Jump to content
Juoksufoorumi.fi










supervillain

Jäsenet
  • Content Count

    13
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

10 Good

Converted

  • Coopperi
    3650
  1. supervillain

    Puolimatka < 4:30

    No niin, ura aukesi Kiskossa 14. sijalla ja ajalla 2.09 tasan. Uinti on mitä on, pyöräily kulkee jo samaa vauhtia kuin kansallisen tason triathlonisteilla, mutta pyöräilyn jälkeinen juoksu oli surkeaa. Toisin sanoen en osannut passailla tarpeeksi pyöräilyn lopussa. Reitit olivat toki Kiskossa varsin mäkiset, mutta niin ne taitavat olla Tahkollakin. Anyway, sarkaa on vielä, mutta ei tavoite aivan mahdottomalta ensimmäisen kisani perusteella vaikuta.
  2. supervillain

    Puolimatka < 4:30

    Harmi Lauri, että arjen realiteetit iskivät vastaan noin rajusti. Ehkä se on kuitenkin ihan hyvä opetus oppia aikaisin. Oikotietä menestykseen, tai edes korkeisiin harjoitusmääriin ei ole, vaan homman pitää olla sekä kestävällä pohjalla että nousujohteista. Itsellä homma on sujunut lähes ohjelman mukaisesti, mitä nyt huhti–toukokuussa tuli suunnistuksen kevätkauden takia poikkeava ohjelma. Lähinnähän se vaikutti negatiivisesti uintiin, joka oli muutenkin heikoimmalla tasolla. Nyt sitten on harjoituskisoissa maksettu velkaa siitä. Kun vielä huomasin, että käytännössä kaikki seudun uimahallit ovat kiinni seuraavat puolitoista kuukautta, niin tekniikkatreenien teko vaikeutui kummasti. Järveen nyt sentään jotenkuten tarkenee mennä. Muuten harjoittelu on tuottanut aika hyvin tulosta; juoksu on suurin piirtein sillä tasolla missä pitäisikin, ja pyöräily ehkä jopa hämmentävän hyvällä ottaen huomioon etten ollut sitä koskaan harjoitellut ennen viime syksyä. Ohessa raportit ensimmäisestä ja toisesta (eli tämän viikon maanantaisesta) harjoituskisasta Nokialta. Kiskossa on sitten lauantaina ensimmäinen tosikoitos edessä, tavoitteet vielä varsin maltillisia (selvitä hengissä) perusmatkan suhteessa pitkästä uinnista johtuen.
  3. supervillain

    Puolimatka < 4:30

    Ei tosiaan kannata masentua. Tavoitteidesi saavuttamiseksi elämän pitää olla aika hyvin balanssissa. Pelkällä harjoittelulla se ei onnistu, vaan myös lepoa pitää tulla tarpeeksi, ja näiden summakaan ei saa rikkoa perhe- yms. suhteita. Sikäli mietin, että onkohan tuo Frielin 700 tunnin ohjelma järkevä sinulle. Itsen pusken 600 tuntia ja siinäkin tuntuu välillä olevan tekemistä työn, harjoittelun, levon ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Välillä tuntuu, että menen aika limiteillä, vaikka mulla on enemmän tai vähemmän 20 vuotta kansallisen tason kestävyysharjoittelua takana. Frielin ohjelmassa jo Base 2 -vaiheessa tulee (määrän koko ajan lisääntyessä) sekä 1 (mäki)vetoharjoitus että tempoharjoitus viikkoon per laji, eli rasitus on merkittävästi kovempi kuin Base 1 -jaksossa. Siksi kannattaa olla realisti sen suhteen, millaista ohjelmaa jaksaa tehdä. Jos tuntuu, että olet koko ajan sairaana, tai motivaatiossa on hakemista, niin kannattaa ehkä jiirata suunnitelmia. Kuten Friel kirjoittaa, on parempi tehdä suunnitelma, jonka pystyy toteuttamaan kuin hakea kuuta taivaalta ja pettyä, kun ei ehdi/jaksa noudattaa ohjelmaa. Hiljaa hyvä tulee, ja harjoittelun on syytä olla nousujohteista myös vuositasolla. Mutta mitäpä minä tiedän, ehkä nuorena poikana vielä palaudut niin hyvin, että 700 tunnin tahti on sinulle sopiva. Muista kuitenkin kuunnella kehoasi.
  4. supervillain

    Puolimatka < 4:30

    Missä Lauri mennään tällä hetkellä? Itsellä vuodenvaihteen seutu Lapissa meni kohtalaisesti, vaikka muutama päivä menikin sairasteluksi. Ennen lähtöä kuvailimme Kangasalla uintitekniikkaa (tästä lisää myöhemmin) ja kotiinpaluun jälkeen vedin taas FTP-testin. Tulos parani hitusen 298:sta 300 wattiin, vaikka testi tuntuikin ehkä jopa pahemmalta kuin edellisellä kerralla. Kun veteraanien SM-hallit sattuivat olemaan Pirkkahallissa, intouduin lähtemään kellottamaan virallisia tilastoaikoja kaikille matkoille 400 metristä ylöspäin. Tulin tietysti kipeäksi 10 päivää ennen kisoja, joten valmistautuminen niihin jäi yhteen ainoaan vetotreeniin (siis koko talvena). Siihen nähden tulokset (kolme hopeaa, ajat 1:02, 2:10, 4:31, 10:13) olivat yllättävänkin hyvät lukuunottamatta kolmosta, jossa veto oli yksinkertaisesti loppu jo ennen starttia. Muutenkin kisareissuun mahtui kaikkea mielenkiintoista kuten yksi kuperkeikka. Pidempi tarina (ja video kuperkeikasta) löytyy blogista.
  5. supervillain

    Puolimatka < 4:30

    Laitetaan tähän väliin uusi statuspäivitys. Viimeiset neljä viikkoa ovat menneet preparointijakson tiimellyksessä, näin Frielin terminologiaa käyttäen. Siihen on kuulunut 2-3 uintia viikossa, joista keskimäärin yksi valmentajan kanssa. Määrät eivät ole ihmeellisiä, vaan harjoitukset ovat olleet nimenomaan tekniikkapainotteisia. Toinen merkittävä osa-alue harjoittelussa on ollut voimaharjoittelun aloittaminen ja lihasten jälleenrakentaminen ennen tulevaa maksimivoimakautta. 2-3 punttitreeniä viikossa ja muutamat core-jumpat siihen selkään. Alun lihastuskasta on nyt päästy ja voimaa alkaa jo olla jonkin verran. Pyörällä olen rullaillut kohtalaisesti, ml. muutama ns. eeppinen treeni: Mount Cook trainerilla Pico do Arieiro ihan aikuisten oikeasti eli 1800 metriä vertikaalista Viime lauantaina tein 20 minuutin FTP-testin Trainerroadilla, joka osoitti kynnystehon nousseen 298 wattiin. Suunta on siis oikea. Juoksua olen edelleen tehnyt erittäin varovasti. Plantaarifaskia vihoittelee hieman edelleen ja haluan päästä vaivasta kunnolla eroon. Pohkeet ovat jo palautuneet uinnin aloittamisen shokista, ja uskoisin jännityksen jalanpohjassakin jo helpottaneen. Yhteensä harjoittelua on tullut suunnitellusti keskimäärin noin 10 tuntia viikossa. Tällä viikolla alkoi Base 1 -jakso, jossa määrät alkavat hiljalleen nousta, ja samalla Maximum Transition -jakso salilla. Tapanina suuntaamme Äkäslompoloon, jossa on tarkoitus jo lyödä hieman määrää koneeseen. Rajoitettujen uintimahdollisuuksien (Pajala 30 kilsan päässä) vuoksi tilasin StretchCordzin, jotta tuntuma uintiinkin säilyisi. Tarkempi yhteenveto menneestä jaksosta löytyy blogista.
  6. supervillain

    Puolimatka < 4:30

    Kiitokset, näinhän se on. Tämä kaipaa tosin ehkä hieman lisätaustaa: ns. normaalipotkuni on tiheä kuusitahtipotku, joka ei ehkä näyttäisi ihan yhtä jäykältä. Siinä vain ongelmani on se, että reidet keräävät niin paljon happoa, että käsiin ei tahdo riittää happea jaettavaksi. Tuon kaksitahtipotkua etäisesti muistuttavan tekniikan omaksuin vasta kuvausta edeltävänä päivänä, ja se on kestävyysmielessä valtava loikka alkuperäiseen, vaikka ei vielä viekään kovin hyvin eteenpäin.
  7. supervillain

    Puolimatka < 4:30

    Liityn hieman myöhässä tähän letkaan. Oma taustani on suunnistuksessa, mistä syystä juoksuvauhti ei tule olemaan rajoittava tekijä tavoitteen saavuttamisessa. Siinäkin perusominaisuudet ovat parhaimmillaan yllättävän lyhyissä suorituksissa. 400 m alle minuutin, 1000 m 2:43, 1500 m 4:14, 3000 m 9:24, 5000 m 16:24. Kaikki ilman sen kummempaa rataharjoittelua ja mitään matkaa en ole juossut usein (tonnivitosen tasan kerran kevättalvella 2011). Pyörällä olen liikkunut vaihtelevasti pitkiäkin (100km+) lenkkejä, lähinnä puutteet ovat voimassa ja lihaskestävyydessä. Tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa varsinaisesti harjoitellut pyöräilyä, kun (uintitreenin aloittamisesta alkanut) plantaarifaskiitti suunnistuskauden lopussa ajoi trainerin päälle. Muutama viikko sitten mittasin Trainerroadilla FTP:ksi 289 wattia, mutta uskoisin sen olevan hitusen yläkanttiin sykkeisiin nähden. Tai ainakaan kolmen tunnin treenissä teho- ja sykealueet eivät oikein kohdanneet. Uinnissa lähdin käytännössä nollasta elokuussa. Tai no, osaan uida, mutten ole koskaan uinut matkaa tai varsinaisesti harjoitellut tekniikkaa. Siellä on siis eniten sarkaa ja olenkin ottanut yksityistunteja asiaa korjatakseni. Tällä hetkellä uinti näyttää tältä. Aivan samanlaisia tuntimääriä kuin Lauri en perheellisenä pysty tahkoamaan, mutta tavoittelen jotain 550–600 tuntia kuitenkin. Suunnittelen vuotta Frielin raamatun pohjalta, kuitenkin ottaen talvella ohjelmaan merkittävästi enemmän hiihtoa. Aloitin blogin projektistani, ja kirjoittelen sinne perusraportoinnin lisäksi myös aloittelijalle eteentulleista ongelmista, kysymyksistä ja niiden ratkaisuista.
  8. supervillain

    Ironman Arizona 2014

    Tosiaan pitää muistaa, että Del Corral veti Floridassa täyden matkan 15 päivää aikaisemmin, mikä ei liene ammattilaisillekaan aivan tavanomaista. Se saattaa siis jonkin verran painaa jäsenissä. Toisaalta Floridassa Del Corral oli niin julmetusti perässä Starykowiczia, että oli pakko vetääkin täysillä loppuun asti. Nyt jos voitto ratkeaa jo aikaisessa vaiheessa, niin ihan samanlaista puristusta ei välttämättä loppuun enää löydy.
  9. supervillain

    Ironman Arizona 2014

    Del Corral on tosiaan lähtenyt aivan käsittämätöntä vauhtia juoksuosuudelle. 8 km kohdalla enää kolmisen minuuttia Rappia perässä ja juoksee yli puoli minuuttia / maili kovempaa vauhtia. Nopealla laskutoimituksella Del Corralin alku on ollut on noin 2.35:n vauhtia. Alku on tietysti aina alku.
  10. supervillain

    Ironman Arizona 2014

    Onko tosiaan niin, ettei tämän tason Ironman-kisoista ole mitään reaaliaikaista tulospalvelua väliaikoineen? Nuo muutamat ilman ohjaajaa paikallaan seisovat ja pääasiassa kädet taskussa pällisteleviä toimitsijoita kuvaavat kamerat eivät hirveästi seuraavan neljän tunnin aikana lämmitä.
  11. Kuka teki alkuperäisen taittotyön? On aika vaikea kuvitella, että he eivät olisi säilyttäneet PDF:n lisäksi originaalitiedostoa, oli se sitten taitettu millä ohjelmalla tahansa. Joka tapauksessa asiaa kannattaisi kysellä, vaikka se ei tähän painokseen auttaisikaan.
  12. supervillain

    Traineri

    Itsellä on pyörinyt Wahoon Kickr varastossa pari viikkoa DC Rainmakerin suosituksesta (pidempi arvio laitteesta), ja olen ollut todella tyytyväinen. Hintaa on, mutta kun laskee laitteen käyttöiäksi vaikka 10-15 vuotta (Kickr on todella järeä), niin pystyin sen nielemään. Omani tuli Apple Storesta nopeasti, jolloin siihen sai Suomen Alvit ja tiedän heidän takuunsa toimivan hyvin. Syitä Kickrin hankintaan: Tarkka tehon ohjaus ulkoisesta yksiköstä – mahdollistaa sellaisten ohjelmistojen kuin TrainerRoad käytön. Lähettää dataa sekä ant+- että Bluetooth LE -yhteyden yli – toimii siksi yhteen lähes minkä tahansa ulkoisen yksikön, puhelimen, tietokoneen jne. kanssa. Avoin alusta – mahdollistaa em. ohjelmistot sekä omat hakkeroinnit, jos niihin on tarvetta ja halua. Lisäksi ei ole pelkoa siitä, etteikö dataa saisi laitteesta ulos tulevaisuudessakin, toisin kuin joillain suljetuilla järjestelmillä. P.S. Jos ostat laitteen (tai mitä tahansa) Apple Storesta ja olet SAS:n EuroBonus-jäsen, saat ostoksista pisteitä menemällä sivuille SAS:in virtuaalisen ostoskeskuksen kautta.
  13. supervillain

    Poweri vai kiekot?

    Miksi Tehomittari? Tehomittari on aika perustavalla tavalla erilainen tapa suorituksen mittaukseen kuin syke, mutu tai nopeus. Näistä syke ja tunne mittaavat inputtia (esim. sydämen pumppaama veri), kun taas teho ja tietysti nopeus outputtia (polkijan näkökulmasta, nopeus koko liikkuvan massan). Siksi teho on pyöräilyssä monella tavalla harjoittelun kannalta olennaisempi tieto kuin syke. Juoksussahan vastaavaa mittausta on vaikeampi tehdä, ja muuttujia on muutenkin enemmän. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, tehomittari reagoi välittömästi tehon muutokseen. Tämä on olennaista esimerkiksi vedoissa, joissa sykkeen perusteella polkiessa helposti lähtee aivan liian lujaa, koska syke reagoi hitaasti. Niinpä usein käy niin, että minuutin kohdalla syke heilahtaa heittämällä tavoitesykkeen yli ja vauhtia joutuu himmaamaan, jolloin intervallin harjoitusvaikutus voi olla pilalla. Syke on lisäksi erittäin altis heilahteluille monista eri syistä. Esim. vuorokaudenaika, kofeiini, ruokavalio, henkinen stressi, herkistelyn tila jne. vaikuttavat sykkeeseen, vaikka polkisi samoilla tehoilla ja tunteella. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sykemittauksesta olisi hyötyä myös pyöräilyssä. Suurimman hyödyn tehomittarista saakin juuri yhdistettynä sykemittariin. Esim. siinä vaiheessa peruskuntokautta, kun pk-lenkkien sykkeet pysyvät ennallaan, mutta tehot ovat merkittävästi korkeammalla kuin marraskuussa, tietää että peruskunto alkaa olla hyvällä mallilla. Tässä muutamia muita etuja tehomittarin käytöstä: Harjoituksista pystyy tekemään erittäin tarkasti kilpailutehoja vastaavia. Oman vauhdin säätäminen kisoissa on merkittävästi helpompaa ja riski seinään ajamiselle on paljon pienempi, kun tietää oman tasonsa. Em. rajojen ja tasojen (esim. FTP) seuraaminen on merkittävästi helpompaa kuin käymällä jatkuvasti kalliissa testeissä. Tarkkuus ei ole aivan samaa luokkaa mutta kuitenkin riittävän hyvä, ja lompakko tykkää. Lisäksi tasoista on jatkuvaa seurantaa, eikä vain satunnaisia otoksia. Pitää kuitenkin muistaa, että tehomittari ei ole mikään taikasauva, jota heilauttamalla (tai siis pyörään kiinnittämällä) muuttuu itsestään paremmaksi pyöräilijäksi. Jo pelkästään omien tehotasojen määritys ja harjoitusvauhtien säätäminen niiden perusteella varmasti auttaa tuloksien parantamisessa. Suurimman hyödyn mittarista kuitenkin saa, jos viitsii paneutua jonkin verran fysiikan lakeihin, johon tehonmittaus perustuu, sekä siihen dataan, jota mittaristaan saa. Itse suosittelisin Joe Frielin The Power Meter Handbookia asiaan vihkiytymiseen. Se on lyhyehkö mutta kuitenkin varsin perusteista lähtevä helppotajuinen kirja tehomittarin käyttöön ja parempaan harjoitteluun sen avulla. Kirjasta on saataavana myös Kindle-versio, jota pystyy siis lukemaan älypuhelimella tai tietokoneella, vaikkei varsinaista lukulaitetta omistaisikaan.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy