Jump to content
Juoksufoorumi.fi



huh huh

Jäsenet
  • Content Count

    737
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

435 Excellent

Converted

  • Coopperi
    3000m 10.08
  • 10km
    35.42
  • Puolimaraton
    1.19

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Onhan tuo monelle aika paha takaisku, kun se oma laji ei olekaan ensi vuonna Timanttiliigassa. Ei samanlaisia rahoja monesta kilpailusta saa, tai ainakin joutuu neuvottelemaan kisajärjestäjien kanssa rahoista. Ja kun se Timanttiliigan finaali on niin rahakas kisa. No, kilpakävelijöillä ei ole koskaan ollut mahdollisuutta käydä rahaa Timanttiliigasta.
  2. Sehän on hyvä jos monet juoksee maratonin sen takia, että voi sanoa juosseensa maratonin. Kyllä sitä arvostetaan. Sekin on hyvä, että nykyään useammat juoksee vielä maratonia pitempiä matkoja, ja onhan polkujuoksukin positiivista. EIkös kuntoilusta silloin ole tullut entistä intensiivisempää ja rankempaa, kun haetaan haastavia maastoja ja pitkiä suorituksia. Vaikka joidenkin lähteiden mukaan nämä polkujuoksut on jotenkin rentoja ja jopa pinnallisia tapahtumia... Kuten ketjussa on mainittu, niin kai voi olla tyytyväinen siihen, kun joskus ennen oli niin paljon maratoonareita. Mutta tietysti nyt harmittaa kun määrä on laskenut. Tosiaan ihan mielenkiintoista nähdä millainen on tilanne juoksu-urheilussa vaikka kymmenen vuoden päästä. Vähän toivoisin ylämäkijuoksun suosion nousua. Harmi kun Suomessa se ei taida olla mikään kovin suosittu juttu, mutta eikös maailmalla ole ihan kunnon kisoja. Tietysti polkujuoksussa on itsessään paljon ylämäkijuoksua, mutta onhan se nyt ihan oma lajinsa, kun maksimaalisella sykkeellä ja maitohapoilla noustaan ylös. Se se vasta on tosiurheilua! Jospa seuraava hittilaji olisikin juoksuhiihto. Se olisi kyllä todellinen kuningaslaji. Olisi pikamatkaa ja pitkiä matkoja, ja vaikka kesäkisojakin rullasuksilla. Pari kertaa olen ollut Uudenkaupungin hiihtoputkella paikalla, kun siellä on pidetty talvitriathlonin SM-kisat (keväällä sulan maan aikaan tai räntäsateessa), eli taisi olla ensin juoksu, sitten maastopyöräily ja hiihto. Mutta enpä ole kuullut kenenkään järjestäneen kilpailua, jossa ensin juostaan ja sitten hiihdetään. Tai toisin päin. Parasta tietysti olisi, jos sadat tuhannet suomalaiset juoksisivat maratonia ja lyhyempiä matkoja tavoitellen omia ennätyksiä oikein tosissaan. Ja myös ratakisoissa olisi paljon juoksijoita. Mutta on sekin hyvä, kun on tuollaisia Nuts Köykkyrin tapaisia tapahtumia, missä Juoksufoorumin Seppo kävi viime vuonna. "Ei. Mitään. Järkeä."
  3. Enpä tiedä onko tuo nyt hyvä suuntaus kun television uutisissakin "mainostettiin", että tutkimusten mukaan jo muutaman minuutin kevyt liikuskelu xxxx xxxxxxx. Urheilusta ja kuntoilusta tietämättömät ihmiset voivat hyvin ajatella, että aijaa, no hyvä, eihän tässä sitten olekaan tarvetta rehkiä. Joku saattaa olla lähdössä sauvakävelylenkille ja päättää ennen lähtöä haravoida pihan nurkasta vähän lehtiä. Kymmenen minuuttia haravoituaan hän voi ajatella, että enpä taidakaan lähteä sauvakävelemään, kun tuli jo hyötyliikuntaa. Eikös se tutkimuskin sanonut, että se riittää. Ajatellaan vaikka jotakin tietokoneen pelaaja, joka pelaa koko päivän niin kuin Patrik Laine. Jos hän päivän aikana pitää muutamia tehominuutteja joiden aikana juoksee paikallaan, tekee punnerruksia ja hyppyjä polvet rintaan, niin kyllä siinä syke nousee, verenkierto tehostuu ja muuta, mutta ei sillä oikein kuntoa nosteta. Nämä ohjeet on siis terveyden kannalta riittävään liikkumiseen, mutta vaikka niitä noudattaisi, niin voi olla ihan jäätävän huonossa kunnossa. Itsekin kun olen nyt pitänyt kuntoilusta taukoa (ellen lopettanut kokonaan), niin huomaa miten vähästä väsyy esim. vatsalihakset ja kädet, ja takareidet voi helposti mennä kireiksi jos joutuu rankemmin jalkoja käyttämään.
  4. Tänään kävin lenkillä lähemmäs neljän viikon tauon jälkeen. Kesto 1.06 mutta siihen sisältyi monta kävelypätkää ja pikainen lintutornissa käyminen. Ajattelin siinä hitaasti hölkkäillessä, että nämä Cooperin testit ja muut testijuoksut pitäisi kieltää huonokuntoisilta. Ei todellakaan ole terveellistä lähteä tuosta vaan kuntoaan kokeilemaan.
  5. Ai niin, tänäkin vuonna unohtui nuo ultrajuoksun arvokisat laskuista. Jos aihetta ilmenee, niin vuoden kestävyysjuoksijan arvonimi voidaan ottaa pois ja antaa jollekin toiselle. Sitä siis kannattaa vielä tavoitella.
  6. Enpä tiennyt, että maratonin suosio on noin paljon laskenut. Mutta onneksi taitaa lyhyemmillä matkoilla olla paremmin osallistujia. Kilpajuoksussa on positiivista se, kun tätä vuotta ja viime vuotta verrattaessa miesten kahdeksasta matkasta kuusi oli tänä vuonna parempia. Siis tilaston kahdeskymmenes tulos. Huonompi se on maratonilla, ja sitten 1500 metrillä 0,02 sekuntia huonompi. Naisten sarjassa tilanne on 4-4. Tästä tuli mieleen kysymys, miksi afrikkalaisia juoksijoita ei kiinnosta Suomeen muuttaminen. Vuosien varrella siellä on ollut paljon hyviä juoksijoita, mutta eipä Suomen edustajiksi ole päätyneet muut kuin Wilson Kirwa ja Francis Kirwa. Francis Kirwan viimeiset arvokisatkin oli 2008 olympialaiset. Parhaat ajat maratonilla 2.11.01 ja 2.13.09. Kun maailman menoa seuraa, niin on se vähän ihmeellistä, ettei tänne ole saatu useampia juoksijoita. Voisi tulla vaikka opiskelemaan ja koittaa hankkia Suomen kansalaisuuden. Nykyään kyllä on kansalaisuuden vaihtajille kolmen vuoden karenssi arvokisoista, että ei se oikein tue maahanmuuttoa. Lewis Korir juoksi ihan kovia tuloksia - 10000m 27.57 - mutta ei tainnut saada kansalaisuutta kun vietti pitkiä aikoja ulkomailla.
  7. On tietysti paljon juoksijoita, jotka ei tee voimaa ollenkaan (mm. afrikkalaiset?), eikä kilpajuoksijoiden varmaan kannatakaan käyttää resurssejaan siihen. Eikä monet kilpakuntoilijatkaan juoksemisen lisäksi ehdi tehdä voimaharjoituksia. Mutta itse kuulun kyllä niihin, joiden mielestä ehdottomasti kannattaa parantaa juoksuvauhtia vahvistamalla jalkoja. Ja kuten nimim. second sanoo, niin se on terveellistä vahvistaa itseään. Monethan varmaan tekeekin ainakin vatsa- ja selkälihaksia, ja se onkin paha jos ne on laiminlyöty.
  8. Mutta tässä ei ole kyse kilpajuoksijasta, vaan noin 1.50 puolimaratoonarista. Eiköhän tavallisella puolikyykyllä saisi askeleeseen pikkuisen tehoa ja sitä kautta vauhtia. Sitä olen vähän ihmetellyt, kun useat ihmiset ovat kirjoittaneet, että juoksija saa voimaa kun juoksee lyhyitä vetoja eli nopeasti. No kai se sitten niin on, kerran jotkut niin sanovat. Perustuuko se siihen, että jalat työntävät alustaa vasten kovemmalla teholla, jos juoksee nopeasti. Mutta onko se sitten oikeata voimaa, mitä siitä tulee. Aika katoavaista on sekin voima, mitä mäkijuoksulla saadaan. Ja aika paljon joutuisi juoksemaan ylämäkeä... oikein mäkihyppelykausi pitäisi tehdä.
  9. Hoka 11:lla on piikkarit, joissa tämä asia on otettu huomioon. Siis se että puolet matkasta juostaan kaarteessa.
  10. Yleisurheilukausi on ohi, ja nyt voi katsoa ketkä oli maan parhaat juoksijat 2019. Joulukuun EM-maastoihin ei saata ihan Suomen parhaat osallistua. Alisa Vainio voi juosta vielä maratonin, mutta ei sieltä kai mitään mullistavaa ole odotettavissa. Miesten sarja: 1. Topi Raitanen: MM-edustaja, olympiaraja tehty, esteissä kaikkien aikojen tilaston viides. Kilpaili matkoilla 1500m, 3000m ja esteet, kaikilla teki ennätykset. 2. Joonas Rinne: 1500m 3.41, Universiadien voitto, kaikkien aikojen tilaston sijalla 30. Ennätys myös 800 metrillä. 3. Eero Saleva: Suomen tilaston ensimmäinen 5000 ja 10000 metrillä. Ennätykset 14.02 ja 29.51. 4. Aki Nummela: Maratontilaston ensimmäinen 2.19.51 5. Arttu Vattulainen: Puolimaratonin tilaston ensimmäinen 1.07.09 Naisten sarja: 1. Sara Kuivisto: MM-kisoissa kahdella matkalla. Ennätyksillä 2.01,85 ja 4.08,85 kaikkien aikojen tilaston sijoille 5 ja 6. 2. Camilla Richardsson: MM-kisoissa mukana, ennätykset esteissä 9.35 ja 5000m 15.37. Niissä kaikkien aikojen listalla sijat 2 ja 5. 3. Anne-Mari Hyryläinen: MM-maratonin sija 19. Puolimaratonin aika 1.13 oli ihan hyvä. 4. Nathalie Blomqvist: Todella hyvät ajat 18-vuotiaalle: 1500m 4.15 ja 3000m 9.19. Nuorten kaikkien aikojen tilastossa sijoilla 5 ja 8. U20 EM-kisojen neljäs 3000m kisassa. 5. Johanna Peiponen: 10000 metrin Suomen mestari. Kauden paras 33.46. Vuoden kestävyysjuoksijoiksi valitaan siis Sara Kuivisto ja Topi Raitanen. Vuoden juniori on Nathalie Blomqvist. Poikien sarjoissa vuoden juniori on Eemil Helander, jonka 5000 metrin ennätys 14.20 oli äärimmäisen kova 18-vuotiaan juoksemaksi. Kovempikuntoisempia junioreita ovat olleet luultavasti vain Ari Paunonen ja Samuli Vasala (18-vuotiaana 14.17,97) ja tilastoista löydetyt Raimo Mäkinen (3000m 8.09 vuonna 1971), sekä Mika Maaskola (3000m 8.07). Vuoden valmentajaksi valitaan Don Valido. Suomen johtavan juoksubloggaajan titteli pysyy Baltsulla.
  11. Niin, saattaa hän olla vähän turhan isokokoinen 100km matkalle, joku kevyempi voisi olla tyyppinä sopivampi. Eikä tietysti ole tottunut juoksemaan kisoja joiden kesto on kuudesta tunnista moneen kuukauteen. Laskurin mukaan hän voisi juosta 100km vähän alle 5.50 eli 3.30/kilometri. Mutta eipä tuota nyt hirmu tarkkana arviona voi pitää. Maratontulos oli muuten yhtä kova kuin 1500m 3.16, 3000m 6.59,5, 5000m 12.17 tai 10000m 25.30. Ehkä tuossa vaiheessa alkoi laskurinkin laskelmat vähän heittää, kun kukaan ei ennen ollut juossut yhtä kovaa.
  12. Eliud Kipchogella ei varmaan menisi kovin paljon aikaa sadan kilometrin juoksemiseen. Saisi hölkötellä jotain 3.10 - 3.30 kilometrivauhtia.
  13. Ei kai se niin paha olisi, jos jänisjärjestelyiden rajoituksista luovuttaisi maantiejuoksuissa. Mutta enpä tiedä haluaisiko ratakisoissa nähdä sellaista, että jänis pitää vaikka taukoa, tai että toinen jänis aloittaa vaikka puolesta matkasta. Ehkä siihenkin tottuisi...
  14. Aika turhana voi pitää tuota sääntöä, että ei saisi olla jotakin miesten sarjan juoksijoita jäniksinä.
  15. Enpä ollut ajatellut tuolta kannalta. Mutta onhan sitten paljon ihmisiä jotka ei juokse maratonia vaan käyvät lyhyempiä lenkkejä. Tuo kahden tunnin raja oli sillä tavalla merkittävä, että vuosien mittaan on keskusteltu onko se mahdotonta alittaa vai mahdollista alittaa. Monen muun haamurajan kohdalla se on kuitenkin ollut vain ajan kysymys, milloin se rikotaan. Ei ihme, jos ei siihen uskottu vielä joku aika sitten, kun ennen tuota breaking 2 -projektia nopein aika oli vielä 2.02.57. Ja vuonna 2002 juostu ME oli 2.05.38. Jos tuo eilinen juoksu lasketaan, niin 17 vuodessa on parannettu keskimäärin 21 sekuntia per vuosi.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy