huh huh

Kyllä pitää olla tyytyväinen tähän tilanteeseen. Siihen, miten monessa paikassa on ihmisiä, jotka haluaa tehdä lunta ja latuja. Ja miten monet haluaa hiihtämään. Pitäisikö tietyillä alueilla sijaitsevat kunnat velvoittaa hankkimaan lumitykkejä? Sillä saataisi vielä paljon enemmän ihmisiä hiihtämään, niitä jotka ei lähde ajamaan autolla kauemmas päästäkseen hiihtämään . Junioritoimintaakin saataisi aktiivisemmaksi. Myös koululaiset pääsisivät joutuisivat taas hiihtämään. Tavallisenakin talvena lunta voi olla vain vähän, tai vain välillä, joten hiihtokausi jää lyhyeksi. Suomessa kuitenkin on tuo liikuntalaki: 5 § Kunnan vastuu Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoimintaa; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein.

Onko se sitä "amatöörien puuhastelua". Onneksi juoksu sujuu kuitenkin.

Ainakin EM-tasolla voisi halutessaan pärjätä.

Muutamia huonoja lenkkejä, tai sitten oli tie huonossa kunnossa. On kyllä ollu mielessä että nyt kun on sulat tiet ja ihan hyvä kunto, niin voisi kokeilla niitä. Mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että ne vanhemmat mallit on paremmat. Tai sitten en vielä tosiaan tavoittanut sitä tarkoitusta johon uudemmat Feetit on tehty. Korostan vielä tässä vanhempien Evolutioneiden hyvyyttä. Välillä ylämäessä pystyy tuntemaan miten kengän sopivasti joustava pohja on tukenasi jokaisella askeleella.

Ja nyt on menty siellä Valenciassa vieläkin kovempaa: 10km 26.24 eli enää seitsemän sekuntia Bekelen radalla juostua ME-aikaa hitaammin. Kipruto pinkoi 10 kilometrin tiejuoksun ME:n, Wanders EE:n On se näin suomalaisittain mielenkiintoista, kun jotkut on joulu-tammikuussa huippukunnossa. Mutta miksipä ei, kerran ei ole lunta, jäätä eikä pakkasta.

Yhtenä päivänä mietinkin, että mikähän on lumi-/ latutilanne ollut esim. Oulun suunnalla. Selviäisi se kyllä internetistä. Taitaa olla tykkilumiladut koetuksella etelässä, jos niitä edes on saatu tehtyä.

Helsingissä on kai sellainen eurooppalainen talvi. Lapissa oli sentään aikainen talvi. Maaseudun tulevaisuus -lehti kertoi Lokan tekojärven ammattikalastajista, jotka pääsivät jäälle jo lokakuussa. Oliko se paras tilanne pariin kymmeneen vuoteen.

Ehkä haluaa kuluttaa vielä loppuun ne New Balancet?

Napsu.fi -sivujen valuuttalaskurista näin kurssin. Hyvä että hiihtäjät saa rahaa.

Kiekara juokseekin nykyään Feet-kengillä. Se on hyvä juttu.

Ihan hyvät palkintorahat on tuolla Tour de skillä. 20 parasta saa kokonaiskilpailusta rahaa, joten siellä kannattaa olla mukana. Oliko Suomesta vähän laimea osanotto, vai johtuuko vaikutelma vain siitä kun Pärmäkoski jäi pois eikä ketään tullut tilalle, ja Hakola ei lähtenyt ollenkaan. Lepistölle aika rankka reissu, kun ei ole vielä SM-hiihdoissakaan oikein pärjännyt... mutta onhan se hyvää kokemusta. Kai se on niin, ettei jotkut maajoukkuehiihtäjät halua lähteä sinne, vaan mieluummin harjoittelee ja käy myöhemmin kisoissa. Sellainen voisi olla kiinnostava systeemi tuonne "Tourille", että hiihdettäisi vain normaalimatkoja, ja jokaisesta osakilpailusta laskettaisi ajat yhteen tai sitten olisi takaa-ajot ainakin välillä. Niin kuin siellä Lapponia-hiihdoissa taitaa olla. Mutta kun pitää olla vähän show´ta ja sprinttiä ja kirimaaleja ja bonussekunteja ja hyvistyssekunteja. 1. 50600 euroa 2. 36800 3. 25300 4. 20240 5. 15640 6. 11500 7. 8280 8. 6440 9. 5520 10. 4600 11. 3680 12. 3220 13. 2760 14. 2300 15. 1840 16. 1380

Mietitäänhän nyt vielä kerran: kestävyysjuoksu oli varmaan toinen urheilulaji jonka ihmiset on keksineet. Ensimmäinen oli luultavasti pikajuoksu. Ei pikajuoksu ja kestävyysjuoksu voi olla marginaalilajeja, koska ne ovat juoksua. Ja kaikki ihmiset osaa juosta ja on joskus juosseet (ellei sille ole jotakin estettä). Wikipedian mukaan jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten ihmiset väsyttivät saaliinsa juoksemalla jopa päiväkausia. Ja kaikki tietävät legendan maratonjuoksun takana. Juoksemaan joutuu myös monessa muussa lajissa, kuten pesäpallossa, jalkapallossa ja koripallossa. Miten tällainen laji voisi olla marginaalilaji? Ei pidä arvottaa lajeja vain rahan ja suosion perusteella. Kestävyysjuoksu oli siis maailman ensimmäinen kestävyyslaji, ja kestävyyslajit ovat todellista urheilua. Niissä mitataan suorituskykyä, ei taitoa tai tyyliä. Oikeastaan joukkuelajeja ja yksilölajeja ei saisi edes verrata toisiinsa, jos halutaan keskustella marginaalilajeista.

Oikeastaan kaikki muut paitsi jalkapallo on marginaalilajeja.

En allekirjoittaisi tuota väitettä, että kestävyysjuoksu on marginaalilaji. Se on kuitenkin ollut olympialaisten ja yleisurheilun perinteikäs peruslaji. Maantieteellisestikään se ei ole marginaalilaji, vaikka voisi se olla suositumpikin varsinkin jossakin Kiinan ja Intian suunnalla ja muuallakin. Ja sitten on maratonit, joita järjestetään jokaisessa isommassa kaupungissa ja siellä voi olla jopa kymmeniätuhansia juoksijoita. Tai jos kestävyysjuoksu on marginaalilaji, niin sitten sitä on moni muukin yksilölaji. Hiihdosta ja uinnista lähtien. Olisiko tennis tai golf myös marginaalilaji jos niissä ei jaettaisi isoja rahapalkintoja?

Taisi 70-luvun lenkkareissa olla aika paljon ohuemmat pohjat kuin nykyään tai 90-luvulla. Oliskin mielenkiintoista tietää. Tai jos saisi itse kokeilla sen ajan lenkkareita.