huh huh

Yhdysvalloissa taitaa harjoitukset alkaa kuudelta aamulla, opiskelijoilla. Ainakin joinakin aikoina. Vuonna 2016 minulla oli sellainen rytmi, että lähdin juoksemaan usein 6.30 - 6.40, ja jos meni radalle, niin siellä oli sitten seitsemältä valmiina aloittamaan vedot. Onhan noissa aamuharjoituksissa jotakin hienoa, mutta on hyvä olla vähän tottumusta siihen. Välillä sitä miettii, että olisi mielenkiintoista juosta yöllä kun ei ole juuri ketään liikkeellä. Mutta ei nyt varmaan tule lähdettyä, ellei sitten jää työttömäksi. Eikä varmaan sittenkään.

Joo no pystyy tuolla Karttapaikassa melko tarkkaan mittaamaan, vaikka siellä pitää piirtää vaan suoraa viivaa.

Vähän kummallista, kun enää ei pysty reittejä mittaamaan internetissä. Kunto Plus -lehden sivuilla ruutulippu siirtyy klikkauksella kuten ennenkin, mutta matka on nolla. Ja gmap-pedometer-sivuston kartat ei enää näytä pienempiä teitä (sinne ei pysty klikkaamaan) ja muutenkin jotenkin kökkö pikselinäkymä entiseen verrattuna.

Ihan hyvä idea, että olisi joku vakiolenkki jonka moni juoksija tietäisi. Mutta tosiaan luulisi, että siellä jossain Helsingissä olisi vaikea löytää sopivaa reittiä, kun koko ajan on jotain risteyksiä ja koiran ulkoiluttajia ja pyöräilijöitä.

Eikös tähän kuulunut se, että ylivoimalla tehdään ne tarvittavat maalit.

Minulle tuo turnaus oli melkeinpä "ahaa-elämys" pelisysteemeistä ja taktisuudesta. Niin hyvin se joukkue pelasi sitä kuuluisaa omaa peliä. Oli melko vaikuttavaa, miten valmentajan kädenjälki näkyi siinä turnauksessa.

Ihastelin Suomen 18-vuotiaiden vauhdikasta peliä viime kevään MM-kisoissa Venäjällä, joten taitaa se onnistua isossakin kaukalossa.

Kyllä Suomessa tehdään hyvää työtä jääkiekkoilun parissa, kun alle 20-vuotiaissa Suomi on nyt voittanut kolme mestaruutta kuudessa vuodessa. Ja 18-vuotiaissa kun katsotaan viime vuosia taaksepäin, niin tulokset on olleet kultaa - hopeaa - kultaa - hopeaa. Ilahduttavaa nähdä, miten Suomikin on näissä junioriturnauksissa pystynyt pelaamaan nopeaa ja taidokasta peliä, toisin kuin perinteisesti aikuisten maajoukkue, jossa on hieman kärjistettynä ollut vain keskinkertaisia tai heikkoja luistelijoita ja hidas pelitapa.

Enpä muistanut ottaa huomioon ultrajuoksijoita. Valitettavasti valintaa ei voi enää perua ja muuttaa, mutta tänä vuonna Honkalalla on uusi mahdollisuus menestyä. Uskoisin kyllä, että Hyryläinen teki absoluuttisesti kovimmat tilastotulokset 2018. Jos katsotaan vain juostuja aikoja. Välillä olen miettinyt, että pitäisi olla joku taulukko tai laskuri, millä voisi vertailla tuloksia miesten ja naisten sarjojen kesken. Esimerkiksi, jos Juulia juoksee maratonin 3.00 niin minkälaista miesten sarjan tulosta se vastaa. suunnilleen. 180 minuuttia kertaa 0,9 olisi 162 minuuttia eli 2.42. Jotakin tällaista.

2.00,59 Tuuli Merikoski-Silius Tampereen Pyrintö Helsinki 27.6.1991 4.06,01 Sinikka Tyynelä Uudenkaupungin Urheilijat Helsinki 14.8.1977 42 vuotta siis täyttää ensi kesän lopulla tuo 1500 metrin ennätys. Johanna Lehtinenhän pääsi todella lähelle parhaimmillaan (4.06,85) Ja näköjään Kristiina Mäki viime kesänä 4.06,71. Jännää jos se olisikin Mäki, joka rikkoo Suomen ennätyksen, vaikkei ole asunut Suomessa kuin 3-vuotiaana viimeksi ja edustaa Tshekkiä. Ihan hyvää suomen kieltä hän kuitenkin puhuu ja on vaivautunut käymään Kalevan kisoissa. Keskimatkojen SE olisi raikas juttu, kun miesten sarjoissakin SE-tuloksiin on ylletty vuosina 1989 ja 1980. Katsoin tuossa laskurilla, että Hyryläisen maratonin ennätys vastaisi 10000m aikaa 31.44 eli hyvin lähelle SE-tasoa. En kyllä ole varma, onko hän sen tyylinen juoksija, joka todella tuon tason vauhtiin yltäisi radalla ja noin "lyhyellä" matkalla. Mutta ei sillä ole tänään niin väliä, sillä... … Anne-Mari Hyryläinen on valittu vuoden kestävyysjuoksijaksi 2018! Saavutuksina Euroopan tilaston 12. sija ja Suomen kaikkien aikojen listalla hän nousi neljänneksi ajalla 2.28.53 ja puolimaratonilla kolmanneksi 1.11.04. Miesten sarjassa vuoden parhaaksi valitaan Topi Raitanen. Hän oli estejuoksun EM-kisoissa kahdeksas ja Euroopan tilastossa sijalla 17 ennätyksellään 8.28,48. Vuoden junioriksi valitaan Nathalie Blomqvist. Kalevan kisojen pronssi ja 17v EM-kisojen seitsemäs sija 1500 metrillä. Vuoden valmentajan palkinnon 2018 saa ForrestG ja Suomen johtavan juoksubloggarin titteli myönnetään Baltsulle.

Niin, kaipa sitä joku puolen tunnin alittaja on Juoksufoorumillekin löytänyt. En ole itsekään huomannut, että olisit pätenyt. Ei taida kuulua tyyliin.

Hiekkalaatikolla pärjää kun talloo muiden hiekkakakut, ja ala-asteella jos on estottomin öykkäri. Sama pätee Juoksufoorumillakin, eikä täällä keskustelu ole aina välttämättä sen tasokkaampaa kuin hiekkalaatikolla tai ala-asteella. Aloin tuossa miettiä, että onko tämä "X-Caliber" tehnyt Juoksufoorumin kovimman kestävyysjuoksutuloksen, kun puhutaan matkoista 800m - maraton. Mutta saattaahan täällä olla joku jolla on kovempikin tulos tilastoissa. Tai sitten aiemmin on voinut olla aktiivisena joku kirjoittelija, jolla on vaikkapa alle 30 min aika 10000 metrillä. Voi olla joku tai joitakin, joilla ei ole tarvetta tai halua päteä, puhumattakaan siitä että järjestelmällisesti pyrkii tyrmäämään eri mieltä olevat.

On se jotenkin harmillista, kun tämä ammattilaisjuoksija ei hakeudu sellaiselle maratonreitille missä saisi suurin piirtein parhaan mahdollisen ajan tehtyä. Monet muut pyrkivät näin tekemään. Mutta hänellä oli omat syynsä juosta tuolla hitaammalla reitillä. Harjoituskisa omassa kotimaassaan ja muuta. No ehkä joskus myöhemmin.

Oliskohan muuten parempi pyrkiä ensin hyvään kuntoon 10km ja 21,1 km matkoilla, ja kun on päässyt mielestään hyvään vauhtiin noilla matkoilla, niin sitten vasta alkaisi varsinaisesti harjoitella maratonille. On hyvä kunto ja siitä sitten pidentäisi lenkkejä. Vai pääseekö parempaan tulokseen jos suoraan alkaa puurtaa isoja kilometrejä, jolloin vauhtikin on vähän hitaampi.

Pari lepopäivää viikossa voisi olla hyvä. Tai edes yksi, kuten Iivo Niskasella. Ja jos esim. yli 5 tunnin nukkuminen olisi mahdollista.