catpaps

Hei ei suinkaan ollut ajatus negatiivisesti kirjoittaa. Ajatus oli vain mainita toisen jäniksen olleen maalissa 01:24:41 ajalla, joka oli aika passeli loppuaika. Matkalla jos vauhdit vaihtelivat on se kyllä kurjaa. Aki aina opastaa juoksemaan maassa olevien km-merkintöjen mukaan, ei GPS:n. Minulla GPS hihkaisi aika eri paikoissa täyttä kilometriä, mitä maassa oleva spray merkki, jota jäniksenä seurataan.

Juoksin Helsinki 10:llä lippu selässä ja koin sen verottavan hieman vauhtia. Varmasti tämä näkyi tänään toisen jäniksen vauhdissa, jos lippureppu pääsee heilumaan. Vuosi sitten olin 01:25 jäniksenä ja vauhti on sen verta raaka, että kovin kummoista takkua ei tarvitte, niin varmasti vaikuttaa. Kurkkasin ja toinen jänis juoksi hieman alle 01:25, joten sen osalta on tämä hienosti mennyt.

Kyllä olet uskomaton vain, hei huippua. Sen seitsämää kautta jo toivoteltu onnittelut, mutta en malttanut olla raapustamatta myös tänne. Oltiin 29km paikkeilla taputtamassa maratoonareille ja kyllä oli vankka asken sinulla. Näki kyllä monella lämmön vaivaavan ja vielä oman ahdituspuolikkaan tuore muisto toi lisäextraa tuntemuksiin. On sinulla kyllä pirun paljon sitkeyttä, huikea juoksu, onnittelut!

Kävin yhteislenkillä juoksemassa ja aavistuksen jäi tunne, ettei tuolla ihan helpolla pääse, jos ennätyksen perässä juoksee. Aika kiva tapahtuma tuo muuten kyllä minusta on, paljon väkeä ja muutenkin. Ei tarvitte yksin puuskutella. https://connect.garmin.com/modern/activity/3598355509

Juu en vaan jaksa oikein yksin tehdä kuin juosta tasavauhtisia tai kiihtyviä juoksuja, ei oikeastaan mitään erikoisharkkoja paitti keskiviikon Espoon Tapioiden reenit. Lisäksi oli tosiaan siis keskiviikon reenit, joissa vaihtelevalla innolla puuskuttelen. Välillä on tonneja tai muuta yhdistelmiä. Monesti laiskottelen niissä alun ja viimeisiin vedän sitten ylikovaakin muutaman vedon, vähän riippuu miten huvittaa. Jos 10km talvijuoksukisa alla saatan laiskotella lähes koko reenit. En katso reeneissä sykkeitä, kun en näe oikein niitä ilman laseja. Tiedän kuitenkin suunnilleen että on joko alle 170 tai yli, sen erottaa, mutta monesti vasta kotona katton miten meni. Oli muutot, ylitöitä ja sairastelin alkuvuodesta, muuta ressiä oli ihan riittämiin, niin meni tammikuu ja helmikuu osittain plörinäksi. Asuntokaupat tehtiin ja muutkin kuviot siitä lutviintui ja sairastelut onneksi jäi, niin sai hyvin viikkoja jolloin pystyi reenata terveenä. Tamikuussa pyöräilyä 8h 46min / 162km, juoksua taisi olla vain 4h 32min / 54km. Helmikuussa pyöräilyä 34h 55min / 590km, juoksua 21h 50min / 229km. Maaliskuussa pyöräilyä 28h 27min / 595km, juoksua 33h 53min / 360km. Koen saavani tosi paljon hyötyä talvijuoksusarjojen 10km kisoista. Mitali oli ensimmäinen ja olen edelleen tosi yllättynytkin tästä, että nyt se loksahti kohdilleen. Oli kyllä ihan mahdottoman hyvä onni kaikilta osin tämän osalta. Hyvin lapsellisen iloinen olin seistessäni 2 paikalla sen 4 sekuntia, Mahlamäki vieressä ja Friari kolmannen osoittavalla paikalla. Usein katsonut tuloksia ja kauhistellut ettei tuonne ole asiaa. Ihmeellinen tämä elämä on, osui elämäni juoksu samalla kauden pääkisaan. Kirjasin tunnit ensin, koska kattelen itse enemmän tuntimäärää kuin juostua km-määrää. 2 vuotta sitten hoksasin, jos lisään vain tunteja, laski se kaikissa lajeissa keskisykettä. Se voiko edes ajatella että on ns. roskatunteja, jos semmoisia edes on, niin aatostelen ruuasta tykkäävänä, että aika sama. Jos hyödytöntä, niin ainakin saan ulkoilua, josta tulee hyvää mieltä itselleni ja sen päälle voin pitää nykyistä ruokaelintasoa yllä. Voin syödä herkkuja paljon, josta erityisesti suklaapatukat ja korvapuustit ovat ehdottomia hyvän mielen tuojia minulle.

Kiitos Raaka Arska mukavista sanoista. Itse en vain edelleenkään tarkasti tiedä mistä näitä ajoittaisia kuntopumseja tulee. Yksi vahva arvaus on, että teen vain kovempia pitkäkestoisia harkkoja ja ne on yleensä kiihtyvät pitkikset. Samalla peruslenkkien vauhdin ainakin hetkeksi PK2 alueelle, jossa voi huoletta käydä VK alueella. Viikko11 16.03. Lohjalla pääsin hirmu raastolla samaa vauhtia kuin nyt puolimaratonilla. Lohjalla 10km kisassa juoksin 37:37 (avg 171). Olin aivan naatti maalissa ja iloinen että pääsin alle 38minuutin. Tuntui karseelta koko kisa. Seuraavalla viikolla joka päivä joko juoksua tai pyöräilyä, mutta kaikki hiljaista. Keskiviikon reeneissä lintsasin edelleen. su-pe välille reilu 12h kevyttä liikuntaa, ei tehoja kun hetkeksi keskiviikkona. Juoksua reilu 53km ja pyöräilyä 143km Viikko12 23.03. Aktia 37:19. Pää ei ollut jotenkin mukana. Heti startissa hoksasin että nyt kulkisi kivemmin, mutta edellisen viikon Lohjan muisto siitä tunteesta rajoitti liikaa. Pelkäsin sitä pahaa oloa joka Lohjalla tuli. En uskaltanut mennä sinne karseelle alueelle ja kun käännön jälkeen tajusin oman sarjan voiton katoavan, tuli jotenkin henkisesti luovutus. Raastoa oli, mutta ei semmoista joilla itse saan enkkoja. Koko reissun avg. 168. Tälle viikolle 13h liikuntaa, josta juoksua 79km, pyöräilyä 136km Siitä sunnuntaina vielä yksi hidas pitkis 25km, nopeus 06:08min/km avg 118. Tämän jälkeen nostin vauhdit PK2 puolelle. Minulla se tarkoittaa juoksussa nopeutta 04:50 - 04:40, jossa avg on 137-145 paikkeilla. Viikko 13 Juoksua 77km, pyöräilyä 216km. Viikon erikoisharjoitus oli kiihtyvä 25km, jossa lähtönopeus oli 5min/km ja viimeisen kilometrit hieman alle 4min/km. Nopeuden nosto hissukseen noin 5km syklissä. Tämä harkka tuntuu aina ja olen kokenut saavani tästä hyvin kuormaa kehoon. Vaikuttaa seuraavan yön uniin, mutta ei silleen haittaa. Viikon muut juoksut taisi mennä kaikki PK2 alarajalla vauhdeilla 04:40 - 04:50. Viikko 14 06.04. Vauhdin kevätjuoksu 36:16 (avg 176) Päätin jo lähdössä että nyt pirskale heti kovemmin. Piiskasin itteeni henkisesti. Joko komia hyytyminen tai raastolla alusta loppuun. Oli hirmu raskasta, mutta tuli pitkästä aikaa alle 37min aika. 3km kohdalla jo kävi mielessä että miten ihmeessä tätä jatkaa, mutta sitten sitä vain jaksoi, kun kituutteli kilometristä toiseen. 5km osuudet 18:19 ja toinen 5km vissiin 17:57. Minulla on max. syke on suunnilleen 186 lyöntiä ja paluumatkan 5km osuus meni nopeudella 03:36 min/km, jossa syke oli jatkuvasti yli 180 lyöntiä. Oli kiva yllätys tämä, puolikkaan SM kisaan aikaa viikko. Tämä viikon kaikki juoksut 71km ja pyöräilyä 188km. Viikon kaikki juoksut PK2, vauhdit alle 5min/km. Viikko 15 Tiistaina vielä PK2 juoksua 16km, mutta keskiviikkona jo ihan hissukseen PK1 alarajalla 18km 06:14min/km. Torstai ja perjantai hyvin hentoa pyöräilyä reilu 70km yhteensä, ei juoksua. Lauantaina 21,1km 01:19:13. avg 170. Aamusta herätyksen jälkeen 1-2km ylivaatetettuna kävin lämmittelemässä ja kisapaikalla sitten toiset alkuverkat 2km, jossa mukana pari kiihdyttelyä haavekisavauhtiin. Toisessa verkassa jo tuntuma notkiampi kuin aamuverkassa osa1. Sori että tänne tavoiteketjuun innostuin raapustelemaan, mutta tällä tavalla itte sain kuntopiikin vähän tuurillakin ajoitettua oikeaan tapahtumaan. Voin tämän poistaa jos aiheuttaa takkua.

Mukana ollaan jos terveyttä lauantaille asti piisaa. Taas tutusti 40min jänöjussina juoksututun kanssa porhalletaan. Vauhti on sen verta raju, mutta koitellaan silti jutustella ja kannustaa kaikin keinoin. Toivottavasti on paljon taas väkeä vitjassa, niin on kiva mennä ja puuskutella porukassa. Kiva tapahtuma tämä minusta on ja jos kunto on huipussaan, ei varmaan mikään hassumpi paikka kokeilla ennätystä.

Tässä vielä onnenhuumassa vähän päivitellään näitä tietoja ja tämä osus silmään. Sattusin olemaan edellinen kirjoittaja, niin tupsautan tähän perään kuittauksen onnistumisesta. Oma tavoittelu lähti käytännössä liikkeelle 2016 Vantaan maratonilta ja siitä vuosi eteenpäin kirjoitinkin tuon edellisen viestin. Sen seitsän kertaa takkua ja lajiin kuuluvaa väliaikaista hidastumista on matkalla ollut, mutta koska tykkään liikunnasta, niin ei se ole sinällään haitannut, toki harmittanut. Nyt kuitenkin sitten tämän rajan alituksessa onnistuin ja mikä parasta, kuntopiikki osui SAUL SM kisaan.

Sen tosiaan muutin nyt talvella, kun hoksasin ajaneeni liian kovaa pyörällä. Ajelin vuonna 2018 reilu 12000km pyörällä, ajan siis aina työmatkat kelissä kuin kelissä. Myös muuta ajoa on kohtuullisesti, koska tykkään pyöräillä. Tosiaan viime kesänä keksin kaikkea, että pääsenkö ajamaan mammalle (Somerolle) ja takaisin 30km/h keskinopeudella. No pääsin minä, mutta olihan sekin vaikea raja. Myös Velotourilla koitin 36km/h ryhmässä ajaa kuntoajon, putosin Porvoossa reilun 100km jälkeen ja hiipuen maaliin. Nämä esimerkkejä miksi juoksu alkoi takkuilla. Ajoin liian kovaa pyörällä ja juoksu minusta kärsi siitä. Nyt alkutalvesta alkaen ajanut taas sykeohjatusti ja samalla hieman vähemmän kuin vuosi sitten ja aavistuksen olen nostanut juoksumääriä. Juoksen myös monesti viikolla meno tai paluumatkan töihin ja toisen suunnan Alepapyörällä tai omalla. Nostin helmikuusta lähtien peruslenkkien sykkeet PK1 -> PK2 alaosaan. Juoksen siis nykyisin aika paljon PK2 alueella, mutta vältän arkilenkeissä Vk1 aluetta, vain ylämäissä saa olla siellä. Minulla, jos juoksisin jatkuvasti VK1 alueella, tuo se ensin tullessaan levottomat yöt ja sitten alkaa palautumattomuus. Mittaroin edelleen palautumista unilla. Minulla se toimii parhaiten. Nyrkkisääntö on aina se että kovan reenin ja kilpailun jälkeen voi yhden yön pyöriskellä levottomasti, mutta ei kahta. Jos tulee toinen yö perään, niin heti kaikki kevyeksi kunnes unet palautuu normaaliksi. Myös nuo 10km talvijuoksukisat on hitsin hyviä harkkoja. Niin muutin myös taas hetkeksi tai siihen asti kun huvittaa pitkikset vauhdikkaammaksi. Ne saatan fiiliksestä riippuen juosta kiihtyvänä PK2 alueella ja lopussa ollaan jo VK1 alueella. Lopussa voi olla viimeiset kilometrit hyvinkin nopeita, pääasia että tuntuu ilkiältä. Vähän on jotenkin tunne että en saa enää kuntopiikkiä, ellen tee jotain kovempaa välillä. Toistaiseksi on keho palkinnut tämän hienoisen kiristämisen kuntopiikillä, mutta minulla yleensä tämä ei kestä montaa kuukautta. Ei tämän päivän kaltaista raastoa pää minulla vähään aikaan kestä, nyt voi olla taas ns. funrun juoksuja edessä. Maraton myös on alkanut mielessä pyöriä, mutta se onkin sitten niin erilaista ja enemmän muuttujia matkassa. Pelottaa koko matka, mutta se olisi uskallettava taas sitäkin kattella, kun kerta tämä tavoite nyt tuli saavutettua. Niin pyöräilyssä Sanna Kulberg aikanaan opasti minua pyöräilytekniikassa ja putkelta ajamista. Tapaa pyöräillä joka hyödyttää juoksua parhaiten. Tämä jäi mieleen ja omaksunut tämän omasta mielestä hyvin. Tuttua juttua, tiheää pyöritystä ja seisovilteen ajamista pienissäkin nyppylöissä, ei väännöllä. Ei varmastikkaan mitään uutta, mutta tuli se vielä mieleen. Otin taas rullailut myös mukaan kotijumppaan ja liikkuvuutta pitkästa aikaa olen taas harkkailut. Olen jäykkä kun saapas ja tästä on ehkä ollut hieman apuja. Rasittavaa monesti aavistuksen ärsyttäväähän tuo on, mutta koitellut vain harkkailla. 20:30 uutisten aikana on hyvä vetkutella ja jumpata 🙂 Vielä editoin. Sitten jos palautumaton olo, kisa ollut lähellä tms. juoksen lenkit todella hiljaa. Saatan kävellä osan matkaa ja nopeus voi olla esim 9km/h tai sen allekin. Noissa katton että syke on alle 120 tai sen lähelle. En ole kokenut lenkin menevän pilalle vaikka välillä kävelee. Kuluuhan ainakin kalorioita, jos ei muuta. Tykkään syödä aika usein vähän liikaa. Pahin vika on että en pidä lepopäiviä koskaan, vähintään työmatkat fillarilla (31km). Mutta ei tämä niin nuukaa ole, liikunta on kivaa hommaa 🙂

Elämäni juoksu tämä oli, kiitos ruiskarhu! Keli oli mainio, sekä kuntopiikki osui juuri hyvään aikaan ja hyvä porukka missä laiskotella tuulensuojassa. 8km kohdalla mietin tosissani keskeytystä, kun tuntui niin ilkiältä ja matkaa oli vielä oli edessä. Otin geelin ja mutustelin sitä suussa hyvin pitkään. Sain onneksi aivot uskomaan että nyt tulee lisää virtaa ja se pahin olo sitten katosi. Olen kyllä lapsellisen onnellinen tästä ajasta, ei ollut minulle helppo raja tämä. Onneksi sain sen nyt juostua, kun tuota ikää tulee vain jatkuvasti lisää ja jossain vaiheessa se väkisten alkaa näkymään.

Olipas yllättävän mainio tapahtuma tämä, sekä reitti on nopea. Lähdin tapahtumaan hakemaan puuskutusta tulevan viikonlopun puolimaratonille, mutta voi veikkonen olihan hyvä reissu. Kirjaan osittain tämän ylös, jotta vuoden päästä muistan tuulet ja sään. Jos vähänkin kunnossa olen ja ei ole tuulinen päivä, on tämä hyvä aloitus keväälle. Tänään tuuli oli noin 3m/s ja hissukseen viimotteli kaakosta. Sää oli aurinkoinen noin +10. Peltoaukeilla tosin hieman puhalsi kovemmin, joka aiheutti negatiivisia ajatuksia kaalissa. Tapahtumassa juostaan 5km suuntaansa ja siitä sitten koko tien mittainen kääntö, eli ei liian tiukkaa mutkaa. Juoksu tapahtuu tien reunaa pitkin, mutta reuna ei ole kovin kalteva, joten juoksu onnistuu aika mainiosti. Kaakkoistuulella se tarkoittaa 5km sivuvastaiseen ja paluu tapahtuu sivumyötäisessä, joka on parempi minusta näin. Suosittelen tapahtumaa lämpimin ajatuksin. Kauden paras aika tuli itselle. Pääsin pitkästä aikaa alle 37 minuutin rajan, joten mieli on todella iloinen.

Omassa raapustuksessa jätin itse tarkoituksella reissujen pituudet ja nopeudet pois. Oman tuntemuksen mukaan aloittaisin uudelleen reenit, jos aikakoneella lähtisin takaisin. Itse matkin kovin alussa muiden reenejä ja alkutaipaleella ei se ollut aina hyvä ratkaisu. Ei ollut roppa vielä tottunut liikuntaan, nuoruuden treeneistä oli liian pitkä aika. Alussa henkilöiden joiden harkkoja omaksuin, oli peruskestävyysvauhtikin minulle kovaa harkkaa. Kuten Jim ja jklaukka ja muutkin raapusteli, aikaa ja ärsyttävää malttia se vain vaatii. Kehitys on joskus ärsyttävänkin hidasta, mutta sitten kuin taikaiskusta tulee niitä kuntopumseja, jos vain säännöllisesti reenaa. Hissukseen kunnon kasvaessa määrää / tunteja ja vauhtejakin lisää. Ärsytä välillä tasapainoa, horjuta sitä, tule väsyneeksi, mutta varo menemästä pitkäksi aikaa yli. Vastapainona löllerölenkkejä, muuta kevyttä korvaavaa ja vaikka ärsyttävää vesijuoksua. Lepää, nuku paljon ja palaudu. Ajoita mahdollinen laihdutus jaksoon jossa tehoja ei ole paljon.

Vähän olen arka neuvomaan muita, koska kovin olen asioita tunteella kokeillut ja monen monta kertaa myös väärinkin, telakalla ollaan oltu. Tykkään hakea rajoja ja kokeilla hullulta tuntuvia juttuja, jotka joskus on tuottaneet aika hyviä kuntopiikkejä. Sivukommenttina jotenkin tykkään kovin Don Validon tavasta reenaata ja valmentaa. Mukavan kutkuttavaa harkkaamista. Koitan muistella mitä raapustelin eilen hetken mielijohteesta tai ainakin osan asioista. Olen kohta puoleen 52v ukkeli ja aloitin käytännössä nollasta 44½ vuotiaana, siksi innostuin Kajun viestistä. Ajatus oli kertoa miten itse tekisin, jos uudelleen pääsisin aloittelemaan. - Kärvivällisyyttä. Ärsyttävän hidasta kunnon nousu on. En keksinyt tähän oikotietä, kerro jo keksit. - Kävely ei pilaa harjoitusta. Aina telakan, sairauden jälkeen hipsuttelen edelleen kävelyn ja juoksun yhdistelmiä, säästää kinttuja ja saa tunteja. - Halusin laihduttaa, mutta onneksi en tiennyt alussa kovista reeneistä, se yhdistelmä on aika raaka. Laihduttelisin osissa ja välillä kovempia reenejä hyvillä energioilla. - Väsytti niin maan perusteellisesti välillä. Tarttin aika pitkän ajan että hoksasin nukkua enemmän. Ihan hassua katsoa jotain telkkasarjaa ja valvoa. Palkkana seuraavana päivänä nakit silmillä koittaa elantoa hakea perheelle ja siihen reenit päälle. Perheellisen univajeen ymmärrän, kaksi poikaa oli aikanaan pitämässä eloa. - Kerta viikkoon raakasti puuskulle. Jos ei rajoja tiedä niin painele niin kovaa että tuntuu. Minulle sopii pitempi matka, ei ritsahda paikat, kun kilometrin verran kiihdyttelee tai enemmänkin. Näitä sitten jaksamisen mukaan sen verta ettei huvita jatkaa ja aina yksi päälle. Jos kerta viikkoon rääkkää kunnolla roppaa, niin se tuntuu niin kivalta sitten juosta taas hitaasti. Itte olen muilta matkimalla aatostellut että pk:lla kulutetaan kalorioita, kerätään ropalle tunteja ja palautellaan roppaa odottamaan sitä seuraavaa ärsykettä. Jos se ei tunnu piisaavan, niin viikolle ottaisin reippaan hilpaisun jonka täräyttelisin puolikovaa ja puolipitempään kuin puuskujuoksussa. Juoksisin nämä kestojuoksuna ja kiihtyvänä. Kiva juosta välillä reippaalla otteella, matka taittuu ja kalori kuluvat. -Sunnuntaina juokse yhteen suuntaan niin pitkään että väsy meinaa tulla. Siitä käännös ja raahustaa hitaasti kotio, niin pitkä lenkki on hoidettu. - Jos ja kun ritsahtaa, niin sitten kiroillaan ja tehdään muuta. Minä löysin pyöräilystä mukavan korvaavan. Vuosi sitten tämä lipsahti ja ajoin liikaa, liian kovaa ja jatkuvasti. Sinne meni juoskutuntuma, mutta se siitä. - Kisoihin ehdottomasti. Jokin iso tapahtuma. Kävely ei ole kiellettyä ja aina löytyy joka vauhdille seuraa. Mukavia juttuja. - Tunteja paljon, minulla tunnit puree parhaiten. Kun kevyttä tuntimäärää jauhaa vuosia, niin ei huolta ylikunnosta tai muustakaan tunnu olevan. Keho palautuu puuskuista ja kisoista kivasti. -Juoksumäärää niin paljon kuin vain uskallat, kunhan et hajoita itteesi ja päälle muut kevyet liikunnat, niin jo vain. -Jos tuntuu kevyeltä kiristä ruuvia ja jos jossain kirraa tai unet menevät niin kevyttä liikuntaa tai pelkkää lepoa. Ittellä yksi yö kovan reenin jälkeen tuo levottoman tunteen, se on vain hyvä juttu. Jos kaksi yötä kieriskelen lakanoisa, on se huono juttu. Parhaat ajat olen saanut järkyttämällä tasapainoa. Liika keventely ennen kisoja on minulle ollut poikkeuksetta huono juttu, menen ihan jumiin. Minulla pelkkä oleminen tuo jäykkyyttä, siksi suosin jatkuvaa kevyttä liikuntaa. -Välillä saa olla tympiä olo ja palautumaton olokin, siksi siihen tekee eetvarttia rykäistä kevyt viikko. Täryttelee kaiken kevyenä ja lyhyenä, niin jo hetken päästä palaa polte kovaan reeniin tai vaikka juoksukisaan. Tsemppiä reeneihin!

Aikaisemmat vastaukset olivat samankaltaisia, poistin viestin.

Itse pyöräilen paljon. Työmatkat ympärivuoden, kauppareissut ja vain ihan huvikseni. Aluksi aloittelin pyöräilyn, koska en voinut juosta, kuin olisin halunut. Viime vuonna pyöräily vei kuitenkin osittain juoksutuntuman. Edellisenä vuonna maltoin ajaa vanhalla rottelolla sykeohjatusti reissut. Ajelinkin vuonna 2017 reilu 14000km. Tämän päälle juoksut ja sain 10km ja puolimaratonin matkalla juostua myös ennätykset. Vuonna 2018 ostin paremman maantiepyörän ja innostuin ajelemaan keskinopeuksia liikaa ja löysin myös rajan, jolla pyöräilemällä saa heikennettyä juoksutuntumaa. Ajelin reilu 12000km vuonna 2018. Saatoin ajaa 100km+ reissuja hakien kovempaa keskinopeutta jne. Mukavaa hommaahan tuo on, mutta jos juoksua harrastaa tavoitteellisesti, niin oma aatos ja ei ehkä yllätyskään, malttia vauhteihin. Kevyttä tiheää pyörittelyä voi harrastaa hyvinkin paljon, kunhan juoksu on myös jatkuvasti mukana. Yli 50v ikäisenä ukkelina en voi juosta niin paljon kuin haluaisin, joten pyöräily tulee olemaan jollain tavalla mukana aina reeneissä. Kun nyt vain malttaisi tänä kesänä ajella rauhallisesti ja taas sykeohjatusti. Minulla juoksussa PK1 yläraja on noin 136 paikkeilla ja VK1 alkaa noin 146 paikkeilta. Juoksua ei tunnu haittaavana jos ajelen suunnileen 120 +-5 alueella, mutta jos jauhan noin 130+ ja sen ylitte, jäi tuntumaksi, että juoksua tämä jo haittaa.