Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r

KristianS

Jäsenet
  • Content Count

    203
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by KristianS

  1. Puolikkaalle menossa ja tällä hetkellä hihaton+shortsit tuntuu helpolta valinnalta. Puolikkaan startti klo 14, joten silloin käsillä lienee joka tapauksessa päivän lämpimin ajankohta. Kokonaiselle starttaavilla voi olla vähän vaikeampi valinta: startti klo 11, jolloin voi hyvin olla vielä hieman aamuviileyttä ilmassa, varsinkin jos on sumua. Esim. tällä hetkellä Vantaalla asteita on 7, joten pahimmassa tapauksessa lämpötila saattaa maratonin aikana nousta kymmenellä asteella - ja samalla tietty kroppakin lämpenee koko ajan. Tähän aikaan vuodesta olisi kuitenkin todennäköisempää, että joutuisi arpomaan sen välillä tuleeko vettä vaakatasossa, räntää vaiko molempia. Tässä suhteessa t-paita vai hihaton tuntuu oikein mukavalta ongelmalta.
  2. Siinä vaiheessa kun lähestytään henkilökohtaisuuksiin menemistä, silloin mennään pahasti metsään ainakin minun arvoasteikollani. Sellaiset muotoilut kuin "...sen (kirjan) keskeinen sisältö on erään kypäräpään tyhjääkin tyhjempi elämä viinan ja huumeitten parissa" ja juurikin tuo edellä siteerattu "Syksyn myydyimmän kirjan henkilö on täysi mäntti" menevät mielestäni jo henkilökohtaisuuksien puolelle. Kärjistää toki saa, ja se on välillä tervetulluttakin, mutta loukkaavaan sävyyn esitetyt mielipiteet eivät palvele ketään. Kokonaisuutena kolumni vaikuttaa varsin harkitsemattomalta - ja itse olisin oikolukuvaiheessa pyytänyt Hannusta muotoilemaan uusiksi ainakin nuo mainitsemani kohdat. Muistuu mieleen Ari Paunosen taannoinen (taisi olla syksy -16) kirjoitus naisnyrkkeilystä joka taisi mennä suurinpiirtein niin, että lopetetaas moinen pelleily ja annetaan naisten olla naisia.
  3. Mielenkiintoisia ja tärkeitä pointteja on tullut esille tässä keskustelussa. Mielestäni keskustelemalla, soveltamalla ja suunnittelemalla lapsiperhearjessakin viikkoon saa usein mahdutettua 4-5 lenkkiä. Tämä onnistuu varsinkin jos on joustava ajan ja paikan ja joskus myös lenkin keston suhteen. Ongelmia tulee nähdäkseni silloin jos juokseva puoliso ei ymmärrä tai halua hyväksyä sitä, että myös puolisolla on oikeus harrastaa tai tehdä jotain muuta mielekästä yhtä monta tuntia viikossa sen lisäksi että kotitöistä sun muista pitäisi sopia. Tässä saattaa tulla eteen niitä tilanteita, joissa keskustellaan siitä kumman harrastus on "tärkeämpi". Viiden lenkin sijoittaminen kalenteriin voi vielä sujua ihan hyvin, mutta sitten kun päälle ympätään toisen puolison jumpat, kielikurssit ja muut menot, niin aikamoista palapeliä ja kompromissien tekemistähän se on. Erityisesti siis jos perheessä on pieni(ä) lapsi(a).
  4. Juu, iso tapahtuma on! Osallistuin itse vuonna 2014 ja oikein mukavat fiilikset jäi. Ennätysjuoksuun tosin huono vaihtoehto juuri osallistujamäärän ja reitin raskauden vuoksi. Reitin alussa on muutamia aika raskaita nousuja ja samoin reitin lopussa. Varsinkin sillan ylitykset tuntuvat raskailta. Itse pääsin takapään lähtöryhmästä juuri alle 1.50, mutta kolme viikkoa myöhemmin Helsinki Half Marathonilla jo seitsemän minuuttia nopeammin. Ongelmalliseksi koin sen, että ensikertalaisena oli lähdettävä peräpään lähtöryhmästä. Olihan siellä ruuhkaa, mutta lähtöryhmiäkin oli sen verran, että yllättävän sujuvasti siellä sai juosta. Ei yksin, mutta sujuvasti. Myös liikkuminen Göteborgissa sujui todella hyvin ja lähtöpaketin noudossa ei ollut perjantaina laisinkaan ruuhkaa. Pitempään olen saanut jonottaa HCR:n numerojaossa ennen tapahtuman suurinta kasvua joskus ennen vuotta 2010. Lähtöpaikalle pääsi myös hyvin ratikalla ja samoin takaisin keskustaan pääsi ratikalla ja istumapaikkojakin löytyi. Myös tunnelmaa ja kannustusta oli reitin varrella kivasti ja reittikin oli hieno. Voin suositella tapahtumaa jos kaipaa esimerkiksi karnevaalimaista juoksujuhlaa kauden avaukseksi. Jos tärkein kriteeri on oman ennätyksen lyöminen, niin Göteborgiin sitä ei ehkä kannata lähteä tekemään. Tietysti jos kunto on kovassa nousussa, niin ennätys on tuollakin ihan mahdollinen. Myöhemmin kesällä/syksyllä on sitten hyvät lähtökohdat lähteä lyömään Göteborgin aikaa tasaisemmalla ja väljemmällä reitillä. ;)
  5. Icebug DTS BUGrip on mulla käytössä pääkallokeleillä. Pari talvea sitten ostettu, eikä suunnitelmissa ole uusien hankkimista tilalle vielä ainakaan muutamaan vuoteen. Etelärannikolla noita tarttee ehkä kymmenellä lenkillä talvessa, jos sitäkään. Esim. mökillä olisi monta kertaa jäänyt lenkki jäisellä hiekkatiellä tekemättä ilman noita. Juoksuominaisuuksiltaan nuo on mielestäni sellaiset, että mieluiten niillä lönkyttelee perus pk:ta. Toisaalta, eipä pääkallokeleillä muutenkaan ole erityistä tarvetta tehdä tonnin vetoja tai sitten ne tekee sisätiloissa. Sellaisella pitävällä lumella juoksen mieluiten normilenkkareissa. Nuo Icebugit ovat niin lämpimät, että vielä -10 asteen lämpötiloissa jalka tuntuu jopa turhan lämpimältä lenkin jälkeen.
  6. Onnittelut kaikille hienoista suorituksista! Oma päiväni toi nettoajan 3:52:25 ja pari vuotta vanha enkka parani kolmella minuutilla. Tämä oli nyt päivän kunto ja kropasta sain irti sen mikä oli otettavissa, joten hyvin tyytyväiset on fiilikset vaikka matkaan lähdin 3.45-alitus mielessä. 25km jälkeen oli pakko antaa siimaa, sen verran rupesi etureidet pistämään vastaan. Keskisyke kisassa 173, joten hirveästi energiaa ei jäänyt varastoon. Mites muut pärjäsivät tuulen kanssa? Tällä mun vauhdilla tuuli aika kovaa vastaan siinä kierroksen toisella puoliskolla 2-3km kierroksilla 1-3, ja kyllä se jonkin verran energiaa otti. Vikalla kierroksella tuuli oli mielestäni tyyntynyt, mutta ehkä hidastunut vauhtini vaikutti tähän tunteeseen. Toisaalta kierrosten ekalla puoliskolla sai painaa aika tyynessä säässä. Ekat 2km mulla oli käsineet, mutta pian kävi ilmi, että lyhyet hihat ja shortsit olisivat riittäneet vallan mainiosti. Onneksi sentään päädyin shortseihin, mutta pitkähihasessa meinasi jo tulla lämmin.
  7. Juu, välillä tarjottiin jopa yli 10m/s lukemia, tuollainen 6-7 sopii siihen nähden ihan hyvin. Onneksi mahdollinen sää, tuuli, sade ja helle yleensä häiritsevät huomattavasti enemmän ennen starttia kuin sitten itse kisassa. Pari vuotta sitten New Yorkissa järjestäjät lähettivät juoksijoille oikein varoitusviestejä kovasta tuulesta kisa-aamuna. Silloin rupesi kyllä hieman jänskättämään, että miten tässä käy. Ennen starttia tuuli vielä ärsytti, mutta ei se sää sitten enää kisassa tuntunut erityisen tuuliselta. Muuten tämä kisaviikko on sujunut yllättävän rauhallisissa merkeissä. Onhan tuo maratoni pyörinyt mielessä monta kertaa päivässä, mutta levoton hermoilu tuntuu jääneen nyt kisa-aatoksi. Tänään on kieltämättä tuntunut siltä, että saisi se kisa olla jo tänään niin saisi sen juostua alta pois. Myös erilaisia kiputiloja toki löytyy. Penikat arastelevat, samoin pohkeet, etureidet ja välillä jalkapöydässäkin tuntuu "jotain outoa". Välillä taas tuntuu siltä, että onpa olo energinen, että jos se kisa olisi tänään, niin varmasti tulisi ennätys – mutta entä jos huomenna onkin ihan vetelä olo eikä juoksusta tule mitään? Kova halu olisi myös lähteä testaamaan maravauhtia, vaikka ihan pikaisesti korttelin ympäri. Huomaa kyllä, että edellisestä kisasta on kulunut vuosi. Huomenna sitten nähdään oliko kisatauko hyvä vai huono juttu. Mites muilla sujuu valmistelut ja loppumetrien hermoilut?
  8. Koillistuulta 6-7m/s, asteita starttihetkellä n. 6. Forecan mukaan "tuntuu kuin 0 astetta". Ainakin tuulen suunta näyttäisi vakiintuneen. Viime viikolla lenkkien jälkeen oli vielä helppo todeta, että ihan sama millaiseksi sää kääntyy, lyhyissä startataan. Nyt kun lähti aamulla kotoota, niin lähinnä oli toppatakkia ikävä. Pukeutumispäätöksen vaikeus iskee joka kerta, vaikka koskaan ei ole vielä tullut sitä tilannetta eteen, että siinä 30-37 kilsan paikkeilla harmittaisi ettei tullut otettua lisää vaatetta päälle.
  9. Laitetaanko sääarvuuttelut pystyyn? Ilmatieteen laitos la klo 12: 6C ja pilvistä, pohjoistuulta 2m/s Foreca la klo 11-12: 11-12C puolipilvistä, pohjoistuulta 4m/s Mulle sopisi hyvin molemmat, joskin jälkimmäisessä vaihtoehdossa hihaton+shortsit olisi helpompi päätös kisa-asuksi.
  10. Pitkä lenkki juostu ja Squeezyn geelit ja urheilujuoma testattu. Itse ainakin taidan uskaltaa lähteä luottavaisin mielin matkaan järjestäjän tarjoamien tuotteiden voimin. Sekä juoma että geelit olivat mun makuun sopivan mietoja. Onhan geeleissä makua ja makeutta, mutta ei mielestäni liikaa. Myös suutuntuma oli varsin miellyttävä, ei mielestäni yhtä paksua kuin jotkut muut geelit. Ei tullut sellaista pakonomaista tarvetta juoda kaksi litraa vettä heti geelin päälle, jotta sen maun saa pois suusta. Ehkä vielä tuo kolmaskin geeli pääsee testiin lähiviikkoina, mutta ainakin vadelma- ja sitruunageelit pääsevät kirkkaasti jatkoon.
  11. Onko niin, että väliaikatietoja maratonilta ei ole saatavilla vai enkö osaa etsiä oikeasta paikasta? Nettisivuilla pääsee katsomaan vuosien 2009-2015 tuloksia, mutta "Tulokset 2016" on siinä vain otsikkona. Facebookissa on kuvia ja videoita, mutta ei nähdäkseni linkkiä mihinkään tulosseurantaan. Twitterissä tuorein tviitti ilmoittaa, että hintaporras on vaihtumassa 31. maaliskuuta.
  12. Kävin tänään hakemassa geelejä ja urheilujuomaa kyseisestä liikkeestä, eli sieltä niitä ainakin saa. Huomenna sitten testataan mitä vatsa sanoo noista tuotteista pitkiksellä.
  13. Mukana ollaan ja tavoitteen kimppuun pääsen toivottavasti juuri Vantaalla. Sama tavoite oli lokaakuussa jo vuosi sitten, mutta silloin en päässyt viivalle sataprosenttisessa iskussa, joten maraton meni "pitkänä lenkkinä" maltillisilla sykkeillä aikaan 4.10. Juoksukilometrejä on täälläkin kertynyt vähemmän kuin olisin toivonut, mutta näillä mennään. Pikkuflunssaa on ollut pariin otteeseen keväällä ja viimeksi nyt elo-syyskuussa sitkeä parin viikon lenssu. Vähän rikkonaista on siis ollut, varsinkin kovempien harjoitusten suhteen. Pitkiä lenkkejä olisi saanut tulla enemmän. Yli 20 kilometrin lenkkejä tulee näillä näkymin aikavälillä 16.7.-8.10. kahdeksan kappaletta. Toisaalta pitkät ovat kulkeneet varsin hyvin ja parina kertana olen nostanut loppuvaiheessa vauhdin sinne 5.10-5.20-haarukkaan, eikä se ole tuntunut pahalta. Nyt vain pari pitkää vielä ja jokunen nopeampi harjoitus alle ja sitten odottelemaan kisapäivää. Lappujuoksuja ei ole tänä vuonna takana yhtään, joten sellaista positiivista kisaodotusta alkaa jo olla havaittavissa. Perheessä on taas ollut flunssaa, joten tässä vaiheessa tuntuu siltä, että tavoitteen toteutumista tärkeämpää olisi se, että saisi lähteä matkaan terveenä ja virkeänä.
  14. Itse heräsin viime sunnuntaina maratonaamuun pienessä kurkkukivussa ja olo oli lievästi tukkoinen ja päänsärkyinen. Lämpöä ei ollut eikä olo ollut mitenkään kurja, joskaan ei sataprosenttisen tervekään. Lääkäri antoi starttiluvan sillä edellytyksellä, että lähden omaan tasoon nähden maltillisesti liikkeelle kroppaa kuunnellen. Heti sivuun jos tuntuu pahalta tai olo lähtee heikkenemään. Kisa meni kuitenkin läpi hyvällä fiiliksellä ajassa 4.10, kun olin ennakkoon arvioinut olevani hyvänä päivänä ehkä 3.45-kunnossa. Syke kyllä käyttäytyi normaalisti, ei siinä tainnut olla muuta kuin kisajännityslisää. Siitä huolimatta en olisi missään tapauksessa lähtenyt tinttaamaan tuota ennakkoon suunnittelemaani vauhtia. Tähän vielä lisäys, että kotimaassa olisin todennäköisesti jäänyt kotiin. Nyt oli kyseessä Chicagon maraton, joten päätin ottaa tyhmänrohkean riskin. Eihän tuo ulkomaalla juostu kisakaan mikään hyvä selitys ole. Ei se paljoa lohduta jos sitten kuitenkin iskee jotain vakavampaa jälkitautia. Lääkärin arvioita toki olisin kunnioittanut, mutta nyt tosiaan tuli lähtölupa tietyin edellytyksin. Sulla on toivottavasti hieman parempi tilanne kun maratoniin on vielä pari päivää, joten potentiaalisesti voit olla sunnuntaina jo ihan terve. Mutta jos on edelleen pientä tautia tai flunssan jälkimaininkia, niin ainakin oma kokemus on se, että aikatavoitteen suhteen kannattaa olla armollinen.
  15. Ohittelusta ei mielestäni muodostunut minkäänlaista ongelmaa, hyvin oli alussa tilaa juosta siinä puolimaratonin 1.38-1.40-vauhdissa. <1.40-ajalla on näköjään päässyt koko kisan sijalle 62, joten kärjessä on saanut juosta rauhassa muutenkin. Itse olin aika vakuuttunut siitä, että olisin hyvänä päivänä ainakin 1.39.xx-iskussa, mutta harmikseni tänään tuli paha hyytyminen jo 5-6km kohdalla ja kilometrivauhti painui kympin jälkeen lopullisesti päälle viiden. Vetämätön olo, kropasta oli vaikea saada kierroksia irti, mutta yleisvointi oli kuitenkin hyvä, joten jatkoin matkaa. Lopulta maalissa ajassa 1.48.15 ja fiilis oli yllättävän tyytyväinen. Harvoin maaliviivan yli juokseminen on tuntunut yhtä helpottavalta ja palkitsevalta. Ehkä perheessä jyllänneet vatsatauti ja flunssa veivät juoksulta parhaan terän, sillä perjantain verryttelyssä tuntui ettei henki kulje täysin normaalisti. Vatsataudista toivuin viime viikolla, eikä flunssa ole vielä iskenyt, joten eipä tuo lopullinen syy ehkä koskaan selviäkään. Reitti ja sää olivat tavallaan kohdillaan - kaunista ja lämmintä oli! Ei reitti mielestäni nopea ollut, mutta hyvänä päivänä 1.40 alitus ei olisi jäänyt reitistä kiinni. Juostessa tuli kyllä lämmin, mutta kehtaako tuota valittaa tällaisista keleistä tähän aikaan vuodesta. Lähdössä oli järjestäjien puolelta pientä hapuilua. Kympin juoksijat lähtivät 15.00, minkä jälkeen oli hieman epäselvää ehtiikö lähettäjä ajoissa puolikkaan starttiin, joka nyt lopulta oli 15.02. Lopulta lähtö sujui ongelmittaa, tosin minua hieman harmitti loppuvaiheen kuulutus, jossa kerrottiin, että nopein jänis onkin 1.50-ajalle. Netissä on edelleen maininta, että myös 1.40-jänis/jäniksiä löytyy. Reitti oli aika syheröinen ja monessa paikassa oli useita kääntymismahdollisuuksia. Onneksi toimitsijat olivat hereillä, muuten olisi ollut aika helppoa eksyä reitiltä. Kympin reitin erkanemiskohdassa oli pienehkö kyltti asiasta, mutta mun kohdalla toimitsijat eivät pitäneet asiasta ainakaan mitään ylimääräistä melua. Hetken piti seurata, että ööö minnes suuntaan nyt. Tapahtumasta jäi ihan hyvä mieli ja joskus voisi käydä tuolla uudestaankin. Helsingissä asuavana sanoisin, että ehkei tästä kuitenkaan ole jokasyksyiseksi perinteeksi, vaikka Tampere toki mukava kaupunki on.
  16. Esimerkiksi pitkän lenkin jälkeen tosiaan maistuu alkoholiton olut mullekin. Silloin kelpaa, kylmänä toki, vaikka ihan S-ryhmän omakin versio, Nikolai tumma tms. Mutta eivät ne mielestäni oluina pääse lähellekään edes perus bulkkilagereita. Se alkoholittomalle oluelle ominainen sivu/jälkimaku nousee niin vahvasti esille. Viikonloppuna meni ruokajuomana Störtebeker Frei -niminen alkoholiton olut. Ruuan kanssa en havainnut tuota sivumakua ainakaan kovin vahvana. Voisi ostaa toistekin. Toinen hyvä on mielestäni Brewdogin Nanny State, tosin siinä on kyllä alkoholia 0,5 prosenttia. Tästäkin oluesta puuttuu se alkoholittomalle perusoluelle ominainen maku. Nanny Staten jälkimaku on kylläkin varsin kitkerä, joten perusoluisiin mieltyneet eivät ehkä tästä innostu. Holittomien valikoima on kyllä viime vuosina parantunut selvästi. Mä en kuitenkaan kovin usein juo niitä alkoholia sisältävien juomien korvikkeena, vaan ihan omina juominaan. Ei heti pitkiksen jälkeen tekisi mieli Karhun kolmosta, mutta alkoholiton kyllä maistuu siinä tilanteessa. Jos haluan nimenomaan juoda olutta, niin ehdottomasti alkoholia sisältävä versio maistuu mielestäni paremmalta, ei mahda mitään.
  17. Hyvä haaste, mutta en taida lähteä mukaan ihan näin ehdottomalle linjalle. Voisin jatkaa vuonna 2016 vähintään nykyisellä linjallani. Sen verran tekee joskus saunan tai ruuan yhteydessä mieli olutta/viiniä, että täysin tipattomaksi en taivu. Tahtoa ei taida olla tarpeeksi. Nykyinen linja on se, että saa ottaa, mutta harvoin ja maltillisesti. Olut saunan kanssa ja lasi viiniä ruuan kanssa on ok, mutta en sitäkään tarvitse joka viikko. Sen verran olen alkanut seurata omaa käyttöäni, että tapajuominen on jäänyt vähemmälle. Mökille saapuminen ei aina tarkoita sitä, että on pakko korkata olut. Vuosi tai kaksi sitten tuli käytyä vielä aika usein baareissa ja muutenkin juhlimassa. Yhtään ei ole ikävä sitä tilannetta, että rajun viikonlopun jälkeen oli juoksun osalta otettava iisisti vähintään maanantai, joskus vielä tiistaikin. Aika monta kertaa on käynyt myös niin, että kun on pari päivää krapulan jälkeen käynyt lenkillä, niin sitten on seuraavaksi iskenyt joku flunssa päälle. Krapulan jälkeiset päivät yhdistettynä treenaamiseen heikentää mun kokemuksen mukaan vastustuskykyä varsin tehokkaasti.
  18. Voi olla, että vedin hieman hätiköidyn johtopäätöksen. Mitään lukuja mulla ei ole tarjota siitä, mitä järjestäjä mitaleista pulittaa. Voi tosiaan olla niinkin, että summa ei ihan pieni ole. Mutta tosiaan, jos tuo mainitsemasi 5 euroa pitää suurinpiirtein kutinsa, niin en usko, että järjestäjä sittenkään lähtisi hintoja kauhean innokkaasti laskemaan vaikkei mitalia olisikaan. Tässä voi myös olla kyse mun kyynisyydestä, mutta itse en vain usko siihen, että mitalin muuttaminen maksulliseksi/poistaminen kokonaan vaikuttaisi merkittävästi osallistumismaksuihin. Ja sitä kai suurin osa pakollisia paitoja ja mitaleita vastustavat ajavat takaa, eli vastaavasti halvempia osallistumismaksuja.
  19. Joo, eli paidasta ja mitalista ei koidu käytännössä lisämaksua juoksijalle, koska ovat muutenkin sponsoroituja ja halpoja tuotteita järjestäjälle. No joo, osallistujahinnat ovatkin sitten oma lukunsa, mutta pointtina tässä siis se, että hinta-argumentti ei paita/mitalikeskustelussa mielestäni päde. Hinta pysyy samana, oli oheiskrääsää tai ei. Useimmitenhan paidasta ja mitalista voi myös kieltäytyä. Tosin esimerkiksi Midnight runissa taitaa olla käytännössä pakko pukea osallistujapaita kisaan (paitsi eliittiryhmässä), joten siinä on ainakin yksi poikkeus. Nimenomaan Midnight runissa on itseäni harmittanut kisapaitojen sopimattomuus. Leveyttä liikaa, pituutta liian vähän. Toiset kisapaidat taas toimivat moitteettomasti treenivaatteina, joten yleensä olen ottanut paidan ihan kiitollisena vastaan ja väittäisin, että useimpia olen jopa käyttänyt. Kyllähän paitoja on kertynyt aika tavalla vuosien mittaan, joten varsinaisesti en tarvitsisi niitä lisää. Vielä en kuitenkaan ole saavuttanut sitä pistettä, että paitojen saaminen olisi alkanut ärsyttää tai tuntua ongelmalta. Ympäristöaspekti on tietty yksi ihan hyvä pointti, mutta vielä mulla taitaa ainakin olla omassa kulutuskäyttäytymisessä ympäristön kannalta pahempiakin ongelmakohtia tilkittävänä kuin t-paidan vastaanottaminen juoksutapahtumassa. Myös mitalit mahtuvat toistaiseksi pieneen laatikkoon, joten niillekin on vielä tilaa. Lisäksi tunnustan, että ekan juoksemani maratonin mitalia olen joskus jopa hypistellyt. Myös isompien tapahtumien mitaleita on joskus kiva katsella ja samalla muistella vanhoja. Esim. HCR:n toistakymmentä vuotta (?) samanlaisena pysynyt mitali sen sijaan oli niin ruman ja halvan oloinen, että pelkkä paitakin olisi kyllä riittänyt. Eipä silti, tuli se joka vuosi napattua mukaan kuitenkin vaikka stadionillekin sen olisi voinut jättää. Mulle siis kyllä kelpaa sekä perus-ok kisapaita että tyylikäs mitali. Nämä tekijät eivät paina vaakakupissa silloin kun mietin mihin kisaan osallistun, mutta useimmiten otan sekä mitalin että paidan tyytyväisenä vastaan. Toki paidalle löytyy useimmiten ihan käyttöäkin, mitalit ovat sitten sitä fiilistelyä kerran vuodessa kun tulee siivottua kaappeja.
  20. Millaisillakohan diileillä järjestäjät noita paitoja muuten hankkivat? Jotenkin on sellainen tunne, että paita on järjestäjälle helppo - ja suht halpa - tapa hilata osallistumismaksuja ylöspäin. En usko, että paitojen poistaminen vaikuttaisi hintoihin kovinkaan selvästi. Eihän noita ole kaikkialla tarjolla nytkään ja silti hinnat ovat suurinpiirtein samalla tasolla kuin paita- ja mitalitapahtumissa. Esim. Vantaalla paita ei kuulu hintaan, mutta osallistumismaksu on kuitenkin siinä 50 euron hujakoilla, ylikin jos myöhään ilmoittautuu. Järjestäjälle paita siis tuskin on kovinkaan iso menoerä. Samalla tavalla Midnight run on kallis tapahtuma, vaikka mitalia ei olekaan.
  21. Herttoniemenrannassa asun nykyään, joten Kulosaari-Herttoniemi-Laajasalo-Roihuvuori-Itäkeskus-akseli on tullut tutuksi täälläkin. Herttoniemenranta-Kulosaari-Mustikkamaa on muodostunut yhdeksi suosikiksi. Lenkin pituutta voi säädellä helposti 7-10+km varsinkin jos jaksaa kiertää Mustikkamaan pariin kertaan. Nousujakin on tuolla reitillä sopivasti jos sellaisia kaipaa. Toinen suosikkireitti kulkee rantaa pitkin Herttoniemestä Roihuvuoreen ja edelleen Marjaniemeen. Tämä pätkä taidettiinkin jo mainita tässä ketjussa. Maasto on suunnilleen yhtä tasaista kuin Vantaan maratonilla, joten tuolla tykkään juosta kovemmat treenit, varsinkin kiihtyvät sellaiset. Pitkikset muodostuvat usein näiden yhdistelmistä ja lisää pituutta tulee kun poikkeaa Laajasalossa, esim Tullisaaren puistossa. Yhtenä sunnuntaina eksyin Kruununvuorenrantaan ihmettelemään vanhan Öljysataman jäljiltä säilytettyjä säiliöitä. Täysin en ole myöskään hylännyt vanhan asuinalueeni reittejä. Pitkiksillä ehtii hyvin kiertää Töölönlahden tai poiketa keskuspuistossakin.
  22. KristianS

    Länsiväyläjuoksu

    Kyllä se vaan aina jännittää kauden eka numerolappustartti, vaikka tavoitteena olisikin lähinnä testata kuntoa alkukesän kisoja silmällä pitäen. Noh, päivän kunto ei ollut toivotulla tasolla ja reitin mäkisyyskin pääsi, varoituksista huolimatta, yllättämään. Tuloksena läpijuoksu 4.58min/km keskarilla. 4.40-tavoitevauhtiin en koskaan päässyt kunnolla kiinni, joten asennoituminen kisaan oli tämän jälkeen vähän vaikeaa kun ei ollut mitään selvää tavoitetta. Kisasta jäi nyt käteen ainakin se, että oma loppukevään/alkukesän tavoite <1.40.00 puolikkaalla tulee olemaan kovempi kuin odotin. Toisaalta luottoa omaan kuntoon löytyy sen verran, että uskon tuon olevan ihan otettavissa parempana päivänä ja tasaisemmalla reitillä, sillä edellytyksellä että tulevien viikkojen treenit sujuvat hyvin.
  23. KristianS

    Länsiväyläjuoksu

    Noniin, lähtöön aikaa pari tuntia ja sääkin vaikuttaa mielenkiintoiselta: kaatosade, 4.7C, itätuulta 3m/s, puuska 7m/s. Saa nähdä mitä vaatteita tulee otettua mukaan kun kotiovesta lähtee.
  24. KristianS

    Länsiväyläjuoksu

    Kisa tosiaan lähestyy. Tarkoituksena olisi lähteä testaamaan puolimaratonin kisavauhtia loppukevään/alkukesän puolikkaille. Mun osalta tämä tarkoittaa n. 4.40min/km niin kauan kuin vauhtia riittää - ja toivoa sopii, että sitä riittää loppuun saakka. :) Minkälaisin tavoittein muut ovat lähdössä matkaan? Itse olen ekaa kertaa mukana, joten olisi kiva lukea kommentteja reitistä ja varsinkin sen mahdollisesta mäkisyydestä/tasaisuudesta. Mulle tuttuja osuuksia ovat oikeastaan vain Lehtisaari-Kuusisaari-akseli ja sitten ihan tuo reitin alku.
  25. Harjoitustausta varmaan vaikuttaa aika paljon. Omat lähtökohdat ovat sellaiset, että lenkkejä tulee viikossa noin viisi ja kilometrejä 40-60. Lisäksi peruskestävyydessä on edelleen paljon kehitettävää. En usko, että mun kaltainen kuntoilija hyötyisi pk-vauhdin nostamisesta, pikemminkin päinvastoin. Mä olen nimenomaan yrittänyt löytää uusia juoksuvaihteita sieltä hitaammasta päästä. Pk-vauhdin nostaminen johtaisi helposti siihen perusongelmaan, että kovempien harjoitusten tehot/vauhdit laskisivat ja harjoittelu puuroutuisi. Näen ainakin tällä hetkellä enemmän hyötyjä siinä, että välillä pk:ta voi hinkata korostetunkin maltillisilla vauhdeilla, jotta sitten jaksaa toteuttaa kovemmat treenit mahdollisimman laadukkaasti. Mitattu aerobinen kynnyssykkeeni on 162 ja viime aikoina useimpien pk-lenkkien keskisyke on liikkunut siinä 140-145-tuntumassa. Itse en oikein osaa arvioida, olisiko hyödyllistä juosta pk:t silloin tällöin esim 150-155-sykkeellä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy