä lyhyt lämmittely-lenkki ja sitten Lauantai-aamuna Tallinnaan. Jännitys on nousussa ja kisapäivän sääennuste näkyy elävän päivittäin. Välillä näytti runsastakin sadetta mutta nyt lupailee poutaa ja jopa turhankin lämmintä loppumatkaan (19 ast) Ihanne olisi tietysti tyyntä, pilvistä ja lämpöä 10-13 ast. Uusimpien ennusteiden mukaan alkumatka voi ollakin lähellä tuota. Maltopussi on tuossa pöydällä ja ajattelin aloittaa tankkauksen tänään illalla. Huominen työreissu Helsinkiin vähän sotkee kun valmiiksi sekoitettua juomapulloa ei voi kuljettaa lentokoneessa. Pitänee ottaa sinne vaan tyhjä pullo ja jauhetta mukaan ja sekoittaa perillä. Onneksi on vaan päiväreissu joten illaksi kotiin.
  10. Vaikuttaa mielenkiintoiselta! Pitääpä käydä kokeilemassa
  11. Minulla on ikää 51v ja ikään nähden korkea maksimi, 205. Kuusi vuotta sitten kun ensimmäistä kertaa mittasin niin se oli 209. Paljonkohan lienee ollut nuorena??? Ennen ensimmäistä maratonia työterveyshoitaja passitti minut varmuuden vuoksi kardiologin juttusille kun piti sykkeitä kovin korkeina. No kardiologi ultrasi pumpun ja sanoi että anna mennä vaa huoletta vaikka pumppu hakkaa yli 200. Ei kuulemma tarvitse asiasta huolta kantaa. Hänen mukaan on ihan normaalia että sykkeet vaihtelevat ihmisillä.ja minä kuulun vaan käyrällä siihen toiseen ääripäähän. Koska leposyke on noin 50 niin sykereservini on laaja. Jostain luin että tästä SAATTAA olla hyötyä kestävyyslajeissa. Merkitys lienee kuitenkin pieni.
  12. 30.8 Juoksua 23,4km@2:16@avg5:49@HRA 162 1.9 Juoksua 12,1km@ 1:15@avg6:12@HRA161 Viime viikon keskiviikko ja torstai oli lepoa mutta perjantain sään hieman viiletessä taas juoksun pariin. Tiistain vajaaksi jäänyt pitkis jäi kaivelemaan, joten ei auttanut kuin juosta pitkis uusiksi. Jostain syystä vaan jalat olivat ihmeen voimattomat ja jäykät joten kovin lupaavalta tämä kenraaliharjoitus ei tuntunut. Sykkeet pysyivät ihan kurissa mutta jaloista johtuen meno oli aika takkuista. Lenkin jälkeen hämmästys oli kyllä suuri kun Polarin running index näytti 55 mikä on korkein lukema koskaan??? Yleensä index pyörii 5-53 välillä. Lauantai sitten lepoa ja tänään aamulla kavereiden kanssa kevyt kimppalenkki. Aamulla sykkeet olivat perinteiseen tapaan koholla mutta meno tuntui ihan kohtuullisen keveältä. Erityisesri jalat oli paljon paremmat kuin perjantain pitkiksellä. Viikon sportit: 3 juoksukertaa 56km@5h29min Hieman kummallinen viikko kun juoksukertojen suhteen tämä oli jo keventelyä mutta kilometrejä tuli silti yllättävänkin paljon. No nyt kisaviikolla kevennellään reilummin ja ohjelmassa on vaan lyhyitä spurtteja pari kolme. Elokuu yhteensä 16 juoksukertaa@269km@25h36min Historian toiseksi kovin kuukausi heti edeltävän heinäkuun jälkeen (306km) Positiivista on se että jalat ovat edelleen kunnossa ja kestää hyvin juoksua. Negatiivisen puolelle menee vastineeksi se että laihtuminen on pysähtynyt ja paino on jämähtänyt 90-91 kilon välille. Vuoden juoksut nyt 1566km
  13. 27.8 Juoksua 20,2km@1:57@avg5:53@HRA 160 Viimeistä edellinen viikko ennen maratonia käyntiin. Maanantaina golf-kierros kaverin kanssa ja sitten työreissuun. Tiistai-iltana olin aikonut vielä lepäillä mutta niin vaan poltteli jo juoksemaan että päätin juosta viimeisen pitkiksen pois. Keli oli vielä illastakin törkeän kuuma ja otinkin toista litraa juotavaa matkaan mukaan. Alku oli helteen takia tuskaista mutta illan hieman viiletessä meno jo sujui. Lopulta pimeä painoi päälle ja luovutin kesken kaiken. Näin potkis jäi vähän vajaaksi. No parempi sekin kun ei ollenkaan. Nyt taas lepoa ja ehkä vasta perjantaina hölkälle. Ajatus oli että juoksen kolme lenkkiä tällä viikolla ja ensi viikolla enää kaksi lyhyttä ennen sunnuntain kisaa.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy