Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Senseless

Jäsenet
  • Content Count

    209
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

54 Excellent

About Senseless

  • Syntymäpäivä 18.12.1973

Converted

  • 10km
    49:00 (27.4.2014)

Recent Profile Visitors

453 profile views
  1. Senseless

    TeräsSika 2019

    Ja ainakin tänä vuonna ihan hiton kylmää.
  2. Senseless

    TeräsSika 2019

    Ensimmäisestä vaihdosta saa tosiaan aikaa pois helposti, mutta toisesta ei. Meikäläisen tasoisen pyöräilijän ei kannata mitään pyöräilykenkiä käyttää vaan ainakin toistaiseksi vedetään lenkkareilla ekasta vaihdosta lähtien. Oluenjuonnissa tarvinnee lajityypillistä harjoittelua. Mutta ei kyllä mitään Olvijuoksutyylisiä intervalleja. Tiukka lyhyehkö lenkki ja oikeasti kylmä olut ihan heti kouraan. Eikä mitään alkoholitonta olutta kyllä parane kuvioon sotkea, muuttujia on muutenkin ihan riittävästi. Tuostahan taitaa tulla ihan sopiva konsepti lauantain saunalenkeille... PK-kausi tulee ehkä turhan aikaisin eli tuossa Wapun ympäristössä. Eikä työssäkäyvä ihminen enää voi siihenkään suhtautua samalla vakavuudella ja pieteetillä kuin opiskeluaikoina; tuollainen viikon rypistys on suurin piirtein maksimi nykyään... MK-harjoitteeksi olen ajatellut tuollaista 12 x 4cl x 38% / 5' tyylistä tunnin settiä. Siihen tietysti alku ja loppuverryttelyt (1-2 x 0,5l) päälle.
  3. Senseless

    TeräsSika 2019

    No niin, viikonloppu oli ja meni ja terässikailtua tuli. Ihan ei mennyt ns. putkeen, mutta kun ihan noviisina ja nöösipoikana on liikenteessä, niin ainakin jäi parannettavaa seuraavaan kertaan sekä melko paljon uutta oppia. Kisapäivän aamuna nappasin kaverin kyytiin ja siitä sitten ajelimme kisapaikalle ihan hyvissä ajoin, kisakanslia ei ollut vielä edes auennut paikalle tullessamme ja Cafe Kuusijärven makkaraperunoitakin joutui hetkisen odottelemaan kun keittiö aukesi sen suhteen vasta yhdeltätoista. Makkaraperunat saimme kuitenkin eteemme ja, kun olimme linnoittautuneet melkein kisakanslian viereiseen pöytään, numerolapun noutaminen suoritettiinkin pöytiintarjoiluna. Nam, röyh ja kiitos. Yleisen kisapaikan ja -fiiliksen tarkastelun sekä tulevien kanssakilpailijoiden kanssa jutustelun lomassa siirsimme vielä pyörät telineisiin odottamaan käyttöä ja samalla valtasimme mielestämme sopivan paikan vaihtoalueeksi. Varsinainen ohjelma alkoi tuntia ennen lähtöä Isojen Poikien (yli satakiloiset) punnituksilla/painonarvioilla joissa maksimiksi punnittiin sangen kunnioitettavat 136 kiloa. Siitä jatkettiin joukkue-esittelyillä joista erityisesti jäi mieleen Steinin Ramin nimipäivien räminää ja pyrotekniikkaa sisältänyt sisääntulo sekä Hoitsukoiden vallan silmiä ilostuttava asustus. Vielä kilpailunjohtajan (possupuvussa) vetämä alkulämmittely niin johan oli kaikki valmista huimia urheilusuorituksia varten. Miesten yleinen sarja starttasi uintiin suurinpiirtein ajallaan ja veteraanikarjut minä mukaan luettuna sitten kolme minuuttia sen jälkeen. Eli ensimmäinen osuus, himpun etukäteen hirvittänyt uinti: Voi _rumasana_! Eihän tuollainen noin 250 metrin uinti joka kiertää kaksi poijua ja palaa lähtöpaikkaan ole uintia jos jää joukon keskivaiheille. Se on potkunyrkkeilyn, painin ja räpiköinnin ristisiitosta. Ihme että uimalasit pysyivät päässä ja toinen ihme etten (kai) onnistunut kiskaisemaan keltään uikkareita polviin. Joka tapauksessa ensimmäinen tavoite tuli saavutettua; en hukkunut. Ja eikun vaihtoon ja pyöräilemään. Vaihdossa annoin kyllä melkoisesti tasoitusta kun kiskoin vähän kireitä sukkia hieman kosteisiin jalkoihin. Ensi kerralla en kyllä sukkia laita. Mutta pikkuhiljaa livahtivat sukat ja lenkkaritkin jalkoihin ja ravia kohti pyörätelineitä samalla kypärän hihnaa kiinnitellen. Toinen osuus, pyöräily: Pyörä telineestä ja puomin jälkeen satulaan. Kun lähtee heikon uinti-vaihto-yhdistelmän jälkeen noin niin kuin ryhmänsä viimeisenä pyöräilyyn niin saa ainakin ohitella. En edes laskenut kuinka monta selkää tuli vastaan. Mutta heti siinä viiden kilometrin kohdilla alkoi pyörän takapää tuntua jotenkin hassulta ja kun sinnepäin vilkaisin, niin näin renkaan vipottavan sivusuunnassa melko lailla reippaasti. Himpun harmitti ja jonkin verran pelotti että entäpä jos se pettää ihan kokonaan "täydessä" vauhdissa. Jatkoin kuitenkin polkemista, mutta ylämäissä ei sitten uskaltanut nousta ollenkaan putkelle. Hetikohta tuon jälkeen, siinä ehkä kuuden kilometrin kohdalla, kolme minuuttia myöhäisemmässä ryhmässä startannut veteraaninaisten tuleva voittaja pyyhkäisi ohitse. Pieni nainen, hyvässä ajoasennossa ja merkittävästi kovempi vauhti --> ei mitään mahdollisuutta pysyä peesissä --> ihan itsekseni sain jatkaa. Viimeisen ylämäen jälkeen naisten yleisen sarjan (yleisten naisten?) kärkikolmikko ajoi meikäläisen kiinni ja itsetuntoani koetellen ohitse, mutta sain siitä kyllä loppumatkalle tosi hyvän peesin. Kiitoksia vain osallisille jos satutte tämän lukemaan, testosteronitasokin varmaan nousi pykälällä siinä perässä... Kaikki mukava loppuu aikanaan ja olikin jo aika palauttaa pyörä telineeseen, heittää kypärä matkan varrella vaihtopaikan muuttolaatikkoon, kuulla toverin olevan puolisen minuuttia edellä ja tossua toisen eteen: Kolmas osuus, juoksu: Heti kaartaessani ensimmäiselle kierrokselle Kuusijärven ympäri oli juomapiste. Himpun kun janotti niin kietaisin huiviini pienehkön mukillisen urheilujuomaa. Paitsi että eihän se ollutkaan urkkaa, vaan jumaliste Batteryä. Juuri kuten kisaohjeissa oli kerrottukin. On muuten sitten ensteksi huono juoma tuollalailla kesken kisan. Tuntui mahassa vielä toisellakin kierroksella eikä oikein vie edes janoa. Eikä anna energiaa. Vielä kun molemmat pohkeet kramppasivat kohtuullisen huolella niin kävi kyllä mielessä että kuinkahan mahtaa matka maistua. Kierroksen loppupuolella pohkeet kuitenkin totesivat että kyllä tuo jätkä sittenkin "juoksee" vielä toisenkin kierroksen, vaikka pari kertaa oikein pysähdyinkin hetkeksi venytelläkseni, ja päättivät lopettaa kiristelyn. Vielä kun pääsin toverin rinnalle vaihtamaan pari sanaa ennen ihan pientä nostoa näyttääkseni että jollain lailla kulkee, niin toinen kierros oli sitten jo ihan nautiskelua. Tuuletukset loppuun ja kaarros terassille. Neljäs osuus, olut: Kaksi puolen litran tölkillistä olutta. Lempijuomaani. Opiskeluaikoina (ja myöhemminkin) satoja, ellei tuhansia, litroja takana. Hymyillen oluet naamariin ja siitä hyvävoimaisena maaliin. Not! Ikinä, siis ei ikinä (muistaakseni), ole oluen juominen tökkinyt noin pahasti. Ensimmäisen tölkin puolessavälissä tuli jo tunne että riittää; vielä lisää tätä ja seurauksena voi olla ns. yliastuttu suoritus. Mutta ei auttanut, vähitellen, ihan väkisin ja naama irvessä karhut tuulensuojaan noin neljässä ja puolessa minuutissa. Neljä ja puoli minuuttia! Veteraaninaisten voittaja kiskaisi aikaan yksi nolla kahdeksan. Naurettavaa. Säälittävää. Maali! Aika kokonaisuudessaan 48:41. Ei tuuletuksia, rappusille istumaan ja pitelemään mahasta kiinni; ei tässä nyt iso mies ala oksentamaan ihmisten nähden. Vaivihkaa kuitenkin tarkistin suuntiman lähimpään vessaan jos olo sattuisi menemään huonompaan suuntaan, onneksi turhaan. Hetki huilia, polkupyörä valmiiksi auton perään, saunakamppeet mukaan ja saunaan. Sapuskaa ja palkintojenjako jonka jälkeen tuomitsin itseni ajokuntoiseksi eli kotimatka. Saunoessa olut (jopa alkoholiton sellainen) maistui jo hyvältä. Samalla kypsyi toverin kanssa päätös siitä, että ensi vuonna uudestaan. Tosin nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin eli ainakin: - Uintinopeutta lisää että kehtaa mennä eturiviin lähdössä - Ilman sukkia - Ehjänä pysyvällä pyörällä - Ilman Batteryä matkan varrella - Ehjänä pysyvillä pohkeilla - Onko kellään ideaa miten tuota oluen juontia voisi harjoitella tavoitteellisesti? Ei siis humalahakuisesti? - Ilman poislähtöaikataulua ja ehdottomasti ilman omaa autoa. Ehtisi sitten rauhassa savusaunaankin jollei se ole sitä ennen palanut. Ei pitäisi olla kolmen vartin alitus tekemättömissä. Kiitoksia järjestäjille ja kanssakilpailijoille (erityisesti sille peesattavalle), hauskaa oli!
  4. Senseless

    TeräsSika 2019

    Julkistetaan nyt täälläkin että ensi viikon lauantaina, eli 24.8.2019, Raisu Lumous järjestää taas TeräsSika kilpailun, johon allekirjoittanutkin on lähdössä. Kyseessähän on tietyllä tavalla varsin matalan kynnyksen triathlon (tai oikeastaan quathlon (?)) jossa on mahdollista, ja jopa suotavaa, kilpailla ryppyotsattomasti. Mahdolliset otsan rypyt joka tapauksessa toivottavasti oikenevat viimeistään viimeisen osasuorituksen kohdalla; lajit ko. kilpailussa ovat 250m uinti, 10km pyöräily, 3,5km juoksu ja 1l olut. Kyllä viivalla silti on ollut ja varmaan tulee olemaankin ihan oikeita urheilijoita, sillä reittiennätys on himpun vajaa 32 minuuttia. Tavoitteena tällaisella ensikertalaisella veteraanisialla on huonosta harjoittelusta huolimatta saada tehtyä mahdollisimman ehjä suoritus, joka tarkoittaa että matkan aikana ei: Hukuta "uidessa" Kaaduta pyöräilyssä Katketa juoksussa Läikytetä juodessa Ja jos loppuaika jää alle 45 minuutin, niin olen ihan tyytyväinen.
  5. Kiitoksia kovasti, tuonne siis taidan suunnata nokkani pässiäisenä, joskus käy peikkomainen flaksi! Toivottavasti tuo on ollut sen verran käytössä että muistuttaa polkua. Tuon kun kiertää kolmeen kertaan ja siirtymät päälle niin tulee juuri sopivasti noin 24 kilsaa. Vielä kun olisi kahvila auki... Ja jos joku haluaa liittyä seuraan kierrokselle tahi useammalle kuuntelemaan (ja mielellään kertomaan) huonoja ja/tai mauttomia vitsejä, niin sitten tarttee vaan sopia ajankohta tarkemmin.
  6. Jaa siellä on niin paljon vielä lunta. Täällähän kevät on (tai siis oli...) jo pitkällä. Hiihtäminen ei ole vaihtoehto kahdesta syystä; sukset ei sovi pikkuauton kyytiin ja mää olen sysip**ka hiihtäjä. Eikö sielläpäin ole aktiivista maastopyöräilyjoukkiota joka läskipyöräilisi metsässä kesät talvet ja joiden tamppaamalle reitille uskaltaisi käydä juoksentelemaan?
  7. Moro nääs, Nyt yleinen (lue: vaimon) mielipide alkaa olla varmistunut sellaisille kantimille että pääsiäisen vietto Joensuun lähimaisemissa alkaa olla se todennäköisin vaihtoehto. Ilmaisin kuitenkin henkilökohtaiseksi tahtotilakseni että puuduttavien ajomatkojen vastapainoksi käyn sitten ko. juhlapyhien aikana, lauantaina tai sunnuntaina, lenkillä. Rentouttavalla, pitkähköllä ja rauhallisella sekä kaikkein mieluiten rakentamattomassa ympäristössä, tarkoittaen siis reilun parinkympin polkuhölkkää. Ko. maakunnan metsiä tuntemattomana kyselenkin nyt teiltä, arvon foorumilaiset, vertaistukea kun pitäisi joko: a. Löytää jonkin kohtuullisen hyvin merkityn, mieluiten rengasmaisen, polun pää. b. Yhyttää paikallistuntemusta omaava opas/porukka joka juoksuttaa Tamperelaisen toimistotyöläisen suuntavaiston sekaisin Pohjois-Karjalaisessa vaaramaisemassa. c. Canada Ja vielä joitain muita reunaehtoja, vaikka lahjahevosta ei paranisi suuhun katsoa... - Kovin monen kymmenen kilometrin päähän Joensuusta ei tekisi mieli lähteä. Paitsi tietenkin jos kaikki muu pettää ja päätän lähteä Kolille Herajärven kierrokselle. Olettaen että siellä ovat polut hölkättävässä kunnossa. Sinnehän matkaa Joensuusta tulee sellaiset kuutisenkymmentä kilometriä... - Mahdolliselle oppaalle/oppaille tiedoksi, että vitsini ovat pääsääntöisesti huonoja, mauttomia tai molempia. - Rahat takaisin jos jalat ei kastu.
  8. Senseless

    Kirja-ketju

    Päätin sitten ainakin koettaa lukea Alastalon salissa. Kiitos siitä tälle ketjulle. Saattaa olla kova pala tällaiselle lyhytjänteiselle dekkareiden ystävälle. Noin 15% jälkeen en vielä osaa varmaksi sanoa että tykkäänkö vai en...
  9. No näillä nykysäännöillä esimerkiksi Hermann Göringin, jos Suomen kamaralla olisi, ei tarvitsisi pelätä joutuvansa Nürnbergiin vastaamaan teoistaan. Lasketaanko tämä natsikortiksi?
  10. Uusien viestien luettelossa näkyi vain tuo edellinen postaus ja tulinkin katsomaan puhutaanko täällä tamppooneista.
  11. Eilen nastojen kera Keski-Tampereen Sprinttiviikolla "suunnistamassa" ja pistin tiukassa kurvissa kyljelleni ja viskasin kartankin kenturalle. Muutama kanssakilpailija todisti tapauksen, joten ylpeys otti kovan kolauksen mutta muita vaurioita ei tullut. Paitsi tietenkin jokunen sekunti lisäystä loppuaikaan, onneksi suunta oli sillälailla selvä ettei tarvinnut pyöritellä karttaa kuin vasta taas vauhdissa...
  12. En ole pessimisti kun ei siitä kuitenkaan ole mitään hyötyä.
  13. No joo. Etsi se puolue jonka puheissa juuri ne asiat joita itse haluaisit edistää ovat parhaassa suhteessa sellaisiin asioihin joita et missään nimessä haluaisi edistää. Äänestä ko. puolueen mielestäsi parasta ehdokasta Sitten joko Puolueen kannatus jää niin vähäiseksi tai ihan muista syistä ko. puolue jää oppositioon tai Hallitusneuvotteluiden kompromisseissa juuri ne itselle merkitykselliset asiat heitetään ikkunasta pihalle ja hallitusohjelmaan kirjataan juuri ne asiat joita haluaisi vastustaa
  14. Mielestäni vielä parempi indeksi on lakkoilun takia menetetyt työpäivät
  15. Sen verran olen ollut molemmin puolin baaritiskiä tarkkailemassa ihmisten ja itseni juomiskäyttäytymistä että jäin ihmettelemään seuraavaa: Pikkupoikana kun kävin baareissa niin se normaali tuoppi oli se iso nelonen. Kaikissa kapakoissa ei keskioluthanaa välttämättä edes ollut eli jos halusit "teinivaahtoa" niin se oli sitten pullotavaraa. Nyttemmin jos tiskille kävelee ja tuumaa baarimikolle että iso tuoppi, tulee eteen (yleensä kysymättä) keskiolutta. Perstuntumalla ihmisiä jotka haluavat kapakassa nimenomaan kotimaisen IV-bulkkioluen on aika vähän verrattuna vastaavan keskioluen litkijöihin. Miksi sitten samat(?) ihmiset yhtäkkiä kaupassa riehaantuisivat A-oluesta? Nähdäänkö kohta baareissa Lahden A:n feenixmäinen uusi tuleminen? Erikois- ja pienpanimo-oluet ovat sitten ihan toinen asia. Jos niillä aikoo alkoholisoitua tarttee ainakin olla taloudellinen tilanne kunnossa (nimim. lempiolueni maksaa lähialkossa 8,72€ pullo (0,33)).
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy