Jump to content
Juoksufoorumi.fi


j--l

Jäsenet
  • Posts

    340
  • Liittyi

  • Last visited

Reputation Activity

  1. Like
    j--l reacted to tmai in NUTS 300 2021   
    Ensimmäinen monen päivän juoksu-urakka päättyi tosiaan keskeytykseen Pallakselle.
     
    Kisaennakkoa varten kommentoin/kirjoitin Terholle:
    ----
    Taktiikka:
    Oletettavasti vauhti putoaa kävelyksi Hetan jälkeen. Koska nousut ja laskut ovat toukokuun KK:n perusteella heikko lenkki, suunnitelma on ottaa sauvat Hetasta matkaan. Hetassa ajatus ottaa hiukan pidempi huoltotauko ja 30-60min lepoa, mutta siirrän sen Pallakselle, jos on hyvät voimat. En usko, että jaksan edetä ilman lyhyttä unta. Etapeille on marmeladeja ja patukoita, huolloissa syön jotain ruokaa.
    Loppuaika ja kisa:
    Arvelen, että voittajan aika asettuu 55h paikkeille, kun Plan B reitin tie nopeuttaa. Omaa aikaa on vaikea arvioida. Jos kisa kulkee, olen kyllä top5-kisassa mukana, vaikka se lisäisi keskeytysriskiä. Jumiskon kokemus pitkistä kisoista lienee valttia. Keskeytyksiä tullee paljon, joten sijoitukset tai isot erot Hetassa eivät vielä merkitse paljoa.
    ----
     
    Taisi kärkiporukoista useampi laiminlyödä jalkahuoltoa ja säästää väärästä paikasta. Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta monipäiväisestä juoksusta yhtä soittoa. Olin varannut vaihtosukat huoltoihin, samoin vaihtokengät.
     
    Osa alussa hitaammin etenevistä on panostanut ihan eri tavalla jalkojen hoitoon some-kirjoitusten perusteella ja päässee kunnialla läpi.
     
    Kisan etapit olivat pitkiä. Vähän ennen ekaa huoltoa n 83km kohdilla lähdin omalla vauhdilla ja jätin taakse Jumiskon, Hietalan ja Samban Markuksen. Ekassa huollossa ois ollu laatikossa kuivat sukat, mutta skippasin sen vaiheen, kun jaloissa ei vielä tuntunut mitään ja päätin ehtiä ehkä 3-5min edelläni huoltoon tulleen Sargo-Garminin Samulin peesiin. Mentiinkin pitkä siivu (n 80 km yhdessä), mutta tuon pitkän siivun aikana alkoi jalkapohjissa tuntua rusinoituminen. Ei ollut vaihtosukkia repussa. Kun Samuli jäi huilimaan ja ottamaan power napit, olisi tässä ollut hyvä hetki tuumaustauolle ja jalkojen tuulettelulle. Mutta kisafiiliksissä lähdin jatkamaan omaa vauhtia. Tiepätkä Hettaan tuntui jo varsin ikävältä.
     
    Mietin keskeytystä jo Hetassa, koska jalat olivat ihan rusinat. Kävin suihkussa, tuulettelin tunnin samalla kun söin ja otin torkut. Lepistön Antti kävi myös arvioimassa damagea. Polvi oli jo silloin turvoksissa, osin sen takia kun kaaduin juureen ja kumautin kiveen, mutta on kisan rasituksellakin vaikutusta. Päätin yrittää jatkaa, koska juoksuvoimia oli vielä jäljellä. Hetta-Pallas oli kuitenkin liikaa, varsinkin kun osui sade tunturiin ja polut menivät puroiksi.
     
    Kirjoittelen blogiin kisajutun perästä. Navigoinnista tulee oma lisähaaste tällaisessa kisassa. Kaksi vähän isompaa pummia tuli, jonkin verran pienempiä hapuilija ja varmisteluja.
     
    Vedin kisan ilman yhtään geeliä. Energiapuolesta samoilla linjoilla kuin Jumisko, että pitää löytää vielä joku lisävaihtoehto. Marmeladit menevät aikansa, samoin stroopwafelit. Jelly Beanseja oli kävellessä ihan kiva mutustella. Elektrolyyttitablettien ohella kokeilin Dexalin BCAA-tabletteja, mutta ei vielä vahvaa mielipidettä näistä.
  2. Onnittelut!
    j--l reacted to Runningidiot in Vaarojen Maraton 2.-3.10.2020   
    Hyvin meni. Suoritus oli kunnon mukainen eikä isoja ongelmia ollut. Vertin määrä oli ensikertaiselle ehkä pieni järkytys, vaikka nousumäärä onkin paperilla etukäteen tiedossa.
     
    Perimmäinen tavoite oli päästä maaliin alle vanhan 28 tunnin aikarajan ja se alittui melkein tunnilla. Viimeiseen mäkietappiin vielä all out vedolla top10 aika, että sai kunnon hikihorkan yöksi.
  3. Onnittelut!
    j--l reacted to vmaksi in Vaarojen Maraton 2.-3.10.2020   
    Kylläpä oli kaikenlaisia vaikeuksia. Ekan kahden tunnin jälkeen tuli joku huippaus, jonka takia oli himmattava vauhtia. Onneksi meni pian ohi ja pääsin jo huollossa kolmossijan kylkeen kiinni. Toisella kierroksella takareidet alkoi kramppailee urakalla ja oli pakko vähän passailla nousuissa. Oma enkka tuli 1,5 tunnilla ja kolmospalli (vaikkakin monta kovaa jäi vähän ennen kisaa pois) niin kai se on pakko olla tyytyväinen 😅
  4. Like
    j--l reacted to peksi72 in Vaarojen Maraton 2.-3.10.2020   
    Nyt lisätty Itkosen v. 2018 pallukka vertailuksi
  5. Like
    j--l reacted to hanta in Suunto 9 Baro   
    Aktiviteettin aloitustilassa vierittää alaspäin: Anturit-> Syke (Älä mittaa sykettä).
  6. Like
    j--l reacted to NORDMAN in Harjoittelun määrä ja intensiteetti   
    Juoksuharjoittelussa koetan motivoida itseäni havaitsemalla positiivisia signaaleja kunnon parantumisesta. Harjoituskauden alussa harjoittelu tuntui hyvin raskaalta ja joka paikkaa särki. Sitten lisäsin määrää ja intensiteettiä. Sen jälkeen harjoittelu on tuntunut hyvin raskaalta ja joka paikkaa särkee. Positiivinen signaali siis. Vaikka koventaa harjoittelua, tuntemukset eivät muutu... 
  7. Like
    j--l reacted to makez76 in Hoka One One   
    Käytössä on
     

  8. Like
    j--l got a reaction from Aki Hummasti in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Ei ole muilla tosiaan - siis kellojen valmistajilla. TrainingPeaksilla kyllä löytyy. Mutta ehdoton etu Polarille. 
  9. Like
    j--l reacted to Aki Hummasti in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Annoin alkuun paljon schaissea mittarille, kun sykealueita ei saa lukittua. Tajusin vasta kuinka tämä ei haittaa, kun aloin tehdä kausisuunnittelua Karhunkierroksen Nutsia varten. Flow:sta vaan luo halutunlaisen Suosikkiharjoituksen ja avaa sen kun lähtee lenkille, niin mittari hälyyttää jos menee väärille sykkeille. Testasin sekä tasavauhtisella pitkällä pk-lenkillä, että 3*vk ja väliin aina pk:ta, hyvin toimi. Täytyykin askarrella iltasella tarvittavat harjoitukset tuonne kausissuunnitteluun valmiiksi ja aikatauluttaa ne oikeille päiville. Vaikuttaa oikein loistavalta, kun voi valmiiksi aikatauluttaa vaikka koko 4kk, harjoituksineen ja niiden tyyppeineen, jos haluaa ja kaikki löytyy kellosta aina valmiina.
     
    Tuo kausisuunnitteluhan antaa mahdollisuuksia ädläilyyn vaikka kuinka, ja helppo seurata kuinka pysynyt tavoitteissa.
  10. Like
    j--l reacted to vmaksi in vmaksi (NUTS 300 Top-5)   
    Spine Race Challenger 2019 – Taistelua luonnonvoimia vastaan
     
    Harvalla ultrajuoksulla on pokkaa mainostaa itseään maansa brutaaleimmaksi kilpailuksi. Montane Spine Race uskaltaa näin tehdä ja syystäkin. Ensimmäistä kertaa törmäsin tähän kilpailuun jo 2-3 vuotta sitten, mutta pidin sen lyhyempääkin sarjaa itselleni mahdottomana läpäistä. Viime kesänä kuitenkin rohkaistuin sen verran, että laitoin hakemuksen sisään Spine Race Challengeriin ja tulin hyväksytyksi. 174 km ja noin 6000 nousumetriä luoteis-Englannin maastoa oli siis edessä tammikuussa.
     
    Varsinainen pääkisa Spine Race kulkee läpi koko Pennine Wayn, joka on kenties Britannian tunnetuin vaellusreitti ja pituudeltaan 431 km. SRC kulkee siitä alkupätkän Edalesta aina Hardrawiin saakka. Kisan maksimiaika oli 60 h, kun se itse pääkisassa on 168 h eli kokonainen viikko. Meillä oli koko 108 mailin matkalla vain yksi isompi huoltopiste, missä pääsi käsiksi dropbagiin ja yksi pienempi huoltopiste, missä sai lämmintä teetä ja sai viettää max 30 min aikaa. Muuten olet käytännössä oman huollon varassa. Vettä sai täydennettyä turvapartioilta, joita oli ripoteltuna matkan varrelle 15-20 kilsan välein.
     
    Kilpailusta tekee moneen perinteiseen ultrakisaan verrattuna erilaisen myös se, että turvallisuussyistä mukana olevan pakollisen tavaran määrä on huomattavasti suurempi. Matkassa oli mm. makuupussi, makuualusta, bivy-pussi, keitin + kaasupullo, kattila, reilusti varavaatetta, jne. Vaikka painon olisi kuinka optimoinut, niin kantamusta tuli vähintään 6-7 kg ja lisäksi päällä olevat varusteet. Kisaa varten ei myöskään ole tehty mitään erillisiä reittimerkintöjä, vaan navigointi on kunkin kilpailijan vastuulla. Jokaisella oli siis oltava kartallinen GPS-laite tallennettuine reitteineen, vedenkestävät kartat ja kompassi.
     
    Valmistautumiseni tähän kilpailuun ei ollut mitenkään helppo. Syksyn kaksi pitkää kisaa painoivat jaloissa vielä pitkälle marraskuuhun ja harjoittelun suhteen jouduttiin tekemään kompromisseja. Erityisesti ongelmia oli lihaksiston ja hermoston palautumisen kanssa. Kuitenkin sain tehtyä marras-joulukuulle yhteensä noin 120 h harjoituksia, joista muutaman pidemmän noin 50 kilsan rykäisyn kisareppu selässä. Kisan lähestyessä en kuitenkaan ollut niin varma kunnostani, kuin esimerkiksi UTMB:n alla. Tiesin, että syväkestävyyttä löytyy kyllä, mutta suorituskykyni kisatilanteessa oli vähän arvoitus. Samoin kuin henkisen kantin pitävyys tiukan tilanteen tullessa eteen.
     
    Matkustin Britanniaan jo torstaiaamuna ja lähtöpaikalle Edaleen perjantaina. Kisan startti olisi lauantaina aamulla klo 8 paikallista aikaa. Sääennusteita olin seurannut aktiivisesti edellisen viikon ja oli aika varmaa, että vettä ja tuulta olisi luvassa. Ihan viime hetkellä tuuliennusteet kovenivat vielä entisestään ja lauantaina herättyäni tuulen ujelluksen kuuli jo sisälle majoitukseen saakka. Vaikka lämpötila lähdössä oli 5-6 astetta plussan puolella, meni alle kevyt merinokerrasto, väliin kisatrikoot ja päälle kuorivaatteet. Suomessa olisin hikoillut itseni tuossa vaatetuksessa hengiltä, tuolla se oli juuri ja juuri riittävästi.
     
    Kisan lähtö tapahtui suunnitellusti ja heti aluksi lähdettiin nousemaan noin 400 verttimetrin nousua Kinder Scoutin huippua ja vesiputousta kohti. Kärki karkasi heti omille teilleen ja jäin alussa hölkkäilemään ehkä sijalle 8.-10. koko porukasta. Totuus säästä alkoi valkenemaan aika pian kun ympäröivä puusto loppui ja alotimme varsinaisen nousun kohti huippua Jacob’s Ladderiksi kutsuttuja kiviportaita pitkin. Alkoi satamaan vettä vaakasuoraan ja tuulenpuuskat heiluttelivat kuoripukuun sonnustautuneita juoksijoita. Taistelu luonnonvoimia vastaan oli alkanut.
     
    Alun nousun jälkeen reitti eteni pitkiä pätkiä aavalla ylänköalueella. Välillä soiseen maahan oli istutettu kivetystä, jota pitkin matka eteni välillä aika nopeastikin. Jalat saivat kivetyksellä juoksemisesta raskaan repun kanssa aika paljon iskutusta, jota en ollut osannut huomioida ennakkovalmisteluissa. Välillä käytiin ottamassa vauhtia laakson pohjalta ja noustiin sitten taas seuraavan ”tunturin” päälle. Tietyllä tavalla maasto muistutti hyvin paljon Pallastunturin aluetta, tosin vähän vetisempänä. Pikkuhiljaa olin ohitellut muutamia juoksijoita etenkin reitin teknisimmillä pätkillä ja Torsiden paikkeilla sain kiinni kaksi juoksijaa, joista toinen oli naisten sarjan tuleva voittaja Carol Morgan. Siinä vaiheessa ohitin heidät ja jatkoin omaa vauhtiani eteenpäin.
     
    Reitti eteni välillä varsin hidaskulkuista soista maastoa pitkin ja kumpuja riitti kiivettäväksi ja laskeuduttavaksi. Koko ajan ripotteli vettä ja tuuli puhalteli korkeammilla paikoilla melko reippaasti sivuvastaisesta. Jossain vaiheessa kisan tuleva kolmonen pyyhälsi minusta ohitse ja asemoiduin lähes pysyvästi viidennelle sijalle kokonaiskisassa. Kun saavuimme White Housen kohdalle kaivoin repusta otsalampun ja aloin valmistautumaan pimeän tuloon. Sitä tulisikin riittämään seuraavat 16 tuntia. Laitoin lampun päälle ja lähdin hölkkämään pitkin päättymättömältä tuntuvia vesivarastoaltaiden patovalleja. Tuuli piiskasi armottomasti koko ajan ja ujelluksen lisäksi ainoa ääni oli kuoritakin pitämä pauke. Tähän asti jalat olivat toimineet vielä kohtuullisen hyvin, mutta heti pimeän tultua aloin huomaamaan energiatasojen olevan jo aika alhaalla. Tästä tulisi vielä pitkä reissu, ajattelin.
     
    Matka jatkui ja pikkuhiljaa saavuin Hebden Bridgen kulmille ja vähän aikaa juostiin teitä ja huolletumpaa polkua pitkin. Pian tehtiinkin pieni pisto Pennine Waylta kisan ainoalle varsinaiselle isommalle huoltopisteelle, jonne saavuin noin 10 h 20 min lähdön jälkeen. Jo nyt oli selvää, että vauhti tulisi rajusti hidastumaan loppumatkasta niin pimeyden kuin myös jalkojen väsymyksen takia. Pidin huollossa noin 20 minuutin tauon, söin kanaa ja riisiä sekä vaihdoin vähän kuivia vaatteita ylle. Täydensin myös dropbagista energiat loppureissua varten. Olin pystynyt syömään ihan suunnitelman mukaan, mutta kylmä keli kulutti kropan kalorivarantoja paljon enemmän kuin oletin. Raju energiavaje oli tosiasia, jonka kanssa oli vaan elettävä. Tauolta lähtiessä kroppa oli jo siirtynyt säästömoodiin, eikä sykkeet enää nousseet 120 yli koko kilpailun aikana. Poltettiin rasvaa oikein kunnolla, onneksi sitä oli sentään joululoman jäljiltä tarjolla reilusti.
     
    Palattuani Pennine Waylle alkoi tuuli ja sade yltymään oikein kunnolla. Jossain Withens Heightin paikkeilla minun oli pysähdyttävä raunioiden suojaan lisäämään yksi kerros vaatteita yläosaan. Tärisin jo horkassa ja huomasin, etten pystynyt enää kunnolla keskittymään navigointiin ja etenemiseen. Tein koko ajan pieniä suunnistusvirheitä. Nyt edettiin enemmän asutun alueen läpi ja reitti kulki usein lampaiden tai lehmien laitumena olevien peltojen poikki. Jos teit pienenkin suunnistusvirheen, niin menit sivuun portista ja jouduit seuraamaan muuria sen luokse. Pian katsoinkin GPS:stä kaikki peltopätkät niin, etten olisi juossut ylimääräisiä metrejä. Erilaisia avattavia ja suljettavia portteja tai askelkiviä pitkin tehtyjä muurinylityksiä tuli tehtyä koko reitillä varmaan yli sata. Kaikki ne hidastivat ja rasittivat entisestään väsynyttä miestä.
     
    Jossain Cowlingin paikkeilla vaihdoin polvillani katulampun katveessa GPS:ään ja otsalamppuun akkuja, kun Carol ilmestyi yhtäkkiä kyselemään onko kaikki ok. Kysyin saanko juosta hetken hänen kanssaan ja jatkoimmekin yhdessä matkaa Lothersdaleen saakka. Muutaman sanan vaihdoimme, mutta suomalainen ja irlantilainen osaa olla myös vaivaantumatta hiljaa pimeässä luonnossa. Lothersdalessa oli paikallisen triathlonseuran pitämä ylimääräinen huoltopiste, jossa nautin linssikeittoa ja istuin hetken tuolissa jalkojani lepuuttaen. Carol jäi tänne ottamaan pienet nokoset, mutta itse jatkoin matkaa ettei lihakset päässeet ihan kylmettymään. Seuraavan kerran näimmekin sitten vasta maalissa, vaikka tuolloin olin varma, että hän kokeneena Spinen kävijänä nappaa minut kiinni loppumatkalla. Hän on kahdesti voittanut naisten pääkisan ja on tämän hetkinen naisten reittiennätyksen haltija.
     
    Yöllinen vaellus Lothersdalesta Malhamiin ei juuri suuria elämyksiä tarjonnut. Mutaisia laitumia toisensa perään, portteja avattavaksi, muureja ylitettäväksi ja kaikki luonnollisesti pimeässä ja vesisateessa. Näinä yön pimeänä hetkinä kävi mielessä jo kaikenlaisia ajatuksia koko homman jättämisestä kesken, mutta kun en ollut hengenvaarassa eikä mikään paikka ollut lopullisesti hajoamassa onnistuin sysäämään ne syrjään. Malhamin jälkeen lähdettiin nousemaan kohti Malham Covea, joka on kuvien perusteella erittäin näyttävä kalkkikivimuodostelma ja vesiputous. No pimeässä näin siitä vain epämääräisen hahmon, mutta liukkaan kalkkikivipellon yli piti sentään varovasti hiipiä. Tästä olikin vain lyhyt siirtymä kisan toiseen viralliseen, mutta pienempään huoltopisteeseen, jossa sain lämmintä teetä ja jutustella mukavia vapaaehtoisten kanssa.
     
    Seuraavaksi olikin vuorossa kipuaminen ensin Tennant Gillille ja siitä alamäen kautta kohti koko SRC:n tunnetuinta nousua kohti Pen-Y-Ghentin huippua. Jo ensimmäinen nousu tuntui todella pitkältä ja huipulla noin 670 metrin korkeudessa tuuli oli yltynyt todella hurjiin lukemiin. Puuskat olivat kuulema jopa yli 35 m/s ja siltä ne tosiaan tuntuivat. Täällä lensin ensimmäisen kerran kyljelleen tuulen vaikutuksesta vaikka painoa kisavarusteissa oli lähessä 90 kiloa. Ihminen on erittäin pieni luonnonvoimien edessä. Pen-Y-Ghent on vähän Kilpisjärven Saanaa muistuttava kukkula, johon noustiin tietenkin ylös jyrkintä mahdollista reittiä eteläpäädystä.
     
    Aluksi nousussa oli kiveen hakattuja portaita, mutta loppuosan arviolta 80-90% jyrkkä pätkä piti mennä käytännössä kiiveten. Tuulenpuuskat iskivät välillä oikealta, välillä vasemmalta ja koko ajan piti olla todella tarkkana, että pito säilyy. Alaspäin oli sen verran matkaa, että putoaminen olisi tehnyt kipeää. Ainakin sen silmänräpäyksen. Ylös päästiin kuitenkin kunnialla ja lähdin pian puskemaan vastatuulessa alamäkeä kohti Horton in Ribblesdalen kylää. Minun jälkeeni Challengerissa ei Pen-Y-Ghentin huipulle päästetty kuin yksi kilpailija, muut menivät suoraan oikoreittiä Hortoniin. Viisas päätös. Toisaalta oli hienoa kokea luonnonvoimat kovimmillaan siellä huipulla, mutta välttämättä toista kertaa en sitä tahdo tehdä.  
     
    Hortonin kylässä oli kisan ajassa toiminnassa Pen-Y-Ghent Cafe, johon pysähdyin nauttimaan lautasellisen ihan taivaallista gulassikeittoa leivän kera. Harvoin, jos koskaan, on mikään ruoka maistunut niin hyvältä. Kaipasin lämmikettä ja energiaa ja niitä molempia sain. Samalla oli hauska jutustella kisan vapaaehtoisten ja sattumalta paikalla olleiden paikallisten kanssa. Olin kisassa tukevasti viidentenä, edellä menevät olivat jo kaukana eikä takana ollut tulossa ketään lähimaastossa. Ainoa tavoitteeni oli enää selvitä kunnialla maaliin.
     
    Loppumatka maaliin menikin jo olennaisesti helpommin, kuin mitä yöllinen taaperrus oli ollut. Toki ylitettävänä oli vielä pari yli 600 metrin kukkulaa, joissa sivutuuli puhelteli todella ankarasti. Toistamiseen onnistuin lentämään sen ansiosta kyljelleen mutalammikkoon, kun jalat lähtivät vaan konkreettisesti alta. Vihdoin asutusta alkoi häämöttää alhaalla laaksossa ja aloitin laskeutumisen kohti SRC:n maalina toimivaa Hardrawia. Viimeiset muutamat kilometrit sujuivat leppoisasti lähinnä teitä pitkin ja saavuin maaliin ajassa 31 h 4 min 9 sek. Olin viides kaikista maaliintulijoista. Vastaanotto oli sydämellisen lämmin ja minusta pidettiin todella hyvää huolta. Taisin olla hieman väsyneen näköinen ja toki sitä olinkin. Taas kerran oli vaikeudet kuitenkin voitettu ja onnistumisen ilo valtasi mielen.  
     
    Fyysisenä suorituksena olisin varmaan voinut onnistua kisassa paremminkin. Jalat loppuivat jo kovin aikaisessa vaiheessa ja loppumatka meni sen takia aikamoiseksi taisteluksi. Syynä voi olla liian rankka syksy, liian kova aloitusvauhti tai yksinkertaisesti vain olosuhteet, joihin en kuitenkaan osannut täydellisesti valmistautua. Osaisin tehdä monta asiaa nyt paljon paremmin, kuten esimerkiksi juosta enemmän kisarepun kanssa ja harjoitella GPS:n käyttöä vauhdissa. Mutta jossittelu on turhaa, sijoituksellisesti kisa meni enemmän kuin hyvin ja järjestäjätkin ihmettelivät suoritustani ilman varsinaista kokemusta noista maastoista tai tästä kisamuodosta. Suomalaisella sisulla näyttää pärjäävän missä vaan.
     
    Kisa on erittäin hyvin järjestetty ja organisaatio on todella toimiva. Reitti on teknisesti monimuotoinen ja välillä hyvinkin haastava. Toki helppoakin pätkää matkalle sattuu. Jos vertaa vaikka UTMB:hen, niin pidän tätä hyvissäkin olosuhteissa hitaampana reittinä. Mutta tämän kilpailun suola on tammikuun olosuhteet Pennine Waylla. Luvassa voi olla mitä tahansa lumisateesta hirmumyrskyyn. Nyt saimme vettä ja tuulta. Olosuhteet olivat todella kovat, 2016 Pallaksen kisan ukkosmyräkkä oli pientä lastenleikkiä tämän rinnalla. Siksi en voi suositella kisaa kenellekään ihan ensimmäiseksi satamailiseksi ja vaelluskokemuksesta vuorilla on ehdottomasti hyötyä. Pakolliset varusteet olivat kaikki ehdottomasti paikallaan. Jos jotain olisi sattunut ylhäällä, olisi ainoa mahdollisuus ollut mennä makuupussin ja bivyn suojaan ja painaa järjestäjien GPS:n SOS-nappulaa ja jäädä odottamaan apua. Kisana siis suosittelen niille, joilla on kokemusta vähintään vuorokauden kisoista, eivät säikähdä pienistä ja omaavat vahvan henkisen kantin. Sitä nimittäin tullaan koettelemaan.  
     
    Oma vuoteni jatkuu nyt pienellä juoksutauolla. Koetan antaa jaloille iskutuksesta lepoa helmikuun loppuun saakka ja lähinnä hiihdellä. Sitten maaliskuussa alkaa valmistautuminen kohti NUTS Ylläs-Pallaksen 160 k kilpailua, joka on kesän päätavoitteeni. Kiitoksia taas kerran kaikille hengessä mukana eläneille. On hieno huomata kuinka lämminhenkinen polkujuoksuyhteisö meillä on Suomessa olemassa. Ja tietenkin suurin kiitos, kuten aina, kuuluu omalle perheelle.
     
    PS. Noilla varoitteluilla en halua mitenkään pönkittää omaa egoani tai korostaa suorituksen kovuutta. Monesti näissä raporteissa kerrotaan vain siloteltu totuus ja ihmiset saattavat innostua kokeilemaan rajojaan vähän liikaakin. Mulla oli liian vähän kokemusta tuollaisista olosuhteista, mutta onneksi uskoin itseäni viisaampia ja otin riittävästi varustetta mukaan. Näissä hommissa pitää silti pään pelata koko ajan, pienikin virhe olisi noissa oloissa voinut johtaa tapaturmaan.
     
  11. Like
    j--l reacted to vmaksi in vmaksi (NUTS 300 Top-5)   
    Olihan se eräänlainen hupailu. Tässä FB:n puolelta lyhyt kooste, voi olla että kirjoitan pidemmänkin myöhemmin kun jaksaa. 
     
    Sen sijaan, että vastaisin jokaiseen onnittelu- ja kyselyviestiin, koetan tiivistää olennaisen tähän. Ensinnäkin kiitoksia kaikille, jotka kisaa seurasivat ja onnittelivat, yön pimeinä hetkinä sain teistä voimaa jatkaa taaperrusta 🥰
     
    Vuoden 2019 Spine Race Challenger on selkeästi kovin polku-ultra mihin olen osallistunut. Reitti on teknisyydeltään kuin Kolia pahimmillaan, mutta nousujaksot reilusti pidempiä ja mutaa enemmän. Lisäksi oma navigointivastuu ja noin 7 kg pakollisia varusteita aiheuttaa lisähaasteita. Olosuhteet olivat tänä vuonna myös suhteellisen rapsakat. Vettä satoi paria tuntia lukuunottamatta koko ajan. Mutta sitten se tuuli. Ylhäällä 600 metrissä kovimmat puuskat olivat yli 30 m/s. Se yhdistettynä sateeseen teki homman haasteelliseksi. Kahdesti puuska heitti mut kyljelleen 😜 PS. Niin maaliin päästiin. Aika oli vähän yli 31 h ja taisin olla viides. Mies olisi voinut olla vähän paremmassa tikissä, mutta jääköön jossittelut jossittelematta.
  12. Like
    j--l reacted to kiljander in vmaksi (NUTS 300 Top-5)   
    Mä ihan vilpittömästi uskon että tämän voitto tulee Suomeen. Sen verran hyvässä asemassa on Ville ja nousujohteisus tunnetaan
  13. Like
    j--l reacted to vmaksi in vmaksi (NUTS 300 Top-5)   
    Ma 7.1.2019:
     
    Hieronta 1 h 15 min. Muuten lepopäivä. 
     
    Heti aamusta hieronta, ei ihmeempiä ongelmia. Oikeaa lonkankoukistajaa runnottiin monella tavalla. Sääennusteet vaihtelee koko ajan, nyt olisi luvassa lähes optimikeliä. Pitää ottaa mukaan kamaa hirveä määrä, että on sitten valita viivalle sopivat kengät ja rytkyt 😉 
     

  14. Like
    j--l got a reaction from Pyörämees in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Olen nyt saanut sitkeän asettelun jälkeen aika hyvää sykelukemaa juoksussa.  Alussa oli aika hukassa. Osa parannuksesta on tullut sw päivityksistä, mutta ehkä suurin osa on vempeleen asettelu sopivaan kohtaan. Tuntuu olevan erittäin herkkä/tarkka, että paikka/kontakti on sopiva. Itse olen nyt todennut parhaaksi kohdaksi heti tuon ranneluun jälkeen ja yllättävän kireälle. Kello tuntuu jopa hieman puristavan, kun se asettaa itselle sopivalle mittauskireydelle. Vaatii tiukemman otteen kuin yksikään aiemmin käytetty (Mio Link, Polar OH1, Scotch Rhytm+, Garmin 935, Wahoo Tickr Fit). 
    Ranne vaan on niin haastava paikka mitata jos ranteeseen tulee mitään reilumpaa vääntöä/liikettä. Optinen mittaus toimii yleisesti ottaen olkavarresta aika hyvin noilla erillisillä  optisilla sykevöillä kun rannemittaus ei toimi. Kellolla syke ranteesta hiihdossa, pyörällä ja vaikka sauvojen kanssa vääntö on aika haastavaa - sama kaikilla rannemittareilla. 
    Kun nyt vihdoin sais itsensä pohjalta ylöspäin ja vähän enemmän perustreeniä alle, niin pääsis kokeilemaan miten saan toimimaan kovemmissa vedoissa juoksussa. 
  15. Like
    j--l reacted to Arsi 69 in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Kun latausliitin on kiinni kellon alla ja rannehihna kiristetty niin pysyy hyvin paikalla johto kiertämään sormien välistä takaisin hihnan alitse ja puhelimen käsivarsikoteloon virtapankkiin kiinni. Näin estyy mahdollinen nykäisy latausjohtoon. Tämä kuluu sarjaan kokeilut, joka johtui siitä että DC Rainmaker  yhdessä välissä kirjoitti ettei lataus lenkillä onnistu. Tietää kyllä nykyisin että onnistuu.
  16. Like
    j--l reacted to Arsi 69 in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Kokeilin miten onnistuu lataaminen lenkillä ollessa Polar Vantagen ja H10 kanssa liikkeellä ollessani ja hyvin näkyy onnistuvan. Koska Polar Vantagen latausliitin on litteä niin homma on todella helppo. Hyvä asia on sekin että latausjohto on sopivan pitkä että virtapankin saa mukavasti kiinni. Eli ultramatkoillakin on mahdollisuus lisävirtaan ilman että tallennusta tarvitsee keskeyttää.
  17. Like
    j--l reacted to vmaksi in vmaksi (NUTS 300 Top-5)   
    Tännekin näin vuoden lähestyessä loppuaan vähän välikatsausta harjoittelusta. Alunperin asetettu 450 hölkkätunnin tavoite tuli täyteen viikonloppuna ja jos saa olla terveenä, niin tällä viikolla menee rikki 600 h kokonaisharjoittelumäärässä. Tunteja siis kertyy, mutta kilsoja ei juurikaan. Poluilla noista tunneista menty 340 h ja tiellä 112 h. Keskivauhti jalan tehdyssä etenemisessä (koska juoksuksi sitä ei saa kutsua) on ollut hurjat 7:25 min/km. Koko vuonna en ole juossut yhtään alle neljän minuutin kilometriä, vaikka tehoja on treeneissä välillä ollut enemmän kuin koskaan 😉 Ensi kesän tavoitteet vaatinevat vähän erilaista harjoittelua. 
     

     
    EDIT: Löysin netistä Scarfin kaavan, jonka avulla sai nuo vertit käännettyä tasaisiksi kilometreiksi. Vastannee noin 4700 km:n etenemistä ilman mäkiä ja tällöin keskivauhti noin 5:45 min/km. Polun teknisyyttä ei nyt tuokaan kaava huomioi 😉  https://en.wikipedia.org/wiki/Naismith's_rule
  18. Like
    j--l reacted to ErAh in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Unen seuranta on tässä Polarissa aika mielenkiintoinen ominaisuus, verrattuna Garminiin. Garmin aikana en seurannut unikäppyröitä ikinä, vaikka kai ne olisi sieltäkin jostain löytänyt. Polar kyllä kertoo liki minuutilleen sen, milloin olen nukahtanut ja herännyt. Alkuvaikeuksien jälkeen olen erittäin tyytyväinen Vantage V:n hankkimiseen.
     
    Kuinkakohan luotettava toi Polarin kalorilaskenta on? Väittäisi kolmen päivän keskiarvon olevan 3700 kcal, vaikka töihin sattuikin aika rankat päivät, niin tuntuu kyllä enemmänkin jo urheilijoiden kulutukselta.
     
    Alla on oma sykemittarihistoria tiivistettynä alkuun ja nykyhetkeen. Olisihan tuon Polariin palaamisen voinut tehdä jo siinä vaiheessaa, kun hankin 920XT:n. En kyllä usko että Vantageen saa virrat päälle vuonna 2047, 29 vuotta vanha on toi hieman kulmikkaampi Polari ja yhä toimii. Käytössä se oli vuodet 89-99, olisikohan noin 3000-4000 tuntia käyttöä ja samalla sykevyöllä...
     

  19. Like
    j--l reacted to isi in isi (Zugspitz Ultratrail 2021 läpi)   
    Perjantai 9.11.2018
    Juoksua 10,1 km/52:31 min, @5:13 min/km, avg 138. Ensinnäkin paluu kalenterin oikeaan kohtaan: maanantain vapaapäivä aiheutti sen, että perjantai tulikin odotettua nopeammin vastaan. Samalla huomasin, että edelliset pari kirjausta ovat oikein päivämäärän, eivät viikonpäivän osalta... Tänään PERJANTAINA hitaasti kiihtyvänä 8 km (@6:40 - 4:17 min/km) ja loppuun pari kilometriä jäähdytellen. Kevyt tuntuma.
  20. Like
    j--l reacted to StanleyPark in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Tuo "Kausisuunnittelu" on todellakin tervetullut lisäys Flow:n ominaisuuksiin. Sen puuttumisesta on varmasti tältäkin foorumilta tullut Polarille paljon palautetta. Itse olen vastaavaa suunnittelua tehnyt excelissä vuodesta -99 lähtien, joten nyt voin jättää sen kokonaan pois. Vielä jos saisi tossu- ja pyöräkisat Flow:sta niin en tarvitsisi edes Stravaa enää.
    Vantagesta ei vielä ole kokemusta, mutta pitää varmaan kohta laittaa tilaukseen. 
  21. Like
    j--l reacted to isi in isi (Zugspitz Ultratrail 2021 läpi)   
    Sunnuntai 4.11.2018
    Juoksua 27 km/2 h 33 min, @5:39 min/km, avg 132. Rauhallinen puolipitkä. Pitkästä aikaa pientä närästystä loppupuolella. No, siihen on helppo vaikuttaa omilla ruokapöydässä tehtävillä valinnoilla.
     
    Tällä lenkillä tuli 3000 km täyteen tämän vuoden aikana.
  22. Like
    j--l reacted to Don_Valido in Donniksen harjoitusblogi (Kalevalan Kisat 10000m sub31, joku ultra, jokunen telakka ja jotain muuta   
    Alun 3:30 tavoitevauhti ei ihan pitänyt vaan eka kilsa 3:15. Siitä sitten melko tasaisia 3:20-3:30 väliin osuvia kilsoja. 10,7km näyttää kello ja ajaksi 36:17 @3:24min/km. Toinen sija! Olipahan hienosti järjestetty kisa! Ilmainen osallistuminen, ilmainen ruoka, palkintona rahaa, leipää, kahvia ja kisan jälkeen paikallinen taksi ajelin eestaas ilmaitteeksi ihmisiä suihkutiloihin ja takas. Granbergin Hannu vei voiton. Kolmanneksi Jani jonka kanssa taivallettiin ekat kuutisen kilsaa. Sanna myös kolmas naisissa! 
     
    Edellisiin kisoihin edistystä; kykenin juoksemaan loppuverkan! Ja ilman kipuja!
  23. Like
    j--l reacted to LauriH in Polar Vantage V ja Polar Vantage M   
    Ei sinänsä liity Vantageen, mutta Polar Flow palvelussa on nyt muutaman viikon ajan ollut Season Planner jolla voi suunnitella koko harjoituskauden. Tarkoittaa siis sellaista kokonaisuuden suunnittelua kuten millä viikoilla treenataan mitäkin ominaisuutta, harjoitusmäärät per viikko, harjoitusten jakautuminen jne. Vastaa aikalailla TrainingPeaksin Annual Training Plan ominaisuutta, mutta erojakin on. Polarin versio näyttäisi pikaisella vilkaisulla ainakin paremmin muokattavissa olevalta kun esim. harjoitettavat ominaisuudet ja kausien nimet voi itse määrittää (toisin kuin TP:ssä). Kun kausisuunnitelma on tehty niin Flow näyttää kuinka esim. viikottainen aika/matka tavoite täyttyy. Lisätietoja tuolta ja tuolta.
     
    Itse Flowsta Season Planner löytyy osastosta Programs > Season Planner
  24. Like
    j--l reacted to Don_Valido in Donniksen harjoitusblogi (Kalevalan Kisat 10000m sub31, joku ultra, jokunen telakka ja jotain muuta   
    Tällä viikolla tehnyt:

    Ma 12km josta 8km VK ja loppuun MK
    Ke 16km PK
    To 11,11km PK
    Pe 10,10km jossa 2x2km/800m . Kakstonniset maastossa 6:56 ja 6:46.
    La - Jothain muuta kuin hölkkää
    Su - Kuivannon kymppi, 10,6km kisa.. Tämän päiväiset kaksitonniset antoi osviittaa siihen että alkutahti voisi olla vaikkapa 3:30min/km. Kuuden viikon jälkeen leikkuusta siis ensimmäinen kisa häämöttää edessä.
  25. Like
    j--l reacted to Don_Valido in Donniksen harjoitusblogi (Kalevalan Kisat 10000m sub31, joku ultra, jokunen telakka ja jotain muuta   
    La oli päivän flunssa. Eilen kävin heittämässä 11,11km. Keskivauhti 4:24min/km. Yksi tonnin rento veto 3:20.
     
    Tänään sitten matolla alkuverkat 2,5km ja siihen sitten 8km kiihtyvänä aikaan 29:45 @3:42.. kutonen mentiin tasaisesti 3:50min/km-tahtia jonka jälkeen 3:30-3:00min/km vauhteihin vikat kaksi kilsaa. Loppuun 1,5km hölkkä.
     
    Ensi sunnuntaina ehkä ekaan kisaan! Huomenna lääkärillä kontrollikäynti jalasta.
     
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy