Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Suropati

Jäsenet
  • Content Count

    68
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    2

Suropati last won the day on August 14 2017

Suropati had the most liked content!

Community Reputation

61 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Tällä viikolla olen kokeillut uutta reittiä: Kaleva - Ratina - Pyynikki - Varala - Tahmela - Pispalanranta - Hyhky - Tohloppi - Pispalan valtatie - Hämeenpuisto - Ratina - Kaleva. Tämän reitin erikoisuus on jäällä juostut osuudet. Pyynikistä Varalaan pääsi hyvin jäätä pitkin ja Tohlopin jäällä oli ihana juosta. Pispalan valtatiellä juokseminen sen sijaan ei ollut aivan yhtä rentouttavaa. Loivaa nousua tulee pari kilometriä ja liikenne jyrisee korvan juuressa. Tosin ei tämä ole yhtä hullu reitti kuin se Pispalanharjun pohjoisrannassa kulkeva väylä; silläkin olen nähnyt juoksijoita iltaruuhkassa. (Sen väylän varteen on rakennettu yksi kerrostalokin; mahdollisesti Suomen kauhein paikka asua.) Valitettavasti jäällä juoksemisen aika alkaa olla pian ohi. Kauankohan uskaltavat pitää Tohlopin jääraataa vielä käytössä? Pyynikissä ja Pispalan rannassa taas on ilmeisesti melko sohjoiset kelit. P.S. Nastalenkkarivinkki, osa 2. Koskikeskuksen Intersportissa on hyvä valikoima Sarvan ja Icebugin nastalenkkareita alehintaan 80e. Myös kesän juoksuvaatteita oli hyvin alennuksin.
  2. Tämä rantareitti on itse asiassa koko maan ehkä toiseksi suosituin juoksulenkki; vain Kaivopuisto - Hernesaari on suositumpi. Rantareitille pääsee myös Hietaniemenkadulta, joka vie hautausmaan sivusta Hietaniemen uimarannalle. Hietaniemen hautausmaan toisella sivulla on mielestäni keskustan kaunein luontoalue: Lapinlahti. Hietaniemestä pääsee rantoja pitkin näppärästi aina Seurasaareen asti. Matkan varrelta löytyvät pääministerin ja presidentin virka-asunto sekä presidentti Kekkosen kotimuseo.
  3. Tämä olisi ollut kiva kokea (onko se joka viikko?), mutta koska päivällä oli aikaa ja sää kaunis, lähdin verestämään muistojani KuntoKolmosesta. Tämähän on se minun kotilenkkini Tampereella. Edellisen kerran kun olin keikalla Tampereella, löysin Kaupin metsät ja KuntoKolmosen ihan sattumalta. Silloin oli sumuinen syksy, todella tunnelmallinen vuodenaika ja sää. Nyt aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Ja järveltä puhalsi jäätävä tuuli. Jäällä näkyi luistelija sauvojen kanssa ja jokunen pilkkijäkin. Ekalla kierroksella menin ohi järvelle tultaessa ja päädyin jäisille kallioille liukastelemaan. KuntoKolmonen on erikoinen lenkki. Koko ajan mennään ylös tai alas. Mitäköhän ominaisuuksia tällainen treeni kehittää? Juoksin kolme kierrosta ja takaisin kotiin. Matkan varrella oli kaunis puutaloalue. PS. Joku joku Tampereella kaipaa nastalenkkareita, niin Kalevan Prismassa oli vielä eilen kaksi paria (koot 3 ja 8] Sarvan nastalenkkareita puoleen hintaan (ovh 139e). Eivät olleet esillä vaan varastossa.
  4. Pikainen kysymys: Mistä sen Kunto-Kolmosen alkuun pääsee Kaupissa? Ja onko se tosiaan talvella varattu jalankulkijoille? En löydä mitään karttoja alueesta!
  5. Tänään kokeilin tuota Pirkkalan-lenkkiä. Karu oli. Lenkin haastavin kohta oli päästä Kalevasta Hatanpäähän. Ensinnäkin: En tajunnut, että ylitettävänä on vuori. Laella mietin, että kehtaako sitä juosta haustausmaan poikki, mutta kyllä kehtasi, kun en jaksanut alkaa etsiä vaihtoehtoista reittiä. Hatanpäätä ei meinannut millään löytyä, koska en ymmärtänyt, miten selvitä sekavasta liikennekaistojen labyrintistä Viinikassa. Ojantöyräällä roikkui omituinen puutaloalue. Maantienlaitaa piti juosta pitkälle, kunnes tuli ratakiskojen ali kulkeva väylä. Matkalla pysäyttämäni eläkeläispariskunta kertoi, että he oikaisevat omin päin kiskojen yli. Itse en moiseen uskaltanut ryhtyä. Rantareitti Pirkkalaan oli lyhyt, Härmälän kaupunginosa viehättävä - poislukien julma koira joka haukkui kaikkea Nuolialantiellä. Sitten alkoikin loputon maantiepätkä. Mietin, että jos minä olisin joutunut juoksuni tällaisissa maisemissa juoksemaan, olisi tainnut jäädä juoksematta. Juokseminen on minulle keino olla yhteydessä luontoon. Yksi papparainen toteutti tätä yhteyttä paistattelemalla auringossa penkillä maantienlaidassa. Helsingissä ei tällaisia maantiepenkkejä ole. Maantien reunassa oli myös kyltti, joka osoitti metsään (Killo). No, siellä oli vastassa toinen kyltti: Ladulla kävely kielletty. Palasin takaisin maantielle ja juoksin aina Pirkkalaan asti. Siellä oli pankki, ruokakauppa ja kirjasto. Käännyin torin kulmalta paluumatkalle. Paluumatkalla mietin, että maantiejuoksu on tavallaan selkeää. Ei tarvitse muuta kuin jolkottaa suoraa ja tasaista väylää. Siinä voi keskittyä vartalon asentoon (luulen, että minulla on taipumus juosta hieman takakenossa) ja käsien asentoon (en muista pitää käsivarsia aktiivisina). Toisaalta, kun pääsin taas puistoalueelle, muistin mikä on parasta lenkkeilyssä kevättalvisessa metsässä: tityy. Helsingissä lenkkini äänimaisemaan oli vielä kuulunut koskenpauhu. Paluumatkalla päädyin teollisuusalueelle ja hotellille nimeltä Mango. (Säälin kaikkia niitä turisteja jotka sinne erehtyvät.) Tien laidassa oli kaunis tiilitalo tyhjänä. Lopulta löysin tien Viinikkaan ja selvisin liikennehelvetistä. Mutta edessä oli vielä yksi helvetti: hautausmaan viertä 700 metrin nousu mäen laelle. Kahden ja puolen tunnin lenkin päätteeksi se oli melkoinen puristus. Lenkin aikana vastaan tuli kahdeksan juoksijaa (näistä kolme Pirkkalassa). Vertailun vuoksi: Helsingin Keskuspuistossa vastaavanlaisena aurinkoisena sunnuntaipäivänä olen laskenut yhtä pitkällä lenkillä 76 juoksijaa.
  6. Lähi-Prismassani oli laitettu nastalenkkareiden viimeiset koot -50% -alennukseen. Yksi pari (SARVA D'VIL II) vaikutti koon puolesta sopivalta, mutta täytyy vielä miettiä. Akilles kun on tänä talvena ollut vähän jäykkä, ja lenkkarin takaosa vaikutti liian korkealta. XXL, vaikka mainostaakin hurjia aleita, ei ainakaan vielä ole laittanut nastalenkkareita kunnon alennukseen netissä. Em. Suunnistajankaupassa näyttää alennukset olevan suurimmillaan -40% nastalenkkareista (samainen SARVA D'VIL II) . Kalliimpi kauppa kuin Prisma, missä sama kenkä on 30e halvempi ovh. T. Penninvenyttäjä
  7. Antti Tuisku on käsittääkseni juossut ainakin puolimaratoneja hyvään aikaan. (Nyt Antti on kai telakalla ylikunnon takia.) Jussi 69 on kertonut juoksevansa puolimaratonin mittaisia lenkkejä. Epäilen. Poliitikoista myös entinen ministeri Jouni Backman on juossut maratoneja (nähty aikoinaan 2012 lenkillä Keskuspuistossa). Sitten on tietenkin Baba Lybeck ja kirjailija Karo Hämäläinen. Onkohan Miika Nousiainenkin juossut maraa? Käsittääkseni jonkinlainen juoksija hänkin. Juha Itkonen, vaikka entinen kilpaurheilija onkin, ei ole juossut maratonia. Takavuosien Euroviisuedustaja Paradise Oscar on juossut pitkiä matkoja, mutta maratonista ei tietoa. Edit. Googlauksella löysin myös nämä: Merja Larivaara, Kari-Pekka Toivonen. Sari Siikander, Hannu-Pekka Björkman, Erkki Liikanen (5+h), Risto Autio (lukuisia maratoneja), Timo T.A. Mikkonen, (ex-)kansanedustajat Anssi Joutsenlahti, Reijo Kallio ja Tuula Haatainen (lukuisia maratoneja) sekä BB-Marianna, joka on hurja maratoonari. Loppujen lopuksi aika lyhyt lista.
  8. Kiitos vinkistä. Lisää tällaisia! Onko tällä reitillä pyörätie tms.? Helsinkiläisenä täytyy sanoa, että Helsinki on ehkä paras juoksukohde talvella. Keskuspuiston upeiden metsien läpi kulkee aurattu kevyenliikenteenväylä. Sillä on lysti juosta - ja siksi minulle ei juoksu maita
  9. Ekat liukuesteet (Nordicsportsin Supergrip 9.90e) kestivät n. kuukauden aktiivijuoksun, toiset kaksi lenkkiä (Saiturinpörssistä 4.90). Nyt kolmansilla (Nordicsportsin toiset 6.90) olen juossut kolme lenkkiä: kaksi nastaa on irronnut ja muovipinta alkaa halkeilla.
  10. Jahkailun jälkeen muutin Tampereelle väliaikaisesti. Tänään, toisena päivänä, alkoi jo kaduttaa. Lähdin lenkille ja suuntasin vanhasta tottumuksesta Kauppi-Niihamaan. Järkytys oli suuri: pelkkiä hiihtolatuja. Ladun varressa huilannut hiihtäjä kertoi, että alueella oli yksi kävelyreitti - kolme kilometriä! Jyväskylän-tien varressa jo mietin, että pitääkö sitä tässä juosta maantien laitaa. Koukkasin kuitenkin pientaloalueelle ja yllättäen löysinkin kevyenliikenteenväylän. Jäinen kinttupolku (Ei talvikunnossapitoa, sanoi kyltti) kulki ojan vartta ja peltomaisten aukeiden läpi. Varsapuisto ja Pappilanpuisto kyltit kertoivat. Reitin varrella oli mukavasti opasteita ja niiden avulla päädyin Prismalle ja Linnainmaan (rumaan) lähiöön. Sieltä (ystävälliset) paikalliset neuvoivat minut metsään. Juoksin Mannerheimin kalliolle, mistä käännyin takaisin. Juoksin nyt ladulla, jolla ei ollut yhtään hiihtäjää; latu-ura oli monin paikoin jäätynyt. Kyseinen reitti on ihan kohtuullinen ja sitä voi ilmeisesti jatkaa niin pitkälle kuin halua riittää. Silti kyselen, onko Tampereella mitään muita talvireittejä juoksijoille? Starttina toimii Kalevan kaupunginosa ja tarkoitus olisi juosta 20 - 25 kilometriä. Kahden tunnin lenkin aikana näin yhden juoksijan.
  11. Netti on sellainen suo, että vaikea on löytää tietoa. Pitäisi ymmärtää anatomiaa paremmin. Itselläni oireilee oikea alaraaja. Kipu tuntuu polven alapuolen sisäsivulla, ei kuitenkaan polvessa. Mistäköhän mahtaa olla kyse?
  12. Ennen näin stressiunia liittyen matkustamiseen. Näissä unissa oli aina kiire lentokoneeseen tai junaan. Nyt stressiuneni on saanut uuden teeman: maraton. Näen unia, joissa minulla kiire maratonin starttiin. Viimeisimmässä unessa olin jättänyt ilmoittautumisen viime tippaan, mistä seurasi kaikenlaista huolta: Ehdinkö maksaa osallistumismaksun, vaihtamaan vaatteet ja olenko muistanut ottaa kaiken tarvittavan mukaan? Tällä kertaa olin unohtanut energiageelit. Lisäksi ehdin viivalle vasta kun hitaimmat juoksijat olivat matkaan lähdössä. Juoksuni tuntui olevan tuomittu epäonnistumaan. Tämä uni oli kuitenkin kehitystä edellisiin: Nyt sentään pääsin maratonille!
  13. Onko sillä väliä juokseeko nastalenkkareilla vai lenkkareilla, joihin on laittanut nastoitetut liukuesteet?
  14. Eikö mikään riitä! Tämä oli ajatukseni, kun kuulin Iina Puskalan projektista, joka saa päätöksen huomenna. 42,2 kilometrin lenkki vuoden ajan joka päivä. Mitä mieltä olette tästä tempauksesta? Aiheesta on kirjoittanut niin YLE kuin HS uutissivuillaan. Myös YLE Puheen Nostossa haastateltiin Iina Puskalaan tänään: https://areena.yle.fi/1-4561368 (kohdasta 4:20) Mielenkiintoista Iina Puskalan projektissa on parikin seikkaa: - Iinan ennätys on suhteellisen vaatimaton 3:51:risat - Iina selvisi tavoitteistaan ilman urheiluvammoja (johtuuko siitä, että ei kilpaile kelloa vastaan, vaan juoksee maltilla?) sekä (älyttömin) - Iina tahkosi päivittäin 42,2 kilometriä juosten kahden kilometrin lenkkiä talonsa ympäri Tämä viimeinen on jotain aivan käsittämätöntä. Minulle pitkien lenkkien nautinto on siinä, että pääsee pitkälle ja kauas. Välillä olen jopa körötellyt bussilla etapin alkuun ja sitten juossut kotiin. Tuntuu hyvin oudolta, että ihminen ei pääse lenkillään pihaansa kauemmaksi. Mitä tästä kaikesta opimme? Fyysisesti paljonkin on mahdollista.
  15. Kiitos raportista! Tällaisia lukisi lisää enemmänkin. Itse olen käynyt Tromssassa teininä, joten siinä mielessä olisi hauska palata kaupunkiin juoksemaan maraton. Mutta kovin on kaukana ja tyyriskin. Ja kun noista sääolosuhteista ei koskaan tiedä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy