Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Runningidiot

Jäsenet
  • Content Count

    645
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    3

Runningidiot last won the day on August 8 2019

Runningidiot had the most liked content!

Community Reputation

1 262 Excellent

1 Follower

Converted

  • 10km
    41.59
  • Maraton
    3:19

Recent Profile Visitors

4 067 profile views
  1. Moi. Otsiko kello minulta jo löytyy mutta mites tuo nahkaranneke, onko garminin oma ja alkuperäinen? Kiinnostaako myydä ko ranneke erikseen ja millä hintaa? Jostain syystä en voinut laittaa sinulle yv:tä niin kysytään täällä.
  2. Runningidiot

    Hoka One One

    Onko se todella niin epäreilua? Ketään en vaivannut asialla enkä aiheuttanut mitään negatiivista vaikutusta liikkeelle, ellei läsnäoloani katsota myyntiä vähentäväksi tekijäksi. Sen lisäksi että säästin reilu pari kymppiä, sain netistä myös valittua mieleisen värin. Kyllä valveutunut kuluttaja suorittaa aina hintavertailun. Tästä mielipideasiasta on tosin jo riittävästi väännetty eri foorumeilla enkä aio jatkaa aiheesta. Btw, samalla reissulla ostin tästä kyseistä kaupasta kuitenkin 169 euron hintaisen takin. Ehkä olenkin ihan reilu jätkä.
  3. Runningidiot

    Hoka One One

    Kävin astumassa speedgoat 4:t ja parivertailuna atr5:n kanssa en enää huomannut lestin leveydessä juurikaan eroa. Eli speedgoat 4 on todella inan verran tilavampi kuin speedgoat 3, mitä en saanut jalkaani mahtumaan. Meni tilaukseen jostain addnature - nettikaupasta 117 eurolla posteineen. Odotan innolla.😑
  4. Runningidiot

    Hoka One One

    Mitäs lähettiläät sanoo, löytyykö Hokalta nykyään vaihtoehtoa ATR:lle? Pitäisi olla samanlainen istuvuus ja mielellään ainakin lähes vastaava vaimennus. Speedgoat 3 oli liian kapea omaan jalkaan mutta onko kokemuksia minkälainen tuo Speedgoat 4 wide on? Onko jotain muita malleja mitä kannattaisi lähteä metsästämään sovitukseen, kun tarkoituksena on kahlata 85 kiloisena Kolilla 130km läpi? Torrent? Miksei se ATR sitten kysytte? No kyl kai muuten mutta pirun kalliiksi tulevat kun kestävät aina vain sen 200-300km ennen ensimmäisiä repeämiä.
  5. Runningidiot

    Garmin Fenix 6

    No nyt löytyikin hyvä vinkki! Kiitos @Seppo ja Arsi. Itseänikin kyrsinyt kun paahtaa jotain vk-lenkkiä ja joutuu kanttaamaan tiukan ysikympin mutkan niin että kipinät lentää, ja kilsatahtiin lävähtää samantien 10 sekkaa lisää Garminin vetäessä mutkan suoraksi. Toivottavasti tästä asetuksesta on apua. Ko kellosta ei ole juuri kommentoitu yleistä käyttöfiilistä, joten totean osaltani että parannus edelliseen 5x plussaan on riittävä. Jokapäiväisessä käytössä suurimmat parannukset ovat: - Näppäimien tuntuma. 5x:ssä mössömäiset, tässä napsahtavat - Koko. Vaikka vain vähän edeltäjäänsä litteämpi, tuntuu ranteessa paljon kevyemmältä ja paremmalta. - Taustavalo. 5x:n taustavalo värjäsi koko näytön vihreäksi kun taas nykyinen pitää taustan mustana. Kts kuvat. Oma kelloni safiirilasilla. - Akku. Kestää... ...pidempään.
  6. Uusi vuosi, vanhat väsyneet jutut. Sitten viime näkemän tässä on edetty aika lailla varovaisen suunnitelmallisesti. Hiukan on lenkkeiltykin ja hakattu vanhaa hevosta sellaisella päämäärällä että siitä saisi vielä vähän vauhtia irti. Voitaneen todeta että kovin helposti ei yli nelikymppisestä ukosta huippumaileria tehdä. Kävin tänään repimässä Pirkkolan jäätyneellä kentällä 10km testin. 25 ratakierroksen kiertämiseen kului aikaa 41.59. Garmin kehui että 10km täyttyi jo ajassa 41.05, joten jonkin verran on satelliittiseurannassa heittoa. Aikaisempi satelliittikympin ennätys oli 41.35 vuodelta 2018, joten siihen nähden vauhtia on tullut hieman lisää, mutta eipä ollut rehellinen tulos sekään. Rajoitin löytyy sykkeen puolella aika lailla tasan 160 lyönnissä. Siitä jos mennään yli niin 10km juoksussa matka katkeaa justiinsa. Tahti on silloin noin 4:13min/km. Sykehuippu loppukirissä 164. Paino näytti olevan lenkin ja lounaan jälkeen 84,3kg joten noin 5kg tullut alas sitten viime päivityksen. Polvi on parempi eikä suuria kipuja ole noin neljän lenkin viikkojuoksumäärillä tullut. Normaalilta se ei tunnu kuitenkaan edelleenkään ja välillä tulee ihmeellisiä vittumaisia tunteita jo ihan autosta noustessa. Helpoin tapa satuttaa itseään on yksinkertaisesti mennä hitaasti kyykkyyn, jolloin suoraan polvilumpiosta alas sääriluuhun kulkevassa jänteessä tuntuu kipua. Tämä kylmillä lihaksilla, kyykky- / mäkireenit sujuu kyllä ongelmitta kun paikat ovat lämmenneet. Sellainen positiivinen käänne juonessa on, että vuodenvaihteessa työnantajani laajensi työterveyspalvelujen antia, ja nyt on mahdollista päästä fyssarille ja mahdollisesti jopa magneettikuvaukseen. Sainkin jo hommattua lähetteen fyssarille mutta tapaamiseen en ole vielä ehtinyt. Antaa kuitenkin toivoa siitä että vaiva saataisiin jossain vaiheessa edes diagnosoitua. Sen jälkeen uskaltaa ehkä tehdä suunnitelmiakin tälle vuodelle.
  7. Video_20191126_202042.mp4 Toinen kuvista oli El Sao:sta lähtevä ja toinen Moganista. Hyvin merkittyjä reittejä ja näytti olevan jotkut nimikyltitkin niillä. Mahtaako noista saada selvää. Otin videonkin yhdestä erittäin kuumottavasta laskusta minkä kuitenkin nyt nopeutin ja kuristin resoluutiota aika rajusti että sain sen liitettyä tänne. Ehkä siitä saa selvää, ehkä ei. Tolla saarella riittäisi kyllä upeita reittejä juostavaksi ja pyöräiltäväksi ihan muutamaksi kuukaudeksi.
  8. Pohjattomasta positiivisuudestani huolimatta vieläkään ei oikein lähde. 10km testijuoksu päättyi kahden flunssan rikkoman harjoitusputken jälkeen keskeytykseen. Tiesin jo kotoa lähtiessä ettei siitä mitään tule mutta toivoin ihmettä. Ei tullut. Polvi ei kestä yhtään paremmin. Tasaisella sellainen tunnin lenkki on maksimi, polulla voi ottaa vähän pidemmin. Footbalancepohjalliset tuntuvat hyvältä mutta salamaparannukseen eivät pystyneet. Tuntuu että pelkät polkulönkyttelyt paksupohjaisilla kengillä ovat vieneet kimmoisuuden jaloista ja siitä syntynyt tasapohjatamppaus voi myös osaltaan ärsyttää tuota polveä. Tai sitten se on ikä. Ei tässä 40 ikävuoden jälkeen kuulukaan enää kuin kuolla. Kanariallakin tuli viikon ajan oltua joka ilta vähäisessä sivutuulessa, mutta kävin sentään kolme kertaa vuorillakin könyämässä. Ensimmäinen loman jälkeinen aamupunnitus näytti silti 89kg. Kermakakkua ja viinaa... Nyt edetään lenkkeilyn suhteen näin: - Ajattelin ottaa tuosta painosta nyt semmoiset 5kg rasvaa pois. - Viikottaisista lenkeistä vedän pari asfaltilla ja yritän nostaa askelta vähän enemmän päkiälle ja saada ryhtiä touhuun. - Kaksi lenkkiä viikossa kovia ( vetoja / tempoa tms) - Viikossa yksi pk jumppa Paloheinän mäessä - Fyssarin satujumppia ja salivoimaa riittävästi - Kipua vasten en vedä mitään lenkkiä Katsotaan ja odotellaan tuleeko tuosta jalasta kärsivällisellä tekemisellä enää mitään käyttistä yhtään pidempään reissuun, vai siirrytäänkö kohta johonkin ihan muuhun harrastukseen.
  9. Jalka näytti ja tuntui ortopedin makuun täysin ehjältä, eikä työnantaja maksakaan fyssaria, joten ortopedi suositteli myös footbalancea. Nyt lähtee varmaan anakynnys ihan uudelle tasolle pelkällä uudella pohjallisella!
  10. Vaiva esiintyy kaikilla kengillä niin eipä ole tullut tuollainen vaihtoehto mieleen. Täytyy kyllä pelata tuokin kortti jos ei kohta ortopedi / fyssari osaa auttaa. Menee onneksi kaikki lekurikäynnit työterveyslääkärin lähetteellä niin ei mene omasta kukkarosta.
  11. Istun itäkeskuksen kauppakeskuksessa huolehtimassa varhaisteinistäni joka halusi tulla ryysäämään jonkin tubettajan tapahtumaan. Tässä on hyvää aikaa kirjoitella kuulumisia. Se on lenssu taas päällänsä. Ei onneksi kuumetta tällä kertaa mutta 3 päivää pidin täyslepoa. Ensi viikolla oli tarkoitus piiskata 10km testi mutta ans kattoo ny, josko sitä vähän siirtäisi. Tänään kävin taas keveästi hölkkäilemässä ja raikas syysilma sai ajatukset sen verran hyvin lentoon, että sain laiteltua päässäni muutaman ykkösen ja plussan peräkkäin. Tätä polven kohtaloa tässä katsokaas mietiskelin, kun huomenna on röntgen, tiistaina ortopedi ja sen jälkeen toivottavasti fyssarilta jotain kuningasliikkeitä, millä saadaan taas ryhtiä tekemiseen ja miesuhoa näihin kirjoituksiin. Polvi siis vaivaa edelleen. Vasemman polveni historia ja johtopäätökset: - Ensimmäinen vaiva aikoinaan diagnosoitu juoksijan polveksi. Silloin viiltävän kova kipu polven ulkosyrjällä keskeytti lenkit aina alkuunsa. Perseestä alkava ja säären ulkosyrjälle päättyvä lihas / jänne oli kireä ja hankasi polvinastaa. Ohjeena venyttelyä ja vasemmalle kallellaan olevien pintojen välttelyä jotta sai väljyyttä reiden ulkosyrjälle. Tehosi. - Toisella kerralla triathlonia harrastaessa polvi ei lopulta kestänyt pyöräilyä yhtään. Kondromalasia tms. Ortopedin kautta fyssarilta satujumppaa, jolla korjattiin mm vasemman jalkaterän huonoa ryhtiä. Lisäksi voimaharjoittelua. Harjoitukset paransivat jalkaterän asentoa pystympään ja samalla käänsivät polvea enemmän suoraan eteenpäin. Toimi. Nyt keväällä jalka kesti 166km Rukalla, mutta YPH 105km oli liikaa. Tänään lamppu syttyi päässäni: Ylläksellä kärsin kenkien kauluksien painamisesta nilkan ulkosyrjiin mikä johti askelluksen muuttumiseksi sellaiseksi, että taitoin jalkaterää kipua varoessani sisäänpäin. Lisäksi pyrin kokoajan etsimään polulta jalalle sellaista kohtaa, missä jalka taittuisi sisäänpäin. Väänsin siis jalkaani juuri siihen asentoon, mistä olen aikaisemmin pyrkinyt pois. Tyhmä jätkä. Tämän ajatusketjun jälkeen uskoni on kova siihen, että jalka ei ole vieläkään lopullisesti rikki vaan kyse on taas jonkinlaisesta virheasennosta. Nyt odotan innolla fyssarin ohjeita ja uutta nousua ensi "kauteen"!
  12. Mites noi Sepon sykealueet mahtaa mennä? Lähinnä että millä alueella toi tonnin mattovertti on tarkoitus nousta. Josko sitä itsekin sitten voisi kokeilla ja vertailla tuloksia...🙄
  13. Pistää hymyilyttämään kun porukalla täällä kummoksutaan että kuka nyt statuksen / kahvipöydän vuoksi juoksisi. Kyllä minä ainakin voin rehellisesti tunnustaa että "status" on itselläni motivaattori. Toinen on sitten se haaste että "pystynkö minä tähän". Läpäisemään jonkun kisan / alittamaan jonkin ajan tms. Jos ei nimi koskaan mihinkään tuloslistaan tallentuisi, eikä kukaan koskaan saisi tietää mikä matka ja mihin aikaan on juostu, olisi motivaatio huomattavasti alhaisempi. Mitä isompi ponnistus on ollut tai mitä enemmän se on vaatinut työtä, sitä enemmän siitä saa mielestäni olla jopa julkisestikin ylpeä. Myös maratonista. Jos puu kaatuu metsässä ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko siitä ääni?
  14. Kahta kovaa rapsaa odotellaan. Kumpi reissu lie jättänyt kovemmat jäljet roppaan, mara vai Vantaan armoton yö🍻
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy