Jump to content
Juoksufoorumi.fi










jpeltonen

Jäsenet
  • Content Count

    27
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

10 Good

Converted

  • Coopperi
    3000
  • Puolimaraton
    1:45
  • Maraton
    4:10
  • Tavoite
    Kivuton maraton
  1. Roskalehden otsikko on täysin harhaanjohtava. Jutun sisältö on tosin ihan OK sillä jostainhan se juoksuharrastus on aloitettava eikä alussa pidä väheksyä mitään juostua matkaa.
  2. Ei, ei, ei. Opettele käyttämään jalkojen omaa iskunvaimennusta, jota ei koskaan voi korvata keinotekoisella. Siihen hommaan ei tarvita kenkiä lainkaan: Pidä ryhti hyvänä, askeltaajuus 180 per minuutti ja laskeudu päkiälle samalla tavalla, kuin laskeutuisit, jos hyppisit paikallasi olohuoneen matolla.
  3. ToniT:n vinkki vaikuttaa hyvältä. Mullakin on avantouintitossut, mutta ei riittävän isot villasukalle.
  4. Laitoin viikonloppuna päällekkäin parin urheilusukkia ja kaksi villasukkaa. Nauhat laitoin estämään sukan liukumisen jalasta. Hyvin toimi vaikka pakkasta oli 20 astetta.
  5. Tämä kaikki onkin puppua, jolle ei löydy mitään perusteita. Lisäsin juuri uuden aiheen, joka käsittelee mm. näiden pronaatituettujen kenkien väitettyjä hyötyjä. Osoittautuu, että todellisuudessa pronaatiotuetut kengät ovat pahimmat, riippumatta jalan muodosta.
  6. jussipeltonen.com Kantavaimennettujen ja pronaatiotuettujen kenkien käyttö ei suojaa loukkaantumisilta. Loistouutinen! Sehän osoittaa, että avojaloin juokseminen on turvallisempaa. Ei aivan. Koska moderni juoksujalkine ilmestyi vasta 70-luvulla, vielä ei ole ehditty osoittamaan, että jalkineet aiheuttavat sellaisia rasitusvammoja, joita avojaloin juoksu ei aiheuta. Isoin ongelma lähes kaikissa tähän päivään mennessä raportoiduissa juoksun rasitusvammoja kartoittaneissa tutkimuksissa on, että ne eivät kerro sanallakaan millä tekniikalla on juostu. Sen voisi kuvitella olevan eri asia törmätäänkö maahan kantapää edellä vai luonnollisesti päkiällä. “Luonnollinen” onkin mielenkiintoinen sana. Se nimittäin usein yhdistetään sanaan parempi. Moni on kuitenkin sitä mieltä, ettei näin ole: Sairastuessasi bakteerin aiheuttamaan tautiin, lääkäri saattaa määrätä sinulle antibiootteja ja paranet. Luonnollista? Ei. Luonnollista olisi kärsiä taudin oireista, ja odottaa, että luonto parantaa sen - jos parantaa. Antibiootit ovat ihmisen keksintö, aivan kuten kantavaimennetut ja pronaatiotuetut kengät. Meillä on siis oltava parempia argumentteja avojaloin juoksun puolesta kuin, että se on luonnollista. Vai onko? Onko todistusvelvollisuus sillä, joka väittää, että 2 miljoonan vuoden kuluessa evoluutio on antanut meille jalat joilla pystyy juoksemaan vammoitta? Vai sillä joka väittää 30 vuotta sitten keksineensä välineen, joka muuttaa täysin jalan luonnollisen biomekaanisen toiminnan, ja suojaa meitä väitetyiltä loukkaantumisilta? Käytin tarkoituksella sanaa “väitetyiltä”. Ei nimittäin ole mitään syytä uskoa, että juokseminen itsessään aiheuttaa vammoja. Katsokaa lapsia. Suurin osa heistä juoksee vielä luonnollisesti, eikä lapsilla esiinny juoksuun liittyviä rasitusvammoja. Mitä tiede sanoo? Tehdäänpä katsaus viime vuosien aikana ilmestyneisiin juoksujalkineiden terveellisyyttä tutkineisiin tieteellisiin julkaisuihin. Tutkimuksesta kertovan kappaleen lopussa on linkki yhdysvaltain terveyshallinnon ylläpitämään Pubmed-tietokantaan. Valitettavasti sitä kautta ei aina pääse ilmaiseksi lukemaan koko tutkimusraporttia, mutta tiivistelmän sieltä ainakin näkee. Vuonna 2009 arvostettu British Journal of Sports Medicine -lehti julkaisi katsauksen juoksujalkineiden terveysvaikutuksista otsikolla "Is your prescription of distance running shoes evidence based?". Tekijöiden yksiselitteinen johtopäätös oli, ettei mikään tieteellinen näyttö tue kantavaimennettujen ja pronaatiotuettujen jalkineiden käyttöä terveydellisistä syistä. Siksi kuka tahansa, joka suosittelee sinulle kantavaimennettujen ja/tai pronaatiotuettujen kenkien käyttöä terveydellisistä syistä, tekee näin vain oman mielipiteensä pohjalta, joka ei perustu mihinkään tieteelliseen todistusainestoon. (Lähde.) Usein jalkineita (neutraali, stabiili, pronaatiotuettu) suositellaan jalkaholvin kaaren korkeuden perusteella (korkea, normaali, matala). Tämän jaottelun logiikka on minulle tuntematon, kuten myös suurelle osalla muista biomekaanikoista. Suurena yllätyksenä ei siis tule, ettei jalkaholvin kaaren perusteella voi valita pronaatiotuettua kenkää. Heinäkuussa 2010 British Journal of Sports Medicine julkaisi verkkosivuillaan tutkimuksen, jossa 81 naisjuoksijaa jaettiin ryhmiin heidän jalkateränsä perusteella (39 neutraalia, 30 pronatoivaa ja 12 voimakkaasti pronatoivaa), ja jonka jälkeen heille jaettiin satunnaisesti joko neutraali, stabiili tai pronaatiotuettu kenkä. Kolmentoista viikon harjoitusohjelman aikana pronaatiotuettu kenkä aiheutti eniten vammoja ja menetettyjä harjoituspäiviä sekä neutraalin että pronatoivan jalan omaavissa ryhmissä. Voimakkaasti pronatoivan ryhmän tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä ryhmän pienen koon vuoksi. Huomionarvoista kuitenkin on, että jokainen voimakkaasti pronatioiva juoksija, joka sai pronaatiotuetun kengän, raportoi loukkaantuneensa 13 viikon harjoitusjakson aikana. (Lähde.) Yhdysvaltain merijalkaväen tekemässä isossa tutkimuksessa puolet alokkaista (408 miestä, 314 naista) sai jalkaholvinsa korkeuden perusteella heille parhaiten soveltuvan kengän. Toinen puoli, verrokkiryhmä (432 miestä ja 257 naista), sai neutraalin kengän. Peruskoulutuskauden jälkeen tehdyssä yhteenvedossa todettiin, että optimaalisella jalkineella oli vain hyvin pieni vaikutus loukkaantumisten määrään. Tutkimuksen raportoi American Journal of Sports Medicine. (Lähde.) Yksikään edellä mainituista tutkimuksista ei siis suoraan verrannut avojaloin juoksemista jalkineilla juoksemiseen. Toisen osoittaminen aukottomasti paremmaksi on vaikeaa. Mm. liikunnan aiheuttamien rasitusammojen syntymekanismeja ei tunneta. Tällöin ei myöskään tiedetä kuinka kauan vamman syntyminen kestää. Voi olla, että kenkiä käyttäviä ja avojaloin juoksevia pitäisi verrata vuosia, ja ryhmien pitäisi olla elintavoiltaan identtisia muuten paitsi kenkien käytön osalta. Kaikkien kärsivällisyys ei riitä näiden tulosten odottamiseen. Niinpä he keksivät älyttömiä väitteitä sekä avojaloin juoksun puolesta että sitä vastaan. Vastaväitteisiin kuuluu mm. ettei jalkaterä tai akillesjänne kestä juoksun tuottamia kuormia. Näille vastaväitteille ei löydy mitään luonnontieteellistä perustaa. Vuonna 2011 Journal of American Podiatric Medical Association -lehti teki katsauksen avojaloin juoksua koskeviin väitteisiin artikkelissaan: “Barefoot running claims and controversies: a review of the literature”. Kirjoittajien sanoin: “Vaikkei ole näyttöä, puolesta eikä vastaan, avojaloin juoksun paremmuudesta tai sen vammoilta suojaavasta vaikutuksesta, useimmat sitä vastaan suunnatut väitteet eivät saa minkäänlaista tukea julkaistusta tieteellisestä kirjallisuudesta”. (Lähde.) Yhteenveto - kenkäkaupassa Kun seuraavan kerran painelet kenkäkauppaan, unohda aluksi väitteet jalkaterän muodon yhteydestä pronaatiotukeen. Nämä väitteet eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Valitse kenkä, jossa ei ole pronaatiotukea. Mielestäni muita hyvän juoksukengän ominaisuuksia ovat: Tasainen pohja. Sen avulla on helppo omaksua juoksutekniikka, jossa kontakti tapahtuu oikeaoppisesti päkiällä. Kantapää on suunniteltu vain kävelyä varten. Löysä pohja. Jalkaterä on fantastisesti suunniteltu koneisto, joka muuttaa muotoaan, mutta osaa jäykistyä juuri oikealla hetkellä antamaan hyvän tuen ponnistuksessa. Siksi jäykkä pohja on tarpeeton. Jäykässäkin pohjassa on oltava nivel varpaiden tyvinivelen kohdalla. Ongelmia seuraa, jos pohjan ja jalkaterän nivelet eivät kohtaa. Niinpä on helpompaa valita löysäpohjainen kenkä. Tilaa jalkaterän muodonmuutokselle. Jalkaterä koostuu 26 luusta ja yli sadasta nivelsiteestä, lihaksesta ja jänteestä. Sen on tarkoitus muuttaa muotoaan kontaktin aikana. Entäpä sitten avojaloin juokseminen? Oma henkilökohtainen kokemukseni on, että avojaloin juoksu on äärettömän mukavaa - silloin kun se on mahdollista. Muina aikoina tai olosuhteissa: Kevyt, vaimentamaton ja jalkaterän muodonmuutoksen salliva kenkä takaa sen, että askellus tapahtuu päkiällä ja jalka pääsee toimimaan biomekaanisesti oikein.
  7. Sama kokemus mulla kuin edellisellä. Eli kävin tänään kokeilemassa Feelmaxeja täällä Jyväskylässä. Valittavina oli ainoastaan kaksi mallia, joista toisessa vetoketju ja toisessa nauhat. Varsi ulottui molemmissa vähän korkeammalle nilkkaan. Kummassakaan ei leveys riittänyt päkiän kohdalla minun makuuni. Varpaille oli toki tilaa ihan riittävästi. Tähän mennessä Vivobarefootin Neo on paras kokeilemani juoksukenkä näin talviolosuhteisiin.
  8. Eikös se pääse abduktioon silloin, jos kantapää ei koske maahan? Vai mitä mä en ymmärrä. Silloin kun koko jalkaterä on massa, säären on käännyttävä voimakkaammin. Loogisesti ajateltuna tässä olisi yksi lisäsyy välttää kantakontaktia.
  9. Olisin itse aika varovainen sen kanssa, että lähtisin tietoisesti korjaamaan jalkaterän asentoa kontaktissa. Siinä pitää olla melko hyvä ymmärrys jalan rakenteesta ja toiminnasta. Tietysti jos juoksu aiheuttaa kipua, sehän on merkki, että kaikki ei ole oikein. Silti oman diagnoosin tekeminen voi olla vaarallista. Esim jalkaterän kuuluu kääntyä ulospäin normaalissa pronaatiossa. Sen voi todeta itse tarkkailemalla jalkaterää, kun samalla koukistaa nilkkaa (=aktivoi säären etuosan lihaksia). Maahan tullessaan ja siitä lähtiessään jalkaterä taas on lähes suorassa (neutraalisti).
  10. Onko noissa Feelmaxeissa tilaa varpaiden ja päkiän kohdalla? Vivobarefooteissa ainakin jalka pääsee mukavasti leviämään, mikä tähän mennessä erottaa ne positiivisesti muista.
  11. Ilman muuta nilkka pronatoi sekä kävelyssä että juoksussa. Tossa aiemmin pohdin, että mistä se johtuu. Sainkin erinomaisia vastauksia, ja perehdyin myös itse nilkan rakenteeseen. Pronaatiossa tapahtuu itse asiassa kolme liikettä: 1) ylemmän nilkkanivelen koukistus (dorsiflexio), 2) alemman nilkkanivelen kääntyminen ulospäin (eversio) ja 3) jalkaterän loitonnus (abduktio). Voidaan siis sanoa, että nilkan liikettä ei synny ilman pronaatiota.
  12. Näettekö tässä etukenon? Hommaa helpottamaan piirsin vielä suorankin päkiän ja lonkan nivelpisteen kautta.
  13. Kyllä kantapää ottaa oman osansa kuormasta. Jotkut sanovat 20%, mutta tieteellisissä raporteissa olen nähnyt myös lukemia 10%. En osaa sanoa tällä hetkellä, mikä optimaalisen arvon kuuluisi olla.
  14. Edelleenkään ei ratkennut se voima, joka kantapäätä kääntää. Ei kuitenkaan jatketa tästä, koska olemme molemmat samaa mieltä, eikä tämä keskustelu edistä alkuperäiseen kysymykseen vastaamista, joka koski kengän vaikutusta jalkaterän toimintaan.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy