dioglanes

Mä en kyllä allekirjoita tota että lapsilla olisi luonnostaan lähes täydellinen tekniikka. Ennemminkin suurimmalla osalla ei ole.

Itse sain joskus Diacorista siten, että maksoin heille vain rokotteen osuuden ja työterveys maksoi käynnin. Kun se liittyi Terveystaloon niin tämä ei ollut enää mahdollista (kolmannen rokotteen kohdalla). Huomattavasti helpommalla pääsee kun varaa ajan suoraan yksityiselle (esim TT:llä 64e kerta sis kaiken). On hieman kalliimpaa, mutta ei sentään lääkärikäynnin verran.

Vantage ja vanhemmat Polarit käyttävät rannesykettä oletuksena ja mikäli löytyy bluetooth-yhteyden päässä sykevyö (paritettu) niin ottaa sen sykevyön eikä käytä rannesykettä. Toimii näin automaattisesti. Vaikea uskoa, että Gritissä toimisi eri tavalla.

Meni varmaan toistatuhatta kertaa ennen kuin ensimmäinen punkki tuli suunnistaessa vastaan (vaatteissa, kerran ihossa). Edit: Se ensimmäinenkin tuli Ruotsista matkalaisena. Koiran kanssa näitä näkyy huhtikuun ja syyskuun välillä noin päivittäin. Jälkimmäinen sai itseni hankkimaan rokotteen vajaan 10 vuoden harkinnan jälkeen.

Polkujuoksukenkien sijaan tuon voi vetää ihan tielenkkareissa

Jep. Tuskin vaikuttaa akunkestoon kuin marginaalisesti. Todennäköisesti tämä toiminto ei tapahtuisi automaattisesti usein, jos vaikuttaisi. Rannesyke ja jatkuva aktiivisuusmittaus vaikuttaa tuohon päivittäiseen akunkäyttöön, näistä taitaa vain sykkeen saada pois. Vantagen ja Gritin kanssa harjoittelu vie suhteessa vähän akkua, kun vertaa vanhempiin malleihin.

Hyvin brändätty. Luultavasti parempi hieroja kuin moni täällä elantonsa ansainneista ammatinharjoittajista. Luultavasti tietää fysioterapiasta ja valmennuksestakin yhtä sun toista vaikkei tutkintoja olekaan. Suomalaisuuteen kuuluu olennaisena osana toisten vähättely. Etenkin jos se toinen ei ole ansainnut kunniaa, mammonaa ja mainetta vaatimattomasti ja siitä kenelläkään kertomatta.

Hiihtäjillä on aerobiset ominaisuudet yleensä hyvät. Luultavasti juoksemalla sopivasti määrää ja tekemällä sekä lyhyempi rentoja vetoja ja vauhtileikittelyjä (15s-90s rennon kovaa) riittää nostamaan cooper-tulosta. Tämä saavutetaan hermotuksen parantumisella ja taloudellisuuden parantumisella. Ihan maksimaalista mk-treeniä (tonneja) ei kannata kauheasti tehdä, koska kehitys jäänee lyhyeksi. Jos kuitenkin haluaa nopeasti parantaa cooper-tulosta niin esim pari tehoblokkia (juostaan esim 4 päivää perättäin mk-vetoja 15-20min yht / kerta) voisi toimia tuon cooperin osalta. Toisaalta se ei välttämättä vie kuntoa eteenpäin pitkällä tähtäimellä. Lyhyille matkoille harjoittelu on sitten erilaista.

Päivititkö puhelimen flow-apin? Itse kelloon ei ilmeisesti päivitystä ollut, vaan tuo päivitys ja ongelma liittyy flow-appiin.

Nyt on hieman jyrkästi (=väärin) käännetty yllä tuo WHO:n tiedote ”At this point in the pandemic, there is not enough evidence about the effectiveness of antibody-mediated immunity to guarantee the accuracy of an “immunity passport” or “risk-free certificate.”” vielä ei ole siis riittävästi näyttöä, koska testituloksissa on vääriä positiivisia sekä vääriä negatiivisia tuloksia, jolloin ei voida varmuudella tietää onko ns. uusintatapauksissa tullut aiemmin väärä tulos tai onko taudista edes vielä parannuttu vai onko se vain uudelleenaktivoitunut.

Niistellään sitä pk-seudullakin. Ja syljeskellään. Tosin tätä harrastan vain lenkillä. Kyllä itse yleensä katon, ettei kaverin tai ohikulkijan päälle mene. Lisäksi nyt saatan katsoa onko muita edes näkyvillä, kun kaikesta pahastutaan (jo ihan juoksemisestakin lehtien mielipidepalstojen mukaan, kun hengittää liian voimakkaasti). Nyt olen miettinyt sitä, että kumpi on pahempi; ne, jotka selvästi tekevät suojaliikkeen (huivia naaman eteen yms) ohittaessa vai ne, jotka tuolla potkivat palloa isoissa porukoissa tai 5 aikuisen kokoista ihmistä pakkautunut pieneen autoon. Näistä ensin mainittu tuntuu liioittelulta ja todennäköisesti epäonnistuneelta suojautumiselta. Jälkimmäinen puolestaan tuntuu liian huolettomalta.

Pitää muistaa että aerobinen kynnys on ns. keksitty raja. Myös määrittelytavat ovat vuosien varrella kai hieman muuttuneet. Anaerobinen kynnys (Lactate Treshold) puolestaan on suht "oikea" raja. Myös sykkeet ja rajat voivat vaihdella päivittäin ja se mikä oli viime vuonna ei välttämättä ole tänä vuonna. Jos nyt kuitenkin olisi niin että aerobinen kynnys olisi mitattu ja saatu arvo 150 niin se ei tarkoita sitä, että kaikki mikä on alle 150 on kevttä PK:ta ja kaikki mikä on yli on kevyttä VK:ta. Sykkeen nouseminen esim pidemmässä ylämäessä ei tuhoa peruskestävyyslenkin vaikutusta ja toisaalta VK-alueella juostessa (VK-lenkit, Tempot, TV-reippaat, TV-kovat ja mitä näitä termejä onkaan) ei vaikutus häviä vaikka loivassa alamäessä syke laskisi alle 150, jos vauhti pidetään samana. Se kertoo ennemminkin hyvästä kunnosta ja palautumisesta. Jos juoksee PK-lenkin sykkeellä 115-120 tai sykkeellä 140-145 (kun oletetaan että se kynnys oli 150) niin rasitus on huomattavasti erilainen. Vauhtiero voi olla myös luokkaa 1min/km tai enemmän. Ja silti molemmissa tapauksissa ollaan PK:n puolella. Molemmille rasitustasoille on monipuolisessa harjoittelussa aikansa ja paikkansa. Lisäksi joskus reipasvauhtinen harjoitus voi hyvinkin olla sykkeiden puolesta vielä PK:n puolella vaikka se vaikutus on sama kuin sillä, että syke olisi aerobisen kynnyksen yläpuolella. Tyypillisesti on hyvä käyttää vähintään kahta tekijää harjoituksen aikaisen kuormituksen seurannassa. Esim syke ja vauhti, tai syke ja tuntuma, tai vauhti ja tuntuma. Nämä yhdessä kertoo paremmin todellisuuden kuin yksi tekijä. Kyllä. Näin se sykkeen pitäisikin käyttäytyä. Esim keskisyke on tästä syystä hieman huono kertomaan rasitustasoa, koska sen ollessa PK:n puolella on todennäköistä että harjoituksesta suuri osa on ollut vauhtikestävyyttä kehittävää eikä peruskestävyyttä. Jos juoksee esim siten että pitää sykkeen 140 2 tuntia, pitäisi vauhdin hiljentyä matkan edetessä.

Osta siis vain se uusi tekstiiliosa. Polarin anturissa on varmaan se pari vuotta takuuta eli jos vaihdolla ei toimi niin sitten yhteyttä Polariin.

Itselläni ei ole koskaan ollut tarvetta metalliliitäntöjä putsailla. Mutta päivittäinen käyttö vaikuttaa siihen, miten se kestää. Kannattaa käyttää ennemmin ultraäänigeeliä kuin vettä/hikeä/sylkeä kostuttamiseen. Näin kosketuspinnat iholle pysyvät paremmassa kunnossa pidempään. Haalealla vedellä huuhtominen lenkin jälkeen ja pyyhkeeseen kuivaaminen -> hiet ja muut kuonat pois. Tämän jälkeen vyö kuivumaan. Mikäli irroitettava anturi (Polar) niin se pois ennen pesua ja takaisin vasta ennen lenkkiä. Toisilla kestää sykevyö vuoden ja toisilla vuosia. Myös käyttäjän koko varmasti vaikuttaa, koska isommalla rinnan (alapuolen) ympäryksellä se joutuu kovempaan venytykseen käytössä.

Siirtyy bluetooth-yhteydellä puhelimen kautta Garmin Connectiin.