Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Jeppekoira

Jäsenet
  • Content Count

    78
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by Jeppekoira

  1. Hankalaa ja riskialtistahan tämä netin kautta diagnosointi on. Usein tarjotaan juuri sitä ongelmaa, mikä on sattunut itsellä olemaan. Myös se on varmaan ainakin jonkin verran yksilöllistä, miten kokee treenin jälkeisen rasituksen. Onko täysin epänormaalia jos vaikka rappusia noustessa menee reisi vähän hapoille ja hengitys tihenee pari päivää treenin jälkeen.. Joillain treeni ja alipalautuminen vaikuttaa unen laatuun mikä taas voi johtaa kokonaisvaltaisesti heikkoon olotilaan. Jne. En tarkoita että yllä oleva liittyy ketjun aloittajan tilanteeseen sinänsä, mutta yksi näkökulma tähän foorumidiagnostiikkaan.
  2. Kevyen tuntuinen on kevyttä, raskaampi sitten raskaampaa. Ihan turha niitä mittarin lukemia sen kummemmin on tuijottaa. Ja jos mittaa sykettä ranteesta, voi kyllä unohtaa ihan kokonaan. Ei kolme kertaa viikossa lenkkeily ihan niin vaikeaa ole, kuin miltä taas tässä ketjussa jutut vaikuttaa. Eri vauhdeilla varmaan kannattaa juosta, eikä kovempiakaan intervalleja tai tempojuoksuja kannata pelätä. Ja painon pudotus auttaa myös varmasti.
  3. Ei mulla mitään ole sitä vastaan että urheilijoille maksetaan apurahoja. Sama tilannehan se varmaan on enemmän tai vähemmän kaikissa (oikeiden sponsorien näkökulmasta) marginaalilajeissa, että ammattimaisesti omaa juttuaan tekevät eivät koe saavansa riittävästi rahaa. Tuskin yleisurheilu tässä suhteessa mitenkään muita lajeja sorsitummassa asemassa on. Joku virkeämpi voi kaivaa tilastot olympiakomitean apurahoista. Ps. Muistankohan ihan väärin että tämä Kristiina Mäkelä olisi kieltäytynyt ruotsi-ottelusta.. liekö mitään tekemistä asian kanssa, mutta kaikkihan voi vaikuttaa rajatapauksissa kun samaa rajallista pottia on jakamassa monia yhteistyökykyisempiäkin urheilijoita...
  4. Kyllähän näitä uutisia lukiessa sekin ajatus usein tulee mieleen, että miksi ja kenen pitäisi kustantaa nämä harrastukset. Ja toisaalta mitä kussakin tapauksessa urheilija on itse tehnyt kerätäkseen itselleen riittäväksi kokemansa rahoituksen?
  5. Näissä tekniikka-asioissa raja henkilökohtaisen tyylin ja absoluuttisesti väärän tekniikan välillä ei aina ole ihan selvä. Juoksu on siinä mielessä vieläpä aika erityinen laji, että 1) on olemassa melko selkeä, vahva ja yleinen käsitys miltä juoksu parhaimmillaan pitäisi näyttää (bekele, gebreselassie, keskisalo jne) mutta toisaalta 2) tyylillä ei ole minkäänlaista merkitystä lopputuloksen kannalta (voi muotoilla myös niin, että monen näköisellä tyylillä/tekniikalla on aikojen saatossa pärjätty melko hyvin tai että tyylipisteitä ei jaeta). Johaugin tapauksessa kun on kyse hiihtäjästä, niin hänelle paras tyyli todennäköisesti ei näytä ihan 100% samalta, kuin jollekin ensisijaisesti juoksua harrastaneelle. Lihaksisto on niin erilainen, että pakko kai sillä on jo jotain merkitystä olla. Huom. en väitä, että nykytyyli olisi jotenkin täydellinen, tai etteikö juoksisi kovempaa jos olisi parempi tekniikka..
  6. Jeppekoira

    Cooper

    Oli tavoite mikä tahansa niin en oikein ymmärrä mitä pointtia olisi jossain useamman vuoden pelkässä peekoossa. Juoksuvauhti, taloudellisuus, aerobinen kapasiteetti jne kehittyvät parhaiten kun juoksee eri vauhdeilla, oli sen hetkinen absoluuttinen taso mikä tahansa. Tietysti tehoissa ja määrissä järki mukana.
  7. Pari juttua tuli mieleen tätä keskustelua lukiessa. Ensinnäkin, kävelyäkin voi tehdä monella tavalla ja hieman erilaista rasitusta saa jos kävelee tuntikausia reippaasti raskaassa maastossa tai parikyt minsaa koirankusetusta. Toiseksi, kun kuitenkin juoksufoorumilla ollaan, niin on ehkä oleennaista myös miettiä, mitä muuta treeniä kävelyn lisäksi tekee. Miksei kävely sopisi osaksi peekootreeniä tai palauttavaksi treeniksi, vähän samalla tavalla kuin kevyt pyöräily tai uinti.
  8. Kyllä kai ylikuntokin ihan oikea ongelma joillekin on, mutta eiköhän huomattavasti isompi ja yleisempi ongelma ole alikunto. Muutamia ylikuntotapauksia kyllä tiedän mutta niissä ymmärtääkseni treeniä isompia tekijöitä ovat olleet muut perinteiset loppuun palamisen syyt.
  9. Jos on urheilulajien laittaminen järjestykseen jo sinänsä hankalaa, niin saati sitten kun yhtälöön otetaan mukaan subjektiiviset kokemukset, elämyksellisyys ja somearvostus. Varmasti tuntuu esim. puolen tunnin työmatkapyöräily väsyneenä ja nälkäisenä vesisateessa ja vastatuulessa pahemmalta kuin 100 m juoksu 9.5 sekuntiin.
  10. Otetaas tähän vielä nopea kommentti. Eli sen verran itsekin olen hölkkäillyt, että kyllä minä tiedän melko tarkasti mikä ero on kolmen, neljän ja viiden tunnin maratoneilla ja osaan arvostaa kyseisiä suorituksia. Mutta jos puhutaan jostain hieman mystisestä yleisemmästä statuksesta tai arvostuksesta niin ymmärrän hyvin myös sen, miksi joku sellainen joka ei juoksusta niin paljon ymmärrä, ei välttämättä noita suorituksia osaa laittaa oikeisiin lokeroihin.
  11. Kokeillaan vähän paksummalla rautalangalla. Siis ymmärsin sen edellisen viestisi niin, että epäilit minun ottaneen nokkiini siitä, ettei "oikeat" juoksijat arvosta minun maratontuloksia. Ottamatta kantaa siihen, olenko koskaan juossut maratonia tai tulenko juoksemaan, aikani voisi olla tai tulla olemaan jossain kolmen ja neljän tunnin välissä. Ja tällaista suoritusta en pidä sellaisena, että kenenkään pitäisikään sen perusteella minua arvostaa. Jos siis ymmärsin pointtisi oikein, se ei kyllä pidä paikkaansa. En ole sekoittanut absoluuttista suoritusta ja subjektiivista arvostusta, täysin päinvastoin, sehän tässä koko pointti onkin. Sitähän tässä juuri on taivasteltu, ettei maratonin absoluuttisella tuloksella saa riittävästi statusta ja arvostusta, ja tarjottu tätä yhdeksi syyksi maratonbuumin loppumiselle; yksi new yorkissa juostu neljän tunnin maraton saa saman tai isomman arvostuksen kuin vuosien kovan työn tuloksena jossain kyläkisassa juostu kolmetuntinen. Isossa kuvassa molemmissa on kyse kuntoilusta tai kuntourheilusta ja tietysti kolmen tunnin juoksija on parempi ja joutunut tekemään paljon töitä tuloksen eteen. Tottakai tsempi kavereilta pitääkin hyvin menneen kisan jälkeen tuntua hyvältä, mutta eiköhän silti juoksuakin harrasteta suurimmilta osin ihan omasta mielenkiinnosta lajiin, eikä vain muiden ihmisten arvostuksen takia.
  12. En nyt ole varma ymmärränkö pointin oikein, mutta ei joku 3-4 tunnin maraton mitään sen kummempaa arvostusta mielestäni ansaitsekaan, ainakaan urheilullisessa mielessä. Tai sanotaanko näin, että arvostaa voi myös useammalla tavalla, esim. viiden tunnin maratonikin vaatii arvostettavaa harjoittelua ja sitkeyttä, toisaalta 3-4 tunnin maraton ei isossa kuvassa urheilusuorituksena ole paljon sen kummempi. Absoluuttisesti kovempia urheilijoita näkee esim. futiksen kolmosdivarissa.
  13. Kova tarve tuntuu joillain olla mollata niitä jotka ovat juosseet maratonin "väärillä" perusteilla. Olisko sittenkin niin päin että nämä "oikeat" maratoonarit ovat huolissaan omasta statuksestaan kun buumin aikana tuli selväksi että käytännössä kuka tahansa pystyy juoksemaan maratonin muutaman kuukauden treenillä.
  14. Ei voima tietyn rajan jälkeen kovin helposti kehity jos samalla juoksee tai muuten rasittaa jalkoja paljon. Jos haluaa että paino nousee niin pitää syödä enemmän.
  15. Niin että toisin sanoen siinä lajissa mitö harjoittelee enemmän, on todennäköisesti paremmalla tasolla.
  16. Aika monet asiat voi ymmärtää ja tulkita väärin jos kovasti yrittää.
  17. Joo ihan samaa mieltä, että esim. kyykky ja rinnalleveto ovat liian vaikeita monille. Meinasinkin jo tuohon yo viestiinkin ruveta laittamaan vaihtoehtoja tyyliin askelkyykky tai prässi... Toisaalta ei ne liikkeet nyt niin vaikeita ole, että jos salilla käy edes jonkin verran säännöllisesti, niin kyllä ne pystyy oppimaan vaikka sitten vähitellen. Tekee sitten vaikka niin, että aluksi opettelee pelkällä kepillä kyykkytekniikkaa ja varsinainen voimatreeni prässissä, ja vähitellen lisäilee painoja kyykkyyn. Olen nähnyt sellaisiakin tapauksia, joissa uuden opettelu jopa motivoi.
  18. Täältäkin näköjään löytyi ihan mielenkiintoinen keskustelu. Ne, joiden mielestä näissä suosituksissa nyt oli jotain pahasti pielessä: Mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? Viikkotasolla juoksua 60-100 km, sis. yksi pidempi PK1, yksi puolipitkä tavoitevauhtinen, sopivasti kovia vetoja ja loput sekalaista peekoota? Eli onkohan kenties joillain vähän hankala nähdä sen oman kuplan ulkopuolelle ja ymmärtää että kaikki ihmiset eivät olekaan samanlaisia kuin itse?
  19. Jos ja kun kyse on oheisharjoittelusta, ei noilla absoluuttisilla tuloksilla jossain tietyssä liikkeessä ole paljonkaan merkitystä. Jokaisella punttitulosten nousu saturoituu johonkin pisteeseen, eikä päälajin kustannuksella kannata väkisin tavoitella jotain tiettyä kilomäärää. Rinnalleveto, kyykky, maastaveto, leuat, penkki, pystypunnerrus. Noista kun valkkaa vähän vaihdelllen vaikka 4 liikettä kerrallaan 1-2 kertaa viikossa esim. juoksulenkin päälle 30-40 min, niin ei voi kovin pahasti mennä pieleen. Sopivasti vähän lyhyempää ja pidempää sarjaa vaihdellen ja aina sen verran jättää varoja, ettei lihakset ole päivätolkulla kipeenä. No tohon vielä coret päälle.
  20. Ei tietenkään itse laji mihinkään ole muuttunut. Kyse olikin siitä, miksi buumin aikana maratonia kokeilleet eivät ole jatkaneet lajin parissa sittemmin. Varmaan se on yksi tekijä muiden joukossa, ettei maratonien jatkamisella saa riittävästi yhteisön arvostusta tai tykkäyksiä somessa, mutta ehkäpä on myös niitä, joiden ihan omasta mielestä maratonjuoksu ei kiinnosta niin paljon.
  21. En nyt jotenkin oikein vakuutu tuosta statuksen tai yhteisön hyväksynnän hakemisesta. Tietenkin ihminen on normaalisti aina osa jotain yhteisöä eikä sen vaikutusta pysty täysin poistamaan, mutta kyllä kai kuitenkin useimmiten kiinnostus harrastuksiin lähtee ihan aidosta omasta mielenkiinnosta. Siis jos sanotaan ettei minuutin viilaaminen maratonenkasta kiinnosta, koska sillä ei saa yhteisön arvostusta... Ehkä se ei kiinnosta sen takia että juoksu on suht tylsä laji ja muut lajit kiinnostaa enemmän.
  22. Ei ole sinänsä tarkoitus vängätä vastaan, mutta ehkä tarkoitin enemmän sitä, että kun olet kuitenkin laittanut pyöriin sen reilun paritonnia, niin pelkästään raha ei ollut syy sille, ettet olisi voinut ostaa vaikka samanhintaista maantiepyörää. Hieman eri asia, minkä toki ymmärrän, on se, että pyörän valinnassa iso kriteeri oli raha sitä kautta, että lasket pyörän maksavan itsensä takaisin nopeasti. Yleisesti ottaen näitä voi tietysti laskea monella tavalla. Esim. se, että miksi normipyörä ei maksaisi itseään takaisin samalla periaatteella kuin sähköpyörä. Tai jos laskee jonkin arvon sille, että kun työmatkan käyttää osittain treenaamiseen, jää enemmän aikaa jollekin tuottavammalle.
  23. Jep. Kyllä minä ainakin heti ymmärsin mikä sun esimerkissä oli pointti. Innostuin tsekkaamaan wigglestä mihin hintaan saisi halvimmillaan maantiepyörän: https://www.wiggle.com/road-bikes/?o=2
  24. Näillä tiedoilla sanoisin että kyseessä vaikuttaisi olevan aika pitkälti priorisointi/mieltymys/genre -asia enemmän kuin puhdas raha. Molemmat laittaneet reilun pari tonnia pyöriin, toisella kevyt maantiepyörä ja toisella halpa peruspyörä+työmatkasähköpyörä kombo. Itselläni noin parin tonnin suht laadukas gravelpyörä jolla ajan lähinnä työmatkaa, ja kesän maantielenkit menee ihan hyvin kun vaihtaa siihen kapeammat renkaat. Mikä näistä vaihtoehdoista nyt oikeasti on selvästi muita kalliimpi?
  25. Se onko jokin laji suosittu vai ei, on varmaan siis myös ainakin osittain suhteellinen ja ehkä myös subjektiivinen määrittelykysymys. Aika yleinen käsitys kuitenkin on sekin, että maraton oli suosionsa huipulla joitain vuosia sitten (5-10?), nyt jo selvästi vaisumpaa. Vastaavasti triatlonin suosio on käänteisesti kasvanut, tosin merkkejä lakipisteen ohittamisesta siinäkin lajissa voi ehkä jo nähdä. Ainakin siinä kuplassa missä itse elän, tunnen aika paljon sitä porukkaa, jotka ovat siirtyneet maratoneilta triatloniin. Eihän triatlon tietenkään kokonaan selitä maratonin suosion aaltoliikettä, mutta yksi tekijä se on muiden joukossa.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy